Metla on osa Luonnonvarakeskusta 1.1.2015 alkaen. www.luke.fi
  SUOMEKSI     PÅ SVENSKA     IN ENGLISH     AUF DEUTSCH     ПО-РУССКИ     
 
Metla-etusivuTutkimusPalvelutJulkaisutMetinfo-metsätietopalvelutTutkimusmetsätTietoa MetlastaStrategiaYhteystiedot

MetINFO - Metsien terveys

Sivukartta | Haku

Tietoa metsien terveydestä ja tuhonaiheuttajista

PUNAVYÖKARISTE (Mycosphaerella pini)

Oireet

  • Keväisin ja syksyisin neulaset ruskettuvat alaoksissa.
  • Oireet esiintyvät pääasiassa vanhimmissa neulasvuosikerroissa.
  • Oksissa näkyy sekä vihreitä että ruskeita neulasia sekaisin.
  • Lähietäisyydellä osasta neulasia erottuu punaruskeita vöitä.
  • Neulaset putoavat suureksi osaksi kesään mennessä.
  • Alkuoireet muistuttavat männynkaristeen aiheuttamia alkuoireita, so. kellertäviä laikkuja.

    Tuhonaiheuttaja
  • Kaksi lähisukuista kotelosientä.
  • Sieni muodostaa ruskettuneisiin neulasiin (varsinkin punaruskeisiin vöihin) suurennuslasilla erottuvia tummia kohoumia, joissa sienen tumma itiöemä työntyy neulasen pintasolukon läpi.

Yleiskuvaus  |  Tuntomerkit Torjunta Tekijät ja lähteet ]

Yleiskuvaus tuhonaiheuttajasta


Nimet

T: Suvullinen muoto: Mycosphaerella pini (E. Rostrup), suvuton muoto: Dothistroma septosporum (Dorog.) Morelet sekä Dothistroma pini (Hulbarry). Jälkimmäisen suvullista muotoa ei tunneta.

S: Punavyökariste

Sv: Rödbandskytte

E: Red band needle blight, dothistroma blight

Kuvaus

Punavyökaristetta aiheuttaa kaksi lähisukuista kotelosientä, joista Euroopassa yleisempi, Dothistroma septosporum, havaittiin Suomessa ensi kertaa vuonna 2008. Saattaa olla, että tautia on kuitenkin esiintynyt maassamme vähäisessä määrin jo paljon kauemmin. Sen itiöemät kehittyvät ruskettuneisiin neulasiin niiden vielä ollessa kiinnittyneinä oksiin. Sateinen sää altistaa männyt tartunnoille ja edistää itiöintiä sekä taudin leviämistä. Punavyökariste tappaa männyissä pääasiassa vanhimpia neulasia alle 4 m:n korkeudessa. Tautia esiintyy kaiken ikäisissä puissa, mutta eniten tiheissä taimikoissa ja nuorissa männiköissä. Varjossa kasvavat taimet ovat karisteelle altteimpia.

Tuntomerkit kuvina

 

Tuhonaiheuttaja

Itiöemä
Punavyökaristeen ruskettamia neulasia. Tummat täplät ovat sienen itiöpahkoja.

 

Tuhot

Neulasten ruskettuminen


Samankaltaiset tuhot

 

Torjunnan tarve ja mahdollisuudet


Vahingot metsätaloudessa

Punavyökaristeen aiheuttamat vahingot ovat toistaiseksi olleet Suomessa vähäisiä. Tauti on tappanut, tai myötävaikuttanut yksittäisten taimien menehtymiseen, vain poikkeuksellisen tiheissä taimikoissa.

Punavyökariste on Englannissa ja monin paikoin Keski-Euroopassa aiheuttanut 1990-luvulta lähtien pahaa tuhoa mustamänniköissä (Pinus nigra), korsikanmänniköissä (Pinus nigra, ssp. laricio) ja kontortamänniköissä (Pinus contorta) varsinkin alueilla, jotka eivät ole puun alkuperäistä levinneisyysaluetta. Esimerkiksi Englannissa on korsikanmännyn istutus kielletty punavyökaristeen aiheuttamien tuhojen vuoksi. Punavyökariste on aiheuttanut myös runsaasti tuhoja Pohjois-Amerikan kontortamänniköissä ja eteläisen pallonpuoliskon radiatamänniköissä.

Torjuntamenetelmät

Paras torjuntakeino on oikea-aikainen männyntaimikoiden ja kasvatusmänniköiden harvennus.

Tekijät ja lähteet


  Teksti:   Kuvat:   Lähteet:
 

Müller, M.

 

Müller, M.

 

Barnes, I., Crous, PW., Wingfield, BD. &Wingfield, MJ. (2004)
Barnes, I., Kirisits, T., Wingfield, MJ. & Wingfield, BD. (2011)
Barnes, I., Kirisits, T., Akulov, A., Chhetri, DB., Wingfield, BD., Bulgakov, TS. & Wingfield, MJ. (2008)
Lilja, A., Hantula, J., Rytkönen, A., Müller, M., Parikka, P., Pouttu, A. & Kurkela, T. (2010)
Müller, MM., Hantula, J. & Vuorinen, M. (2009)

Päivitetty: 13.04.2012 /eh | Copyright Metla | Palaute