Metla on osa Luonnonvarakeskusta 1.1.2015 alkaen. www.luke.fi
  SUOMEKSI     PÅ SVENSKA     IN ENGLISH     AUF DEUTSCH     ПО-РУССКИ     
 
Metla-etusivuTutkimusPalvelutJulkaisutMetinfo-metsätietopalvelutTutkimusmetsätTietoa MetlastaStrategiaYhteystiedot
Metla » Metinfo » Metsien terveys » Metsätuho-opas » Männyntalvihome

MetINFO - Metsien terveys

Sivukartta | Haku

Tietoa metsien terveydestä ja tuhonaiheuttajista

MÄNNYNTALVIHOME (Phacidium infestans)

Oireet

  • Lumen alta paljastuneet neulaset ruskettuvat ensin ja harmaantuvat myöhemmin (syksyyn mennessä).
  • Neulaset pysyvät kiinni versoissa seuraavaan kevääseen.

Tuhonaiheuttaja

  • Itiöpesäkkeet näkyvät kuolleilla neulasilla loppukesällä tummina pieninä pisteinä.

 

YleiskuvausLisääntyminen | Tuhojen esiintyminen Tuntomerkit Torjunta Tekijät ja lähteet ]

Yleiskuvaus tuhonaiheuttajasta

 

Nimet

T: Phacidium infestans P. Karst. (Ascomycetes)

S: Männyntalvihome, Lumikariste

Sv: Snöskytte

E: Snow blight

Kuvaus

Männyntalvihome on männyn taimikoita ja taimitarhoja vaivaava sairaus. Sieni tappaa lumen alle jäänyttä neulastoa. Kokonaan lumen alle jäävät taimet kuolevat, suuremmat taimet yleensä selviävät lumen yläpuolelle jääneen terveen latvuksen turvin. Talvihometta esiintyy koko maassa, eniten sitä on paksun lumipeitteen alueilla Itä- ja Pohjois-Suomessa. Sitä tavataan myös kuusen taimilla taimitarhoilla, mikäli lähellä on lumikaristeen saastuttamaa männyn taimikkoa.

Lisääntymisbiologia

 

Tartunta

Neulasiin kehittyvät itiöemät tuottavat koteloitiöitä elokuun lopulta aina lumen tuloon saakka. Itiöt leviävät tuulen mukana ja tarttuvat terveisiin neulasiin. Itiöt lähtevät kasvuun kosteissa olosuhteissa, lumen alle jääneissä neulasissa.

Kasvu

Sienen rihmasto kasvaa lumen sisällä ja valtaa terveitä neulasia. Kasvua voi tapahtua taimitarhoilla myös pakkasvarastointiolosuhteissa (Petäistö 2008). Lumen yläpuolelle jääneet neulaset eivät sairastu. Sieni pystyy kasvamaan lumessa noin 30 cm:n säteelle (Kurkela, 1994). Kasvua tapahtuu vielä -3 °C:n lämpötilassa. Lumen sulettua sairaat neulaset ruskettuvat ja niihin kehittyy itiöemiä, jotka alkavat syksyllä tuottaa uusia koteloitiöitä.

Tuhojen esiintyminen

 

Tuhokohteet

Tautia tavataan männyn taimikoissa ja taimitarhoilla myös kuusella (Petäistö 2008).

Tuhon eteneminen

Sairastuneessa metsikössä tautia esiintyy yleensä vuodesta toiseen. Tauti häviää yleensä vasta, kun kaikki lumen alle jäävä neulasto on kuollut.

Vaikutus puuhun

Vaikka männyntalvihome tappaa neulastoa, myös versot kuolevat, mikä koituu pienien taimien tuhoksi. Suuremmat taimet selviävät vioituksesta, mikäli niille jää riittävästi vihreää latvusta jäljelle. Latvuksen alaosan kuoleminen heikentää kasvua jonkin verran.

Tuntomerkit kuvina

 

Tuhonaiheuttaja

Itiöemä
 Itiöemät tummina pilkkuina, 0.5-1 mm, ruskeilla neulasilla.  Sienirihmasto näkyy neulasilla jonkin aikaa lumen sulamisen jälkeen.

Tuhot

Pienten taimien kuoleminen
 Pienet taimet kuolevat, suuremmista kuolee latvuksen alaosa.  Tartunnan saanut taimi
Neulasten ruskettuminen
 Lumen yläpuolella ollut latvus on terve.  Alaoksat tuhoutuneet.  Taimipenkissä runsaasti ruskettuneita taimia.  Taimipenkissä tauti etenee pesäkkeinä.  Vanhaa tuhoa

Samankaltaiset tuhot

Ahava aiheuttaa männyn latvuksen osittaista ruskettumista, mutta vioittuminen kohdistuu lumen yläpuolelle jääneeseen latvuksen osaan.

 

Torjunnan tarve ja mahdollisuudet

 

Vahingot metsätaloudessa

Tauti vaikeuttaa metsikön uudistamista. Runsaslumisissa, sienelle edullisissa kohteissa voi männyn kasvatus osoittautua mahdottomaksi. Etenkin Itä- ja Pohjois-Suomessa tauti on yhdessä männynversosurman kanssa merkittävin männyntaimien tuhonaiheuttaja. Tauti on myös yleinen ongelma taimitarhoilla. Tartunnan saaneita taimia ei voi käyttää metsänviljelyssä.

Tuhoriskin arviointi

Mitä paksumpi on alueen keskimääräinen lumipeite sitä suurempi on tautiriski. Eniten talvihometta on Itä- ja Pohjois-Suomessa. Lumen suojassa elävän sienen kasvua edistää lumipeitteen hidas sulaminen. Jos tautia jo esiintyy taimikossa, niin on lähes varmaa, että se aiheuttaa jatkossakin tuhoja. Sairastuneita taimia ei tule käyttää metsän uudistamisessa, sillä taimet tulevat melko varmasti kuolemaan.

Torjuntamenetelmät

Metsän uudistaminen

Puulajin valinnalla pystytään ehkäisemään männyntalvihometuhoja. Paikoissa, joissa lunta kasaantuu paksulti ja/tai viipyy pitkään, on syytä harkita jonkin muun puulajin käyttämistä männyn sijasta. Sairastuneen taimikon täydennystä ei kannata tehdä männyllä sillä tartuntariski on suuri.

Hakkuutähteet lisäävät tuhoriskiä. Syksyllä metsikköön jäävät tuoreet männyn havut ovat taudille sopivia lisääntymispaikkoja. Niistä tauti voi seuraana syksynä levitä taimiin.

Taimikon hoito

Tartunnan saaneet taimet on syytä poistaa taimikonhoidon yhteydessä sillä sairastuneet puut voivat levittää tautia edelleen.

Taimitarhat

Taimitarhoilla talvihome torjutaan kemiallisin menetelmin. Taimitarhan ympäristöstä talvihomeisten männyn taimien poisto.

Tekijät ja lähteet


  Teksti:   Kuvat:   Lähteet:
 

Väkevä, J.
Jalkanen, R.
Kankaanhuhta, V.
Lilja, S.

 

Annila, E.
Jalkanen, R.
Lilja, S.
Nikula, A.
Oksanen, E.

 

Jukka, L. (1988)
Kurkela, T. (1994)
Petäistö, R-L. (2008)
Uotila, A. & Kankaanhuhta, V. (1999)

Sisältöpäivitys 09-2000, VKan

Tietojen päivitys: 27.1.2012 R-L. Petäistö

Päivitetty: 15.02.2013 /eh | Copyright Metla | Palaute