Tietoa metsien terveydestä ja tuhonaiheuttajista
|
KUUSENTÄHTIKIRJAAJA (Pityogenes chalcographus)

|
Oireet
- Kuusella, joskus myös männyllä.
- Latvuksen yläosa kuivuu aluksi, myöhemmin myös alaosa.
- Ohuen kuoren alla olevassa syömäkuviossa 4-8 emokäytävää. Käytävien alkupiste on kaarnan sisällä, eikä ole puuaineessa näkyvissä.
Tuhonaiheuttaja
- Tummanruskea kuoriainen (pituus 2,0-2,3 mm).
- Kuoriaisen peräpäässä kolme hammasparia.
|
 |
[ Yleiskuvaus | Lisääntyminen | Tuhojen esiintyminen | Tuntomerkit | Torjunta | Tekijät ja lähteet ]
|
Yleiskuvaus tuhonaiheuttajasta
Nimet
T: Pityogenes chalcographus L., Tomicus chalcographus
S: Kuusentähtkirjaaja
Sv: Sextandad barkborre
E: Six-toothed spruce bark beetle
Kuvaus
Kuusentähtikirjaaja on pieni tumman punaruskea kaarnakuoriainen. Tähtikirjaajakoiraalla on peräkuoppansa reunoilla kolme paria isoja teräviä hampaita. Lajin tähtimäiset syömäkuviot sijaitsevat kuusen ohuen kuoren alla. Pariutumiskammiosta, joka sijaitsee kuoren sisällä, lähtee puuaineeseen 5-9 emokäytävää. Kuusentähtikirjaaja on yleisin kaarnakuoriaislajimme. Nuorten kuusikoiden harvennuksien yhteydessä se saattaa aiheuttaa merkittäviä tuhoja. Laji on yleensä sekundaarinen, eli se iskeytyy heikentyneisiin puihin. Heikentäväksi tekijäksi riittää loppukesän kuivuus karummilla kasvupaikoilla tai harvennuksen aiheuttama valoshokki yhdessä kasvaneen lisääntymismateriaalin määrän kanssa. Kuusentähtikirjaajaa esiintyy koko maassa

Lisääntymisbiologia
Parveilu ja muninta
Kuusentähtikirjaaja parveilee touko - kesäkuun vaihteessa ilman lämpotilan saavutettua +18 astetta. Parveilu saattaa joissakin tapauksissa kestää jopa heinäkuulle asti. Laji on moniavioinen. Koiras kaivaa kuoreen suhteellisen lähelle pintaa parittelukammion, josta lähtee 4-8 emokäytävää. Emokäytävät muodostavat tähtimäisen kuvion. Naaraat munivat emokäytävien reunamille.
Muna-, toukka- ja kotelovaihe
Munista kuoriutuvat toukat syövät nilaa ja koteloituvat viimeistään elokuun loppuun mennessä.
Aikuisvaihe ja talvilepo
Ensimmäisten aikuisten kuoriutuminen saattaa alkaa jo elokuun alussa. Kaikki kuoriaiset eivät kuitenkaan aikuistu syksyllä, vaan osa tähtikirjaajista voi talvehtia myös toukka-asteella.

Tuhojen esiintyminen
Tuhokohteet
Tähtikirjaajat iskeytyvät nuoriin kuusiin tai isojen kuusten latvoihin, joskus myös mäntyihin. Varsinkin karuilla kasvupaikoilla, kuten esim. kallioilla ja rinteillä, kasvavat kuuset saattavat olla tuhon kohteina. Lisäksi harvennuksien tilapäisesti heikentämät nuoret kuusikot hakkuutähteineen ovat alttiita kuusentähtikirjaajien hyökkäyksille.
Tuhon eteneminen
Mikäli ympäristössä on paljon tähtikirjaajia, voi niiden parveiluaikana tehty kuusikon harvennus houkutella paikalle niin runsaasti kuoriaisia, että ne käyvät myös kasvatettaviksi tarkoitettujen puiden kimppuun.
Vaikutus puuhun
Kuusentähtikirjaaja iskeytyy kuusen ohuen kuoren alle. Emokäytävät ja myöhemmin toukkakäytävät heikentävät puun nestevirtauksia. Vähitellen kuusen latva alkaa kuivua. Tähtikirjaaja voi kuivattaa koko puun, mutta usein käy myös niin, että vain puun latva- ja keskiosat kuivuvat tyven pysyessä vihreänä useita vuosia.

Tuntomerkit kuvina
Tuhonaiheuttaja
Aikuinen
Tuhot
Neulasten ruskettuminen latvan yläosasta alkaen
Kuoren irtoaminen
Käytävät kuoren alla
Purua kuorella
Samankaltaiset tuhot
Kuusessa elää yleisenä myös monikirjaajia, joiden asuttamassa kuusessa kuori pysyy kiinni tiukasti. Niiden syömäkuviot ovat epäsäännöllisiä. Kirjanpainajan asuttamasta kuusesta kaarna irtoaa helposti, ja käytävät ovat paljon isompia kuin tähtikirjaajan. Kuusenpikikärsäkäkkään toukat ovat isompia, ja ne tekevät koteloituessaan tikuista kotelokehdon. Kuusijäärien toukat ovat paljon isompia ja kaivautuvat puun sisään koteloituakseen. |

Torjunnan tarve ja mahdollisuudet
Vahingot metsätaloudessa
Tappamalla nuoria kuusia kuusentähtikirjaaja aiheuttaa aukkoisuutta metsään. Laji on Suomen yleisin kaarnakuoriainen.
Tuhoriskin arviointi
Kuusentähtikirjaajan iskeytymistodennäköisyyttä harvennushakkuun yhteydessä pystyy arvioimaan läheisten metsien tähtikirjaajatiheyksien perusteella. Tähtikirjaajien asuttamia kuusia kannattaa siis pitää silmällä lähimetsissä. Keski-Euroopassa tähtikirjaajien määriä seurataan feromonien avulla.
Torjuntamenetelmät
Harvennushakkuut alentavat kasvatettavaksi tarkoitettujen kuusien vastustuskykyä tilapäisesti. Tästä syystä nuorten kuusikoiden harvennuksia tulee välttää kuusentähtikirjaajan parveiluaikana ja juuri ennen sitä. Hakkuutähteiden korjuu polttopuuksi vähentää tähtikirjaajille soveltuvaa lisääntymismateriaalia. Puutavaran varastoinnissa ja tuulikaatojen korjuussa tulee noudattaa metsätuholain määräyksiä.

Tekijät ja lähteet
|
Teksti: |
|
Kuvat: |
|
Lähteet: |
|
Kankaanhuhta, V.
Väkevä, J. |
|
Annila, E.
FFRI, Vienna.
Heikilä, R.
Nikula, A. |
|
Heliövaara, K. & Mannerkoski, I. (1987)
Heliövaara, K. (1998)
Jukka, L. (1988)
Nuorteva, M. (1982)
Nuorteva, M. (1999)
Pettersson, B. & Samuelsson, H. (1995)
Saalas, U. (1949)
Uotila, A. & Kankaanhuhta, V. (1999) |
Tietojen päivitys
9.7.2003, A. Pouttu

|