Tietoa metsien terveydestä ja tuhonaiheuttajista
|
SUUTARI (Monochamus sutor)

|
Oireet
- Mänty- ja kuusipuutavarassa.
- Kuoren alla olevissa laakeissa toukkakäytävissä karkeita puutikkuja.
- Toukkien sisäänmenoreiät soikeita, aikuisten ulostuloreiät pyöreitä.
Tuhonaiheuttaja
- Musta, 18-24 mm pituinen sarvijäärä, jolla ruumista pidemmät tuntosarvet.
- Etuselän sivuilla suuret hampaat.
- Peitinsiivissä keltaista kirjailua.
- Valkean jalattoman toukan pää miltei etureunaansa myöten keskiruumiin sisään painunut.
|
 |
[ Yleiskuvaus | Lisääntyminen | Tuhojen esiintyminen | Tuntomerkit | Torjunta | Tekijät ja lähteet ]
|
Yleiskuvaus tuhonaiheuttajasta
Nimet
T: Monochamus sutor L.
S: Suutari
Sv: Tallbock, skomakarbock
E: Sawyer beetle
Kuvaus
Suomessa esiintyy kolme tukkijäärälajia: suutari, räätäli ja ranskanräätäli. Suutari on näistä lajeista yleisin. Se on suuri musta sarvijäärä, joka iskeytyy sekä kuusi- että mäntypuutavaraan. Syvälle puuaineeseen ulottuvat käytävät pilaavat puutavaran laadun. Suutarin amerikassa asuvat lähisukulaiset kuljettavat mukanaan matomaisia pieniä mäntyankeroisia, jotka voivat estää puun pihkanerityksen ja aiheuttaa puun kuoleman. Toistaiseksi mäntyankeroiset eivät ole päässeet leviämään tuontipuutavarasta metsiimme. Suutari on sekundaarinen tuhonaiheuttaja, eli se iskeytyy metsäpalon heikentämiin puihin, tuulenkaatoihin ja kuorelliseen havupuutavaraan. Suutaria tavataan koko maassa.

Lisääntymisbiologia
Parveilu ja muninta
Suutarit parveilevat heinä - elokuussa. Naaras kaivertaa kaarnaan suppilomaisen ontelon, johon se munii tavallisesti kaksi munaa. Munasuppilot ulottuvat nilaan saakka.
Muna-, toukka- ja kotelovaihe
Munista kuoriutuvat toukat syövät aluksi nilaa kuoren alla muodostaen epämääräisen muotoisen käytäväkuvion. Noin kuuden viikon ikäisinä ne tunkeutuvat litteistä rei'istä syvälle puun sisälle, jossa ne talvehtivat. Toukat irrottavat puuaineesta käytäviä kaivaessaan tikkumaista puunsiruja. Toukat koteloituvat seuraavana keväänä.
Aikuisvaihe ja talvilepo
Koteloista kuoriutuvat aikuiset poistuvat puuaineesta pyöreiden lentoreikien kautta (halkaisija 6-8 mm) ja alkavat jälleen parveilun heinä - elokuussa.

Tuhojen esiintyminen
Tuhokohteet
Suutari elää kuusella ja männyllä. Se iskeytyy aurinkoisilla paikoilla tuoreeseen puutavaraan, hakkuutähteeksi jääneisiin kookkaisiin latvuksiin, nippulauttojen vedenpäällisiin osiin, metsäpalon tai kulon kärventämiin pystypuihin sekä tuulenkaatoihin.
Tuhon eteneminen
Suutari iskeytyy asuttamistaan rungoista lähistön kuoleviin puihin, tuulenkaatoihin sekä puutavaraan.
Vaikutus puuhun
Suutarin toukat syövät nilaa ja kaivertavat syvälle puuaineeseen ulottuvia käytäviä. Nilan alla olevasta epämuotoisesta ontelosta lähtee soikea käytävä puun sisälle. Toukat työntävät käytävistä tikkumaista purua kuoren alle kaivertamaansa onteloon. Käytävä saattaa ulottua jopa 7 -8 cm:n syvyyteen tai ohuilla puilla aina puun ytimeen saakka. Toukat kaivautuvat lähelle puun pintaa, johon ne koteloituvat. Aikuiset suutarit poistuvat puusta pyöreän 6-8 mm:n läpimittaisen reiän kautta.

Tuntomerkit kuvina
Tuhonaiheuttaja
Aikuinen
Toukka
Tuhot
Käytävät kuoren alla
Käytävät puuaineessa
Reiät kuoressa
Samankaltaiset tuhot
Muut tukkijäärät, ranskanräätäli ja räätäli ovat hyvin saman näköisiä ja tuhotkin samankaltaisia. Räätäli elää vain kuusella, ranskanräätäli männyllä. Sarvijaakon toukka muistutta huomattavasti tukkijäärien toukkia. Eri lajien käytäviä voi olla samassa puussa. Sarvijaakon käytävissä puru on ruskeaa, hienompaa ja tiiviiksi "makkaroiksi" pakkautunutta. Puupistiäisten lentoreiät muistuttavat tukkijäärien lentoreikiä. Puupistiäiset eivät kuitenkaan kaiva käytäviä kuoren alle. Pistiäisten reiät ovat aivan pyöreitä ja vaihtelevan kokoisia. Jymyräärän lentoreiät ovat suunnilleen samankokoisia kuin tukkijäärien, mutta niitä on vain vanhoissa, lahoavissa, rungoissa. |

Torjunnan tarve ja mahdollisuudet
Vahingot metsätaloudessa
Suutarin syvälle puuhun ulottuvat käytävät pilaavat puutavaran laadun sahatavaraksi kelpaamattomaksi. Nopeutuneet puutavaran korjuuketjut ovat vähentäneet suutarin merkitystä puutavaran pilaajana.
Tuhoriskin arviointi
Loppukesällä aurinkoisilla paikoilla makaavat kuorelliset mänty- ja kuusipuutavarapinot ovat altteimpia suutarien hyökkäyksille.
Torjuntamenetelmät
Mänty- ja kuusipuutavara tulee sahata kesäaikaan kahden viikon sisällä kaadosta. Varastoitaessa puutavaraa pidemmän aikaa kesällä varastoitavat tukit tulee kuoria.
Tekijät ja lähteet
|
Teksti: |
|
Kuvat: |
|
Lähteet: |
|
Kankaanhuhta, V. |
|
Annila, E.
Heliövaara, K.
Nikula, A.
Pouttu, A. |
|
Heliövaara, K. & Mannerkoski, I. (1987)
Jukka, L. (1988)
Nuorteva, M. (1982)
Nuorteva, M. (1999)
Saalas, U. (1949)
Uotila, A. & Kankaanhuhta, V. (1999) |
Sisältöpäivitys 06.08.2003, APou

|