PHYTOPHTHORA mikrobit
Yleiskuvaus tuhonaiheuttajasta
Nimet
S: Phytophthora mikrobit
E: Phytophthora spp. innurseries
Kuvaus
Phytophthora mikrobit aiheuttavat sekä puille että taimille juurilahon lisäksi erilaisia laikkuja ja koroja versoon.
Toistaiseksi metsäpuille haitallisia Phytophthora-lajeja on tavattu Suomessa vain taimitarhoilla. Metsäpuiden taimilla yleisin laji on ollut P. cactorum, jonka aiheuttama tauti on nimetty levälaikuksi. Muut meillä tavatut Phytophthora-lajit ovat löytyneet koristekasveja tuottavilta taimitarhoilta, mutta tartutuskokeissa ne ovat olleet haitallisia kuusen, koivun ja lepän taimille sekä lukuisille varpukasveille kuten mustikka ja puolukka.
Tartunta
Tartuntaa edeltää yleensä rankat sadekuurot, jolloin mikrobit kulkeutuvat kasveille maa- ja vesiroiskeiden mukana. Myös kasteluvesi voi sisältää Phytophthora-mikrobeja. Tartunta leviää parveiluitiöiden välityksellä, jotka uivat vedessä.
Tuhojen esiintyminen
Tuhokohteet
Taimitarhat

Tuntomerkit kuvina
Tuhot
Nuorien koivun taimien latvat ruskettuvat ja versoon muodostuu mustia laajenevia laikkuja, joiden kohdalta lehdet ja sivuversot kuolevat. Samoin tummia, hieman painuneita laikkuja syntyy mm. pihlajan ja leppien runkoon. Myöhemmin kesällä, kun versoon on jo ehtinyt muodostua korkkikuorta, laikkuja voi muodostua myös taimen juurenniskaan, jossa vesi seisoo pitempään. Laikut eivät kuitenkaan leviä juuriin.
Phytophthora ja koivu (pdf)
Phytophthora ja lepät (pdf)
Phytophthora ja pihdat (pdf)
Phytophthora ja hevoskastanja (pdf)
Phytophthora ja kastanja (pdf)
Phytophthora ja korkkitammi (pdf)
Phytophthora ja rautatammi (pdf)
Phytophthora ja jalopähkinät (pdf)
Phytophthora -julkaisut löytyvät:
http://www.jki.bund.de/en/startseite/publications/jki-data-sheets/plant-diseases-and-diagnosis/phythophthora-finnish.html
Samankaltaiset tuhot
Samankaltaisia versolaikkuja aiheuttavat myös monet muut sienet kuten Godronia multispora ja Phomopsis koivulla.
Torjunnan tarve ja mahdollisuudet
Vahingot metsätaloudessa
Taimitarhoilla Phytophthora mikrobit aiheuttavat haittaa taimien kasvatukselle. Laikun kasvettua rungon ympäri yläpuolinen osa kuolee. Levälaikku ei leviä juuristoon, mutta laikun kohdalta taimi katkeaa helposti. Tartunnan saaneet taimet eivät ole metsänviljelykelpoisia, sillä osa niistä kuolee ja hengissä selvinneisiin taimiin tunkeutuu laikun kautta lahoa ja sinistymistä aiheuttavia lajeja.
Tuhoriskin arviointi
Sateinen ja lämmin kesä lisää taudin esiintymistä.
Torjuntamenetelmät
Phytophthora -mikrobien tehokkain torjuntamenetelmä on estää niiden pääsy taimitarhalle, sillä kerran taimitarhalle päästyään niistä on vaikea päästä eroon. Tarhaan päästyään niitä torjutaan poistamalla kasvatuskentiltä kuollut kasviaines, mikä ylläpitää taudinaiheuttajakantaa. Kasteluveden suodattaminen ennen käyttöä vähentää tautiriskiä. Kasvustojen pitäminen ilmavina ja kuivina estää tartunnan. Useampaan kertaan tehtävä kemiallinen torjunta fosetyyli-alumiini-valmisteella lisää taimien vastuskykyä.

Tekijät ja lähteet

|