Metla on osa Luonnonvarakeskusta 1.1.2015 alkaen. www.luke.fi
  SUOMEKSI     PÅ SVENSKA     IN ENGLISH     AUF DEUTSCH     ПО-РУССКИ     
 
Metla-etusivuTutkimusPalvelutJulkaisutMetinfo-metsätietopalvelutTutkimusmetsätTietoa MetlastaStrategiaYhteystiedot

MetINFO - Metsien terveys

Sivukartta | Haku

Tietoa metsien terveydestä ja tuhonaiheuttajista

SUUTARI (Monochamus sutor)

Oireet

  • Mänty- ja kuusipuutavarassa.
  • Kuoren alla olevissa laakeissa toukkakäytävissä karkeita puutikkuja.
  • Toukkien sisäänmenoreiät soikeita, aikuisten ulostuloreiät pyöreitä.

Tuhonaiheuttaja

  • Musta, 18-24 mm pituinen sarvijäärä, jolla ruumista pidemmät tuntosarvet.
  • Etuselän sivuilla suuret hampaat.
  • Peitinsiivissä keltaista kirjailua.
  • Valkean jalattoman toukan pää miltei etureunaansa myöten keskiruumiin sisään painunut.

Yleiskuvaus  | Lisääntyminen | Tuhojen esiintyminen Tuntomerkit Torjunta Tekijät ja lähteet ]

Yleiskuvaus tuhonaiheuttajasta

 

Nimet

T: Monochamus sutor L.

S: Suutari

Sv: Tallbock, skomakarbock

E: Sawyer beetle

Kuvaus

Suomessa esiintyy kolme tukkijäärälajia: suutari, räätäli ja ranskanräätäli. Suutari on näistä lajeista yleisin. Se on suuri musta sarvijäärä, joka iskeytyy sekä kuusi- että mäntypuutavaraan. Syvälle puuaineeseen ulottuvat käytävät pilaavat puutavaran laadun. Suutarin amerikassa asuvat lähisukulaiset kuljettavat mukanaan matomaisia pieniä mäntyankeroisia, jotka voivat estää puun pihkanerityksen ja aiheuttaa puun kuoleman. Toistaiseksi mäntyankeroiset eivät ole päässeet leviämään tuontipuutavarasta metsiimme. Suutari on sekundaarinen tuhonaiheuttaja, eli se iskeytyy metsäpalon heikentämiin puihin, tuulenkaatoihin ja kuorelliseen havupuutavaraan. Suutaria tavataan koko maassa.

Lisääntymisbiologia

 

Parveilu ja muninta

Suutarit parveilevat heinä - elokuussa. Naaras kaivertaa kaarnaan suppilomaisen ontelon, johon se munii tavallisesti kaksi munaa. Munasuppilot ulottuvat nilaan saakka.

Muna-, toukka- ja kotelovaihe

Munista kuoriutuvat toukat syövät aluksi nilaa kuoren alla muodostaen epämääräisen muotoisen käytäväkuvion. Noin kuuden viikon ikäisinä ne tunkeutuvat litteistä rei'istä syvälle puun sisälle, jossa ne talvehtivat. Toukat irrottavat puuaineesta käytäviä kaivaessaan tikkumaista puunsiruja. Toukat koteloituvat seuraavana keväänä.

Aikuisvaihe ja talvilepo

Koteloista kuoriutuvat aikuiset poistuvat puuaineesta pyöreiden lentoreikien kautta (halkaisija 6-8 mm) ja alkavat jälleen parveilun heinä - elokuussa.

Tuhojen esiintyminen

 

Tuhokohteet

Suutari elää kuusella ja männyllä. Se iskeytyy aurinkoisilla paikoilla tuoreeseen puutavaraan, hakkuutähteeksi jääneisiin kookkaisiin latvuksiin, nippulauttojen vedenpäällisiin osiin, metsäpalon tai kulon kärventämiin pystypuihin sekä tuulenkaatoihin.

Tuhon eteneminen

Suutari iskeytyy asuttamistaan rungoista lähistön kuoleviin puihin, tuulenkaatoihin sekä puutavaraan.

Vaikutus puuhun

Suutarin toukat syövät nilaa ja kaivertavat syvälle puuaineeseen ulottuvia käytäviä. Nilan alla olevasta epämuotoisesta ontelosta lähtee soikea käytävä puun sisälle. Toukat työntävät käytävistä tikkumaista purua kuoren alle kaivertamaansa onteloon. Käytävä saattaa ulottua jopa 7 -8 cm:n syvyyteen tai ohuilla puilla aina puun ytimeen saakka. Toukat kaivautuvat lähelle puun pintaa, johon ne koteloituvat. Aikuiset suutarit poistuvat puusta pyöreän 6-8 mm:n läpimittaisen reiän kautta.

Tuntomerkit kuvina

 

Tuhonaiheuttaja

Aikuinen
 Suutari on musta 18-24 mm pitkä sarvijäärä. Sen peitinsiivet ovat karkeapisteiset ja usein keltakarvatäläiset.
Toukka
 Tukkijäärien toukat muistuttavat toisiaan.

Tuhot

Käytävät kuoren alla
 Toukkakäytäviä kuoren alla.  Kuoren alla on toukan jyrsimiä onkaloita, joissa on karkeaa, tikkumaista, purua. Käytävät uurtavat jonkin verran pintapuuta ja painuvat lopuksi puun sisään.
Käytävät puuaineessa
 Toukan kaivertama aukko ja tikkumaista purua.
Reiät kuoressa
 Puun pinnassa n. 6-8 mm suuruisia pyöreitä aikuisten lentoreikiä, joista uudet aikuiset ovat poistuneet.

Samankaltaiset tuhot

Muut tukkijäärät, ranskanräätäli ja räätäli ovat hyvin saman näköisiä ja tuhotkin samankaltaisia. Räätäli elää vain kuusella, ranskanräätäli männyllä. Sarvijaakon toukka muistutta huomattavasti tukkijäärien toukkia. Eri lajien käytäviä voi olla samassa puussa. Sarvijaakon käytävissä puru on ruskeaa, hienompaa ja tiiviiksi "makkaroiksi" pakkautunutta. Puupistiäisten lentoreiät muistuttavat tukkijäärien lentoreikiä. Puupistiäiset eivät kuitenkaan kaiva käytäviä kuoren alle. Pistiäisten reiät ovat aivan pyöreitä ja vaihtelevan kokoisia. Jymyräärän lentoreiät ovat suunnilleen samankokoisia kuin tukkijäärien, mutta niitä on vain vanhoissa, lahoavissa, rungoissa.

 

Torjunnan tarve ja mahdollisuudet

 

Vahingot metsätaloudessa

Suutarin syvälle puuhun ulottuvat käytävät pilaavat puutavaran laadun sahatavaraksi kelpaamattomaksi. Nopeutuneet puutavaran korjuuketjut ovat vähentäneet suutarin merkitystä puutavaran pilaajana.

Tuhoriskin arviointi

Loppukesällä aurinkoisilla paikoilla makaavat kuorelliset mänty- ja kuusipuutavarapinot ovat altteimpia suutarien hyökkäyksille.

Torjuntamenetelmät

Mänty- ja kuusipuutavara tulee sahata kesäaikaan kahden viikon sisällä kaadosta. Varastoitaessa puutavaraa pidemmän aikaa kesällä varastoitavat tukit tulee kuoria.

 

Tekijät ja lähteet


  Teksti:   Kuvat:   Lähteet:
  Kankaanhuhta, V.   Annila, E.
Heliövaara, K.
Nikula, A.
Pouttu, A.
  Heliövaara, K. & Mannerkoski, I. (1987)
Jukka, L. (1988)
Nuorteva, M. (1982)
Nuorteva, M. (1999)
Saalas, U. (1949)
Uotila, A. & Kankaanhuhta, V. (1999)

Sisältöpäivitys 06.08.2003, APou

Päivitetty: 14.02.2013 /eh | Copyright Metla | Palaute