Metla on osa Luonnonvarakeskusta 1.1.2015 alkaen. www.luke.fi
  SUOMEKSI     PÅ SVENSKA     IN ENGLISH     AUF DEUTSCH     ПО-РУССКИ     
 
Metla-etusivuTutkimusPalvelutJulkaisutMetinfo-metsätietopalvelutTutkimusmetsätTietoa MetlastaStrategiaYhteystiedot
Metla » Metinfo » Metsien terveys » Metsätuho-opas » Nelihammaskirjaaja

MetINFO - Metsien terveys

Sivukartta | Haku

Tietoa metsien terveydestä ja tuhonaiheuttajista

NELIHAMMASKIRJAAJA (Pityogenes quadridens)

Oireet

  • Tähtimäiset syömäkuviot männyn ohuen kuoren alla.
  • Emokäytäviä 4-8, käytävien pituus n. 10 cm.
  • Syömäkuviot vain hipaisevat pintapuuta, kun puolestaan parihammaskirjaajan kuviot ovat huomattavasti syvemmät.

Tuhonaiheuttaja

  • Kuoriaisen peräkuopan reunoilla kaksi paria hampaita (koiraalla selvemmät).

Yleiskuvaus  |  Lisääntyminen  |  Tuhojen esiintyminen Tuntomerkit Torjunta Tekijät ja lähteet ]

Yleiskuvaus tuhonaiheuttajasta

 

Nimet

T: Pityogenes quadridens Hart., Tomicus quadridens

S: Nelihammaskirjaaja, Nelihampainen tähtikirjaaja

Sv: Fyrtandad barkborre

E: Four-toothed pine beetle

Kuvaus

Nelihampainen tähtikirjaaja, eli nelihammaskirjaaja, on 1,7-2,2 mm pitkä kaarnakuoriaislaji. Koiraan peräkuopan yläreunassa on kaksi suurta käyrää hammasta ja alareunassa kaksi pientä hammasta. Naaraalla on hampaiden paikalla vain pienet kyhmyt. Lajin tähtimäiset syömäkuviot sijaitsevat männyn ohuen kuoren alla. Nelihammaskirjaaja on hyvin yleinen laji. Sillä ei ole kuitenkaan merkitystä tuholaisena. Nelihammaskirjaaja on sekundäärinen tuhonaiheuttaja, eli se ei kykene iskeytymään terveisiin puihin, vaan toimii heikentyneiden pystypuiden kuivattajana yhdessä muiden kaarnakuoriaisten kanssa. Laji iskeytyy myös puutavaraan. Laji on yleinen koko maassa.

Lisääntymisbiologia

 

Parveilu ja muninta

Nelihammaskirjaaja parveilee touko - kesäkuussa. Laji on moniavioinen, eli koiras kovertaa kaarnan alle parittelukammion usean naaraan kanssa. Parittelukammiosta lähtee tähtimäisesti 3-7 emokäytävää. Naaraat munivat tekemiinsä munakuoppiin emokäytävien reunamille.

Muna-, toukka- ja kotelovaihe

Munista kehittyvät toukat koteloituvat loppukesällä.

Aikuisvaihe ja talvilepo

Aikuiset kuoriutuvat koteloista useimmiten syksyllä. Uudet aikuiset talvehtivat suurimmaksi osaksi synnyinpaikoillaan kuoren alla.

Tuhojen esiintyminen

 

Tuhokohteet

Nelihammaskirjaaja on männyn ohuen kuoren alla elävä kaarnakuoriaislaji. Se iskeytyy hakkuujätteisiin, heikentyneisiin pystypuihin, oksiin, latvuksiin sekä puutavaraan.

Tuhon eteneminen

Nelihammaskirjaaja ei aiheuta varsinaisia tuhoja. Sen kanta voi kuitenkin lähteä nousuun, jos tuulenkaatoja, ohutkuorisen mäntypuutavaraa tai hakkuutähteistä on paljon lähistöllä. Nelihammaskirjaajat voivat, päästyään lisääntymään runsaasti, iskeytyä yhdessä muiden kaarnakuoriaisten kanssa heikentyneisiin pystypuihin ja kuivattaa ne.

Vaikutus puuhun

Nelihammaskirjaajien käytävät heikentyneiden pystypuiden ohuen kuoren alla estävät puiden nestevirtauksia aiheuttaen puiden kuivumista. Mäntypuutavaraan iskeytyneet kirjaajat heikentävät puutavaran laatua.

Tuntomerkit kuvina

 

Tuhonaiheuttaja

Aikuinen
 Nelihammaskirjaaja on 1,7-2,2 mm pitkä kaarnakuoriaislaji.  Nelihammaskirjaajakoiraan peräkuopan yläreunassa on kaksi suurta koukkumaista hammasta ja alareunassa kaksi pientä keilamaista hammasta.

Tuhot

Käytävät kuoren alla
 Nelihammaskirjaajan toukkakäytävät mutkittelevat suhteellisen kaukana toisistaan, kun ne erkanevat emokäytävästä.

Samankaltaiset tuhot

Parihammaskirjaaja Okakaarnakuoriainen

 

Torjunnan tarve ja mahdollisuudet

 

Vahingot metsätaloudessa

Vaikka nelihammaskirjaaja on hyvin yleinen laji, sillä ei ole merkitystä tuhonaiheuttajana.

Tuhoriskin arviointi

Nelihammaskirjaaja ei yksin aiheuta varsinaista tuhoriskiä metsälle. Kuitenkin olosuhteet, joissa se lisääntyy, suosivat muita vaarallisempia kaarnakuoriaislajeja. Mäntypuutavaran poiskuljetuksessa ja tuulenkaatojen korjuussa tulee siis noudattaa metsätuholain määräyksiä.

Torjuntamenetelmät

Pelkästään nelihammaskirjaajan torjumiseksi ei ole aihetta ryhtyä torjuntatoimiin.

Tekijät ja lähteet


  Teksti:   Kuvat:   Lähteet:
  Kankaanhuhta, V.
Väkevä, J.
  FFRI, Vienna.
Heliövaara, K.
  Heliövaara, K. & Mannerkoski, I. (1987)
Heliövaara, K., ym. (1998)
Nuorteva, M. (1982)
Pettersson, B. & Samuelsson, H. (1995)
Saalas, U. (1949)

Tietojen päivitys
7.8.2003, A. Pouttu

Päivitetty: 27.11.2014 /eh | Copyright Metla | Palaute