Metla on osa Luonnonvarakeskusta 1.1.2015 alkaen. www.luke.fi
  SUOMEKSI     PÅ SVENSKA     IN ENGLISH     AUF DEUTSCH     ПО-РУССКИ     
 
Metla-etusivuTutkimusPalvelutJulkaisutMetinfo-metsätietopalvelutTutkimusmetsätTietoa MetlastaStrategiaYhteystiedot
Metla » Metinfo » Metsien terveys » Metsätuho-opas » Parihammaskirjaaja

MetINFO - Metsien terveys

Sivukartta | Haku

Tietoa metsien terveydestä ja tuhonaiheuttajista

PARIHAMMASKIRJAAJA (Pityogenes bidentatus)

Oireet

  • Männyllä tähtimäiset syömäkuviot ohuen kaarnan alla.
  • Toukkakäytävät painuneet syvälle pintapuuhun.
  • Käytävät nelihammaskirjaajaa tieheämmässä.

Tuhonaiheuttaja

  • Kaarnakuoriaisen pituus 2,0-2,5 mm.
  • Peräkuopan yläreunassa yksi paria hampaita.

Yleiskuvaus  |  Lisääntyminen  |  Tuhojen esiintyminen Tuntomerkit Torjunta Tekijät ja lähteet ]

Yleiskuvaus tuhonaiheuttajasta

 

Nimet

T: Pityogenes bidentatus Herbst., Tomicus bidentatus

S: Parihammaskirjaaja, kaksihammaskirjaaja, kaksihampainen tähtikirjaaja

Sv: Tvåtandad barkborre

E: Two-toothed pine beetle, Two-toothed pine wood engraver

Kuvaus

Parihammaskirjaajalla, eli kaksihammaskirjaajalla, on peräkuoppansa yläreunassa kaksi suurta, käyrää, hammasta. Sen syömäkuviot sijaitsevat männyn ohuen kuoren alla. Parihammaskirjaajan elintavat muistuttavat nelihammaskirjaajan elintapoja. Kirjaajaa tavataan kuitenkin useammin myös männyn oksien kuoren alta. Parihammaskirjaaja on nelihammaskirjaajaa harvinaisempi laji, jonka aiheuttamat vahingot ovat vähäisiä. Laji saattaa olla primaarinen, eli se pystyy iskeytymään terveisiin männyntaimiin ja varttuneempiin puihin. Useimmiten sen havaitaan kuitenkin iskeytyneen heikentyneisiin puihin, jolloin se esiintyy sekundaarisena tuhonaiheuttajana. Lajia esiintyy koko maassa.

Lisääntymisbiologia

 

Parveilu ja muninta

Laji parveilee touko - kesäkuussa. Naaraat kaivavat tähtimäiset emokäytävänsä ja laskevat munansa useimmiten männyn ohuen kuoren alle.

Muna-, toukka- ja kotelovaihe

Munista kuoriutuneet toukat alkavat kovertaa käytäviään. Toukat painuvat lopulta puun sisään, johon ne koteloituvat.

Aikuisvaihe ja talvilepo

Koteloista kuoriutuneet aikuiset talvehtivat suurimmaksi osaksi synnyinpaikoillaan.

Tuhojen esiintyminen

 

Tuhokohteet

Parihammaskirjaaja iskeytyy varttuneissa männyissä ohuen kuoren alle. Sitä esiintyy myös oksien kaarnan alla. Parihammaskirjaaja voi joskus iskeytyä heikentyneisiin männyntaimiin.

Tuhon eteneminen

Parihammaskirjaajat voivat levitä pesäpuustaan iskeytymistä seuraavana kesänä läheisiin puihin.

Vaikutus puuhun

Parihammaskirjaajanaaraat kaivertavat pintapuuhun syvät emokäytävät, joista erkanee tiheästi toukkakäytäviä. Emo- ja toukkakäytävät heikentävät puun nestevirtauksia, josta seuraa myöhemmässä vaiheessa puun kuivuminen.

 

Tuntomerkit kuvina

 

Tuhonaiheuttaja

Aikuinen
 Parihammaskirjaaja on 2-2,8 mm pitkä kuoriainen, jonka koiraalla on peräkuopan kummallakin puolella yksi iso koukkumainen hammas.

Tuhot

Käytävät kuoren alla
 Pintapuuhun painuneista emokäytävistä lähtee tiheästi toukkakäytäviä.

Samankaltaiset tuhot

Nelihammaskirjaaja. Kuusentähtikirjaaja iskeytyy melko usien myös mäntyyn. Lisäksi maastamme on tavattu kaksi harvinaisempaa Pityogenes-lajia, sekä kaksi Pityophthorus-lajia, jotka kaivavat mäntyyn tähtimäisiä käytävistöjä.

 

 

Torjunnan tarve ja mahdollisuudet

 

Vahingot metsätaloudessa

Laji tappaa yhdessä muiden hyönteisten kanssa heikentyneitä pystypuita. Yksin esiintyessään laji voi tappaa heikentyneitä nuoria mäntyjä sekä kuivattaa oksia elävissä männyissä. Metsätalouden kannalta tarkasteltaessa lajilla ei ole merkitystä tuholaisena.

Tuhoriskin arviointi

Parihammaskirjaaja on nelihammaskirjaajaa harvinaisempi laji. Sen aiheuttamat vahingot ovat vähäisiä.

Torjuntamenetelmät

Mäntypuutavara tulee korjata pois metsästä metsätuholain edellyttämiin ajankohtiin mennessä, eli Etelä-Suomessa 1.7 mennessä ja Pohjois-Suomessa 15.7 mennessä, vaikka torjuntatoimiin ryhtyminen ei tämän lajin kohdalla yleensä ole tarpeellista.

Tekijät ja lähteet


  Teksti:   Kuvat:   Lähteet:
  Kankaanhuhta, V.
Väkevä, J.
  FFRI, Vienna
Heikkilä, R.
  Heliövaara, K. & Mannerkoski, I. (1987)
Heliövaara, K., ym. (1998)
Nuorteva, M. (1982)
Saalas, U. (1949)

 

Sisältöpäivitys 07.08.2003, APou

Päivitetty: 27.11.2014 /eh | Copyright Metla | Palaute