SUUTARI (Monochamus sutor)

Oireet Mänty- ja kuusipuutavarassa. Kuoren alla olevissa laakeissa toukkakäytävissä karkeita puutikkuja. Toukkien sisäänmenoreiät soikeita, aikuisten ulostuloreiät pyöreitä. Tuhonaiheuttaja Musta, 18-24 mm pituinen sarvijäärä, jolla ruumista pidemmät tuntosarvet. Etuselän sivuilla suuret hampaat. Peitinsiivissä keltaista kirjailua. Valkean jalattoman toukan pää miltei etureunaansa myöten keskiruumiin sisään painunut.

[ Yleiskuvaus  | Lisääntyminen | Tuhojen esiintyminen |  Tuntomerkit |  Torjunta |  Tekijät ja lähteet ]

Yleiskuvaus tuhonaiheuttajasta

Nimet

T: Monochamus sutor L.

S: Suutari

Sv: Tallbock, skomakarbock

E: Sawyer beetle

Kuvaus

Suomessa esiintyy kolme tukkijäärälajia: suutari, räätäli ja ranskanräätäli. Suutari on näistä lajeista yleisin. Se on suuri musta sarvijäärä, joka iskeytyy sekä kuusi- että mäntypuutavaraan. Syvälle puuaineeseen ulottuvat käytävät pilaavat puutavaran laadun. Suutarin amerikassa asuvat lähisukulaiset kuljettavat mukanaan matomaisia pieniä mäntyankeroisia, jotka voivat estää puun pihkanerityksen ja aiheuttaa puun kuoleman. Toistaiseksi mäntyankeroiset eivät ole päässeet leviämään tuontipuutavarasta metsiimme. Suutari on sekundaarinen tuhonaiheuttaja, eli se iskeytyy metsäpalon heikentämiin puihin, tuulenkaatoihin ja kuorelliseen havupuutavaraan. Suutaria tavataan koko maassa.

Lisääntymisbiologia

Parveilu ja muninta

Suutarit parveilevat heinä - elokuussa. Naaras kaivertaa kaarnaan suppilomaisen ontelon, johon se munii tavallisesti kaksi munaa. Munasuppilot ulottuvat nilaan saakka.

Muna-, toukka- ja kotelovaihe

Munista kuoriutuvat toukat syövät aluksi nilaa kuoren alla muodostaen epämääräisen muotoisen käytäväkuvion. Noin kuuden viikon ikäisinä ne tunkeutuvat litteistä rei'istä syvälle puun sisälle, jossa ne talvehtivat. Toukat irrottavat puuaineesta käytäviä kaivaessaan tikkumaista puunsiruja. Toukat koteloituvat seuraavana keväänä.

Aikuisvaihe ja talvilepo

Koteloista kuoriutuvat aikuiset poistuvat puuaineesta pyöreiden lentoreikien kautta (halkaisija 6-8 mm) ja alkavat jälleen parveilun heinä - elokuussa.

Tuhojen esiintyminen

Tuhokohteet

Suutari elää kuusella ja männyllä. Se iskeytyy aurinkoisilla paikoilla tuoreeseen puutavaraan, hakkuutähteeksi jääneisiin kookkaisiin latvuksiin, nippulauttojen vedenpäällisiin osiin, metsäpalon tai kulon kärventämiin pystypuihin sekä tuulenkaatoihin.

Tuhon eteneminen

Suutari iskeytyy asuttamistaan rungoista lähistön kuoleviin puihin, tuulenkaatoihin sekä puutavaraan.

Vaikutus puuhun

Suutarin toukat syövät nilaa ja kaivertavat syvälle puuaineeseen ulottuvia käytäviä. Nilan alla olevasta epämuotoisesta ontelosta lähtee soikea käytävä puun sisälle. Toukat työntävät käytävistä tikkumaista purua kuoren alle kaivertamaansa onteloon. Käytävä saattaa ulottua jopa 7 -8 cm:n syvyyteen tai ohuilla puilla aina puun ytimeen saakka. Toukat kaivautuvat lähelle puun pintaa, johon ne koteloituvat. Aikuiset suutarit poistuvat puusta pyöreän 6-8 mm:n läpimittaisen reiän kautta.

Tuntomerkit kuvina

Tuhonaiheuttaja

Aikuinen

Toukka

Tuhot

Käytävät kuoren alla

Käytävät puuaineessa

Reiät kuoressa

Samankaltaiset tuhot

Torjunnan tarve ja mahdollisuudet

Vahingot metsätaloudessa

Suutarin syvälle puuhun ulottuvat käytävät pilaavat puutavaran laadun sahatavaraksi kelpaamattomaksi. Nopeutuneet puutavaran korjuuketjut ovat vähentäneet suutarin merkitystä puutavaran pilaajana.

Tuhoriskin arviointi

Loppukesällä aurinkoisilla paikoilla makaavat kuorelliset mänty- ja kuusipuutavarapinot ovat altteimpia suutarien hyökkäyksille.

Torjuntamenetelmät

Mänty- ja kuusipuutavara tulee sahata kesäaikaan kahden viikon sisällä kaadosta. Varastoitaessa puutavaraa pidemmän aikaa kesällä varastoitavat tukit tulee kuoria.

Tekijät ja lähteet

Sisältöpäivitys 06.08.2003, APou