Metla on osa Luonnonvarakeskusta 1.1.2015 alkaen. www.luke.fi
  SUOMEKSI     PÅ SVENSKA     IN ENGLISH     AUF DEUTSCH     ПО-РУССКИ     
 
Metla-etusivuTutkimusPalvelutJulkaisutMetinfo-metsätietopalvelutTutkimusmetsätTietoa MetlastaStrategiaYhteystiedot

MetINFO - Metsien terveys

Sivukartta | Haku

Tietoa metsien terveydestä ja tuhonaiheuttajista

MÄNTYKIRVA (Pineus pini)

Oireet

  • Valkoista villamaista nukkaa männynrungolla sekä oksien kuorella ja neulasten tyvellä.

Tuhonaiheuttaja

  • Villamaisen nukan sisällä elävien pehmeiden, palleromaisten, kirvojen tarkasteluun tarvitaan suurennuslasi.

YleiskuvausLisääntyminen | Tuhojen esiintyminen Tuntomerkit Torjunta Tekijät ja lähteet ]

Yleiskuvaus tuhonaiheuttajasta

 

Nimet

T: Pineus pini Macquart Koch., Chermes pini

S: Mäntykirva

Sv: Tall-lus

E: Pine woolly aphid, Scotch pine adelges

Kuvaus

Mäntykirva kuuluu lehtikirvoihin, jotka ovat pehmeitä, enimmäkseen palleromaisia hyonteisiä. Mäntykirvat asustavat männyntaimien kuoren pinnalla ja raoissa. Kirvat ovat valkoisen, villamaisen, helposti tunnistettavan vahamassan peittämiä. Mäntykirvat aiheuttavat taimen nesteiden imennällään taimen kasvun heikkenemistä. Mikäli kirvat asustavat taimessa useita vuosia, taimi lopulta kuolee. Mäntykirvoja esiintyy koko maassa.

Lisääntymisbiologia

 

Vähittäinen muodonvaihdos

Mäntykirvoilla on vähittäinen muodonvaihdos. Kirvojen munista kehittyvät toukat muistuttavat jo suuresti aikuisia. Niillä ei kuitenkaan ole siipiä. Toukista kehittyvät aikuiset voivat olla siivettömiä tai siivellisiä. Tätä kutsutaan kaksimuotoisuudeksi, eli dimorfismiksi.

Lisääntyminen

Mäntykirvoille on suvullisen lisääntymisen lisäksi tyypillistä neitseellinen lisääntyminen, eli partenogeneesi. Mäntykirvojen sukupolvenvuorottelussa suvulliset ja neitseelliset sukupolvet vuorottelevat keskenään toisistaan polveutuen. Mäntykirvojen suvullinen polvi kehityy useimmiten idänkuusella (Picea orientalis). Suomessa mäntykirvat lisääntyvät tavallisesti suvuttomasti männyllä ilman ravintokasvin vaihdosta idänkuuseen.

Mäntykirvasukupolvet Suomessa

Kevättalvella kehittyneet villamaisen vahan peitossa olevat neitsytkirvat laskevat suuren määrän munia, joista kehittyy vaaleanruskeita kesäneitsyitä. Kesän kuluessa kehittyy peräkkäin useita kesäneitsytsukupolvia. Kesäkuussa kehittyy näiden siivettömien kirvojen lisäksi myös siivellisiä yksilöitä, jotka kykenevät lentämään ja levittämään kirvakantaa terveisiin mäntyihin. Seuraavana syksynä ja talvella on mahdollista tavata jälleen kehittyviä neitseellisesti syntyneitä talvinaaraita, jotka aloittavat munintansa keväällä.

 

Tuhojen esiintyminen

 

Tuhokohteet

Mäntykirvat vaivaavat männyntaimia aina kahdenkymmenen vuoden ikään asti. Mäntykirvaa on tavattu kotimaisen mäntymme lisäksi vuorimännyllä, kontortamännnyllä sekä idänkuusella. Tuhoja esiintyy tavallisimmin kuivien kankaiden nuorissa männiköissä.

Tuhon eteneminen

Mikäli kirvoja esiintyy samassa taimessa vuodesta toiseen, taimi lopulta kuolee.

Vaikutus puuhun

Kirvat imevät kärsällään nesteitä männyntaimien vuosikasvaimista. Kasvainten ja niissä olevien neulasten kasvu tyrehtyy. Neulasissa saattaa esiintyä värimuutoksia. Taimi alkaa kitua ja sen kasvu hidastuu. Pahimmassa tapauksessa taimi kuolee.

Tuntomerkit kuvina

 

Tuhot

Kuori valkoisen villan peittämä
 Kun kirvoja on runsaasti, ovat taimen runko ja oksat kokonaan valkoiset.  Mäntykirvojen vaivaama taimi.  Valkoisen villan peittämä männyn oksa.  Kirvojen asuttama mänty.  Kirvojen asuttamia männyntaimia.
Kasvainten kehityshäiriö
 Kasvaimet käyristyneet.  Surkastuneita kasvaimia.  Mäntykirvan vioituksen seurauksena kasvaimet surkastuneet, vioituksen lakattua kasvu palautunut normaaliksi.

Samankaltaiset tuhot

Ravinnepuutteet Punalatikka

 

Torjunnan tarve ja mahdollisuudet

 

Vahingot metsätaloudessa

Mäntykirva aiheuttaa yhdessä punalatikan kanssa aukkoisuutta kuivilla kankailla sijaitsevissa alle 20 vuotta vanhoissa taimikoissa.

Tuhoriskin arviointi

Kuivilla kankailla sijaitsevat alle 20 vuotiaat taimikot ovat altteimpia mäntykirvan iskeytymiselle. Torjunta ei kuitenkaan yleensä ole tarpeellista, sillä tuhoja esiintyy vain yksittäisissä taimissa.

Torjuntamenetelmät

Mäntykirvat voidaan hävittää kirvojen torjuntaan hyväksytyllä torjunta-aineella.

 

Tekijät ja lähteet


  Teksti:   Kuvat:   Lähteet:
  Kankaanhuhta, V.
Väkevä, J.
  Annila, E.
Heikkilä, R.
Jalkanen, R.
Nikula, A.
Saarenmaa, H.
  Jukka, L. (1988)
Pettersson, B. & Samuelsson, H. (1995)
Poteri, M. (1999)
Saalas, U. (1949)

 

Sisältöpäivitys 07.08.2003, APou

Päivitetty: 18.02.2013 /eh | Copyright Metla | Palaute