Metla on osa Luonnonvarakeskusta 1.1.2015 alkaen. www.luke.fi
  SUOMEKSI     PÅ SVENSKA     IN ENGLISH     AUF DEUTSCH     ПО-РУССКИ     
 
Metla-etusivuTutkimusPalvelutJulkaisutMetinfo-metsätietopalvelutTutkimusmetsätTietoa MetlastaStrategiaYhteystiedot

MetINFO - Metsien terveys

Sivukartta | Haku

Tietoa metsien terveydestä ja tuhonaiheuttajista

SYYSHAAVAKKA (Phacidium coniferarum)

Oireet

  • Korot havupuiden karsintahaavojen tai muiden vioitusten ympärillä.

Tuhonaiheuttaja

  • Puoli millimetriä läpimitaltaan olevat itiöemät (kuromapullot) puhkaisevat yleensä korkkikuoren.
  • Millimetrin läpimittaiset kotelomaljat sisäpinnaltaan mustat, ulkopinnaltaan ruskeat.

 

YleiskuvausLisääntyminen | Tuhojen esiintyminen Tuntomerkit Torjunta Tekijät ja lähteet ]

Yleiskuvaus tuhonaiheuttajasta

 

Nimet

T: Phacidium coniferarum (Hahn) Kendrix.

S: Syyshaavakka

Sv: Barrträdskräfta

E: Phacidium Disease of Conifers

Kuvaus

Syyshaavakka on kotelosieni. Sillä on sekä kuroma- että koteloitiöaste, mutta Suomessa tavataan pääasiassa vain sienen kuroma-astetta. Syyshaavakan itiöt leviävät myöhään syksyllä. Männyn pystykarsinnassa syntyvät vioitukset ja tuoreet oksien katkaisuhaavat luovat syksyllä tartuntatien haavakan itiöille. Suorittamalla pystykarsinnat talvi- ja kesäaikaan pystytään syyshaavakan tartuntariski välttämään. Syyshaavakka voi toimia eriasteisissa vuorovaikutussuhteissa isäntäkasvinsa kanssa. Se voi toimia puiden kuolleilla oksilla hajottajana, esim. kuivuusstressistä kärsivissä puissa heikkona loisena sekä puiden kuoren vioittumiin ja haavoihin iskeytyvänä taudinaiheuttajana. Syyshaavakkaa esiintyy koko maassa.

Lisääntymisbiologia

 

Tartunta

Syyshaavakan tartunta puihin tapahtuu havupuiden kuoren vioittumiin ja haavoihin myöhään syksyllä sateisella säällä. Ulkolaisilla puulajeilla tartunta voi tapahtua mahdollisesti myös paleltumiin ja mekaanisiin talvivaurioihin.

Kasvu

Haavakan rihmasto etenee puun kuorisolukossa lepokauden aikana.

Lisääntyminen

Sienen koteloitiöitä tuottava suvullinen kehitysaste on Suomen oloissa harvinainen. Sienen kuroma-aste kehittyy syksyllä vioittuneisiin puihin.

 

Tuhojen esiintyminen

 

Tuhokohteet

Syyshaavakka iskeytyy puiden lepokautena pystykarsittuihin männiköihin. Männyn lisäksi sitä on tavattu myös kuusella, kontortamännyllä, lehtikuusella ja douglaskuusella. Haavakan yleisyys ei ole kuitenkaan riippuvainen pystykarsinnasta, sillä eniten sitä tavataan männyn hakkuutähteissä.

Tuhon eteneminen

Jos tauti kykenee leviämään tartunnan saaneesta oksankannasta ympäri rungon, puu kuolee.

Vaikutus puuhun

Sienen tartunta oksien tuoreisiin leikkuupintoihin aiheuttaa aluksi puutavaran sinistymistä. Seuraavana oireena on kuoren halkeilu ja pihkavuoto sekä mahdollisten itöemien kehittyminen. Taudin jatkaessa leviämistään puussa alkaa puutavaran laatua merkittävästi heikentävä koronmuodostus.

Tuntomerkit kuvina

 

Tuhot

Rungossa koroja
 Syyshaavakan aiheuttama koro.  Syyshaavakan vaivaama mänty, koronmuodostusta.

Samankaltaiset tuhot

Syyshaavakkaa muistuttavia tuhoja ei Suomessa esiinny.

 

Torjunnan tarve ja mahdollisuudet

 

Vahingot metsätaloudessa

Syyshaavakka aiheuttaa kasvutappioita ja puutavaran arvon alenemista. Etenkin tartunnan saaneet kontortamännyt saattavat kuolla.

Tuhoriskin arviointi

Syyshaavakan tartuntariski on suurimmillaan, jos pystykarsintaan ryhdytään myöhäissyksyllä.

Torjuntamenetelmät

Syyshaavakkatuhoilta vältytään parhaiten välttämällä mäntyjen pystykarsintaa Etelä-Suomessa 16.9-31.1, Keski-Suomessa 16.9-31.12 ja Pohjois-Suomessa 1.9-15.11.

Tekijät ja lähteet


  Teksti:   Kuvat:   Lähteet:
  Kankaanhuhta, V.
Lipponen, K.
Väkevä, J.
  Oksanen, E.   Butin, H. (1995)
Jukka, L. (1988)
Kurkela, T. (1994)
Pettersson, B. & Samuelsson, H. (1995)
Phillips, D. & Burdekin, D. (1992)
Uotila, A. & Kankaanhuhta, V. (1999)

Sisältöpäivitys 09-2000, VKan

Päivitetty: 15.02.2013 /eh | Copyright Metla | Palaute