Metla on osa Luonnonvarakeskusta 1.1.2015 alkaen. www.luke.fi
  SUOMEKSI     PÅ SVENSKA     IN ENGLISH     AUF DEUTSCH     ПО-РУССКИ     
 
Metla-etusivuTutkimusPalvelutJulkaisutMetinfo-metsätietopalvelutTutkimusmetsätTietoa MetlastaStrategiaYhteystiedot
Metla » Metinfo » Metsien terveys » Metsätuho-opas » Taimipikikärsäkäs

MetINFO - Metsien terveys

Sivukartta | Haku

Tietoa metsien terveydestä ja tuhonaiheuttajista

TAIMIPIKIKÄRSÄKÄS (Pissodes castaneus)

Oireet

  • Männyntaimen tyvellä osittain kuoren alla samasta kohdasta lähteviä käytäviä sekä tikuista rakennettuja umpinaisia kotelokehtoja.
  • Taimen oksissa ja kasvaimissa pieniä neulanpistomaisia reikiä, joista tihkuu pihkaa pieninä pisaroina.

Tuhonaiheuttaja

  • Aikuisella pitkä tasapaksu kärsä, jonka puolivälissä tuntosarvet sijaitsevat.
  • Etuselkä taaksepäin levenevä, takareunat terävät.

Yleiskuvaus  | Lisääntyminen | Tuhojen esiintyminen Tuntomerkit Torjunta Tekijät ja lähteet ]

Yleiskuvaus tuhonaiheuttajasta

 

Nimet

T: Pissodes castaneus Degeer, Pissodes notatus F.

S: Taimipikikärsäkäs

Sv: Mindre tallviveln

E: Small banded pine weevil

Kuvaus

Taimipikikärsäkäs on 5-7 mm pitkä, tumma, pitkäkärsäinen kovakuoriaislaji. Sen toukat elävät kuoren alla männyntaimien tyviosassa. Lajin kotelokehdot sijaitsevat usein suurina ryhminä aivan puun tyviosassa, joskus jopa maan pinnan alapuolella. Pikikärsäkäsaikuiset ruokailevat männyntaimien latvaosissa nakerrellen reikiä silmuihin ja nuoriin versoihin. Aikuiset taimipikikärsäkkäät ovat primaarisia tuhonaiheuttajia, eli ne pystyvät käyttämään ravinnokseen täysin terveitä taimia. Lisääntyessään taimipikikärsäkäs on sekundaarinen tuhonaiheuttaja, eli se laskee munansa syystä tai toisesta heikentyneiden männyntaimien tyviin. Laji on yleinen Etelä- ja Keski-Suomessa. Sitä ei ole tavattu Rovaniemeä pohjoisempana.

Lisääntymisbiologia

 

Parveilu ja muninta

Taimipikikärsäkkäät saattavat lähteä liikkeelle jo huhtikuun alkupuolella. Naaraat kykenevät laskemaan munia koko kesän ajan aina elokuun alkupuolelle asti.

Muna-, toukka- ja kotelovaihe

Kehitys munasta aikuisasteelle voi tapahtua kesäkuukausina hyvinkin nopeasti. Kehitysajan pituus vaihtelee 1,5-4,5 kuukauden välillä mm. munanlaskuajasta ja ilman lämpötilasta riippuen. Koska naaras voi laskea munia koko kesän, männyntaimien tyviltä on mahdollista löytää kesän aikana eri kehitysasteilla olevia yksilöitä.

Aikuisvaihe ja talvilepo

Taimipikikärsäkkäät aikuistuvat yleensä syksyyn mennessä. Ne talvehtivat aikuisina. Vaikka jotkut taimipikikärsäkkäät aikuistuvatkin jo suhteellisen aikaisessa vaiheessa kesällä, ne tulevat sukukypsiksi vasta seuraavana keväänä. Taimipikikärsäkkäät saattavat talvehtia kaksi tai kolme kertaa menettämättä silti lisääntymiskykyään.

Tuhojen esiintyminen

 

Tuhokohteet

Taimipikikärsäkäs elää männyntaimissa. Toukat asustavat kuoren alla männyntaimien tyviosassa. Aikuiset ruokailevat taimen latvaosissa. Taimipikikärsäkäs saattaa esiintyä varsinkin kuivien kankaiden männyntaimikoissa, kolmivuotiaista taimista aina kaksikymmenvuotiaisiin taimiin saakka.

Tuhon eteneminen

Aikuisten kärsäkkäiden ravintosyönti alentaa männyntaimien vastustuskykyä niin, että seuraavina kesinä naaraat pystyvät munimaan taimien tyville. Koska taimipikikärsäkkäät ovat monivuotisia, ne pääsevät tehokkaasti levittäytymään asuttamistaan taimista edelleen lähistöllä sijaitseviin terveisiin taimiin.

Vaikutus puuhun

Aikuiset taimipikikärsäkkäät nakertavat elävien, terveiden, taimien kuoreen pieniä reikiä, jotka ulottuvat jälsikerrokseen asti. Toukat nakertavat taimien tyvillä kaarnan alle käytäviä, joista ne hankkivat ravintonsa. Taimen nestevirtaukset estyvät, taimi alkaa kitua ja lopulta kuolee. Aikuiset taimipikikärsäkkäät vioittavat myös silmuja ja nuoria versoja.

Tuntomerkit kuvina

 

Tuhonaiheuttaja

Aikuinen
 Taimipikikärsäkäs on 5-7 mm pitkä laji. Sen etuselkä on takaosastaan peitinsiipien tyviosan levyinen. Etuselän takanurkat ovat hyvin selvästi teräväkulmaiset.

Tuhot

Reiät kuoressa
 Pikikärsäkkäiden tekemiä reikiä (Laji tarkemmin määrittämättä).
Neulasten ruskettuminen
 Pikikärsäkkäiden ruokailun kuivattama männyntaimi.

Samankaltaiset tuhot

Tyvipikikärsäkäs Latvapikikärsäkäs

 

Torjunnan tarve ja mahdollisuudet

 

Vahingot metsätaloudessa

Taimipikikärsäkkäät tappavat yksittäisiä taimia tai taimiryhmiä männyntaimikoissa.

Tuhoriskin arviointi

Jos kuivilla kankailla sijaitsevissa männyntaimikoissa on havaittavissa pikikärsäkkäiden aiheuttamaa kuivumista, on harkittava torjuntatoimiin ryhtymistä.

Torjuntamenetelmät

Taimipikikärsäkkäitä pystyy torjumaan parhaiten poistamalla ja polttamalla pikikärsäkkäiden asuttamat taimet. Poistaminen tulisi suorittaa viimeistään samana syksynä, etteivät kärsäkkäät ehdi seuraavana keväänä levitä taimista edelleen terveisiin taimiin.

 

Tekijät ja lähteet


  Teksti:   Kuvat:   Lähteet:
  Kankaanhuhta, V.
Väkevä, J.
  FFRI, Vienna.
Heikkilä, R.
Pouttu, A.
  Heliövaara, K. & Mannerkoski, I. (1987)
Jukka, L. (1988)
Nuorteva, M. (1999)
Saalas, U. (1949)

 

Sisältöpäivitys 07.08.2003, APou

Päivitetty: 18.02.2013 /eh | Copyright Metla | Palaute