|
Tietoa metsien terveydestä ja tuhonaiheuttajista
|
TYVIPIKIKÄRSÄKÄS (Pissodes pini)
|
Oireet
- Samasta pisteestä lähtevät toukkakäytävät männyn paksun kaarnan alla (15-20 käytävää).
- Syömäkuviossa valkeista puunsiruista rakennettuja umpinaisia kotelokehtoja.
- Aikuisten ravintosyönti aiheuttaa neulanpistomaisia pihkaa valuvia reikiä männyntaimen kuorelle.
Tuhonaiheuttaja
- Tumma pitkäkärsäinen kuoriainen, jonka peitinsiivissä kaksi poikkijuovaa (kärsäkkään pituus 7-9 mm).
- Tuntosarvet kärsän puolessa välissä.
- Kärsäkkään etuselkä on yhteenlaskettuja peitinsiipiä hieman kapeampi. Etuselän takanurkat ovat suorakulmaiset.
|
[ Yleiskuvaus | Lisääntyminen | Tuhojen esiintyminen | Tuntomerkit | Torjunta | Tekijät ja lähteet ]
Yleiskuvaus tuhonaiheuttajasta
Nimet
T: Pissodes pini L.
S: Tyvipikikärsäkäs
Sv: Större tallvivel
E: Larger banded pine weevil
Kuvaus
Tyvipikikärsäkäs on tumma pitkäkärsäinen kovakuoriainen, jolla on peitinsiivissään kaksi poikkijuovaa. Tyvipikikärsäkäs lisääntyy heikentyneissä männyissä paksun kaarnan alla, jossa sen toukat käytävillään haittaavat puun nestevirtauksia. Pikikiräsäkkäät ovat merkittävä seuraustuholainen männyllä lumi-, myrsky-, pistiäis- ja perhostuhojen yhteydessä. Tyvipikikärsäkäsaikuisten ravintosyönti lisääntymismateriaalin lähistöllä olevissa männyntaimissa näkyy pieninä neulanpistomaisina reikinä taimen kasvainten ja oksien kuorella. Tyvipikikärsäkkäät aiheuttavat valtaosan männyntaimikoiden pikikärsäkästuhoista. Tyvipikikärsäkkäät pystyvät ruokailemaan täysin terveissä männyntaimissa. Laji lisääntyy useimmiten sekundaarisena jo heikentyneiden varttuneiden mäntyjen tyvillä. Tyvipikikärsäkäs on yleinen koko maassa.
Lisääntymisbiologia
Parveilu ja muninta
Pikikärsäkkäät munivat keväästä huhtikuulta aina loppukesään elokuulle saakka. Pääosa muninnnasta keskittyy keskikesälle. Naaras kaivertaa kärsällään männyn runkoon paksun kaarnan alueelle munintasuppilon, johon se munii.
Muna-, toukka- ja kotelovaihe
Munista kuoriutuvat valkeat jalottomat ruskeapäiset toukat kaivertavat nilaan oman käytävänsä. Pikikärsäkkäiden syömäkuvioille on tunnusomaista se, että toukkakäytävät lähtevät samasta pisteestä, eli munintakuopasta. Syömäkuviossa on tavallisesti 15-20 toukkakäytävää. Suurin osa toukista koteloituu syksyyn mennessä pitkistä puunsiruista rakentamiinsa kotelokehtoihin.
Aikuisvaihe ja talvilepo
Aikuiset tyvipikikärsäkkäät kuoriutuvat kotelokehdoista keväällä ja aloittavat ravintosyöntinsä männyntaimissa sekä muninnan mäntyjen paksun kuoren alle. Aikuiset elävät useamman vuoden. Ne talvehtivat maassa.
Tuhojen esiintyminen
Tuhokohteet
Taimituhoja esiintyy sopivien lisääntymispaikkojen lähistöllä, esim. aukon reunalle jääneiden mäntypinojen ympäristössä. Tyvipikikärsäkkäät lisääntyvät mäntyjen paksun kuoren alla. Yleisimpiä lisääntymispaikkoja ovat heikentyneet pystypuut, kuorellinen mäntypuutavara ja tuulenkaadot.
Tuhon eteneminen
Taimikoissa pikikärsäkästuhot jatkuvat niin kauan, kun lähistöllä on lisääntymismateriaalia tarjolla. Lumi- tai neulastuhoalueilla tyvipikikärsäkkäät saavat aikaan lisätappioita.
Vaikutus puuhun
Tyvipikikärsäkkäät nakertavat männyntaimien latvakasvaimien sekä oksien kuoreen neulanpistomaisia reikiä, joista alkaa pursuta pihkaa. Reikien alapuolella kuoren alla on havaittavissa ruskea laikku, jonka alueelta nila on kaluttu pois. Kun syöntikohtia on riittävän tiheässä, taimen nestevirtaukset estyvät ja taimi kuivuu. Tyvipikikärsäkästoukkien syönti varttuneiden mäntyjen paksun kaarnan alla saa aikaan puun nestevirtauksen estymisen ja myöhemmin puun kuolemisen.
Tuntomerkit kuvina
Tuhonaiheuttaja
Aikuinen
Toukka
Tuhot
Neulasten ruskettuminen
Kasvainten syönti
Käytävät kuoren alla
Samankaltaiset tuhot
Latva- ja taimipikikärsäkäs aiheuttavat samantapaista tuhoa taimissa kuin tyvipikikärsäkäs. Latvapikikärsäkäs iskeytyy primaarisena mäntyjen latvaosiin. Sen syömäkuvioissa toukkakäytäviä on vähemmän ja käytävät ovat lyhyempiä kuin tyvipikikärsäkkäällä. |
Torjunnan tarve ja mahdollisuudet
Vahingot metsätaloudessa
Tyvipikikärsäkäs on pikikärsäkkäistämme yleisin. Se aiheuttaa suurimman osan männyntaimikoidemme pikikärsäkästuhoista. Laji on myös on myös merkittävä seuraustuholainen männyllä lumi-, myrsky-, pistiäis- ja perhostuhojen yhteydessä.
Tuhoriskin arviointi
Heikentyneet pystypuut, tuulenkaadot, sekä metsässä makaava ylivuotinen kuorellinen mäntypuutavara lisäävät tyvipikikärsäkästuhojen riskiä. Taimikoiden lähellä säilytetyt mäntypuutavarapinot altistavat nuoret taimet pikikärsäkkäiden ravintosyönnille.
Torjuntamenetelmät
Lumenmurtoja, tuulenkaatoja sekä kuorellista havupuutavaraa ei tule makuuttaa metsässä kesän yli. Männiköiden kasvukunnosta tulee huolehtia ajallaan tehdyin taimikonhoidoin sekä harvennuksin.
Tekijät ja lähteet
| |
Teksti: |
|
Kuvat: |
|
Lähteet: |
| |
Kankaanhuhta, V. |
|
Annila, E.
Heikkilä, R.
Pouttu, A.
Väkevä, J. |
|
Heliövaara, K. & Mannerkoski, I. (1987)
Jukka, L. (1988)
Kara, K. (1976)
Nuorteva, M. (1982)
Nuorteva, M. (1999)
Pettersson, B. & Samuelsson, H. (1995)
Saalas, U. (1949)
Uotila, A. & Kankaanhuhta, V. (1999) |
Sisältöpäivitys 07.08.2003, APou
|
