Metla on osa Luonnonvarakeskusta 1.1.2015 alkaen. www.luke.fi
  SUOMEKSI     PÅ SVENSKA     IN ENGLISH     AUF DEUTSCH     ПО-РУССКИ     
 
Metla-etusivuTutkimusPalvelutJulkaisutMetinfo-metsätietopalvelutTutkimusmetsätTietoa MetlastaStrategiaYhteystiedot
Metla » Metinfo » Metsien terveys » Metsätuho-opas » Ranskanräätäli

MetINFO - Metsien terveys

Sivukartta | Haku

Tietoa metsien terveydestä ja tuhonaiheuttajista

RANSKANRÄÄTÄLI (Monochamus galloprovincialis)

Oireet

  • Mäntypuuravarassa ja juuri kuolleissa männyissä.
  • Kaarnan alla ja syvälle painuvissa toukkakäytävissä karkeita pitkiä puunsiruja.
  • Sormenlevyiset toukkakäytävät latteita tai soikeita. Aikuisten ulostuloreikä pyöreä.

Tuhonaiheuttaja

  • Toukka on valkea ja jalaton.
  • Pää painunut lähes etureunaansa myöten keskiruumiiseen.
  • Aikuinen on tumma keltapisteinen sarvijäärä, jonka etuselän kummallakin puolella on terävä hammas. Tuntosarvet ovat ruumista pitemmät.
  • Aikuisen pituus 18-24 mm.

 

Yleiskuvaus  | Lisääntyminen | Tuhojen esiintyminen Tuntomerkit Torjunta Tekijät ja lähteet ]

Yleiskuvaus tuhonaiheuttajasta

 

Nimet

T: Monochamus galloprovincialis Ol.

S: Ranskanräätäli

Sv: Behårad tallbock

E: (Longhorn beetle, Longicorn beetle)

Kuvaus

Ranskanräätäli on 18-24 mm pitkä sarvijäärä. Se kuuluu tukkijääriin, joita ovat myös suutari ja tavallinen räätäli. Ranskanräätälin tuntosarvet ovat ruumista pidemmät. Sillä on etuselän kummallakin puolella terävä hammas. Ranskanräätälin toukka on valkea ja jalaton. Ranskanräätäli elää yksinomaan männyllä. Se voi käytävillään pilata puun sahatavaraksi kelpaamattomaksi. Ranskanräätäli on sekundaarinen tuhonaiheuttaja, eli se iskeytyy vain tukkivarastojen mäntyrunkoihin, tuulenkaatoihin ja metsään jääneisiin kookkaisiin latvuksiin. Lajia esiintyy koko maassa.

Lisääntymisbiologia

 

Parveilu ja muninta

Ranskanräätälinaaras laskee munansa heinä - elokuussa aurinkoisilla ja lämpimillä paikoilla oleviin männynrunkoihin.

Muna-, toukka- ja kotelovaihe

Munista kuoriutuvat toukat nakertavat epämuotoisia käytäviä kuoren alle. Noin kuuden viikon kuluttua toukat painuvat puun sisälle, jonne ne kaivertavat sormenlevyisen käytävän. Lopulta käytävä alkaa kaareutua takaisin kohti puun pintaa. Toukka talvehtii puun sisällä. Jotkut toukista koteloituvat ja kuoriutuvat seuraavana kesänä. Pääosa toukista tarvitsee kuitenkin vielä toisen kesän kehittyäkseen.

Aikuisvaihe

Joitakin ranskanräätäliyksilöitä kuoriutuu koteloista vuoden kuluttua puutavaraan iskeytymisestä. Suurin osa räätäleistä aikuistuu vasta kahden vuoden kuluttua puihin iskeytymisestä.

Tuhojen esiintyminen

 

Tuhokohteet

Ranskanräätäli elää männyllä. Se iskeytyy kulon heikentämiin pystypuihin, tuulenkaatoihin, kuorellisen mäntypuutavaran varastoihin, kookkaisiin haakkuutähdelatvuksiin sekä nippulauttoihin. Aurinkoiset paikat ovat ranskanräätälin suosiossa.

Tuhon eteneminen

Ranskanräätäli ei aiheuta leviämisellään varsinaista uhkaa elävälle puustolle. Jos toukkien ravintosyönti saa vapaasti jatkua puutavarassa kesän yli, seurauksena voi olla puutavaran kelpaamattomuus sahatavaraksi. Pahin tilanne voi syntyä pysyvillä puutavaran varastopaikoilla.

Vaikutus puuhun

Ranskanräätälin toukat nakertavat syvälle puuaineeseen ulottuvia miltei sormenlevyisiä käytäviä.

Tuntomerkit kuvina

 

Tuhonaiheuttaja

Aikuinen

 Ranskanräätäli on 18-24 mm pitkä sarvijäärä. Sen etuselän kummallakin puolen on terävä hammas. Tuntosarvet ovat ruumista pidemmät.  Ranskanräätäli  Ranskanräätälin peitinsiivet ovat hieman laakeammat ja lyhyemmät, keskimäärin täplikkäämmät, kärkiosastaan vähän himmeämmät ja harvapisteisemmät kuin suutarilla.

Toukka
 Tukkijäärien toukat ovat kaikki saman näköisiä.

Tuhot

Reiät kuoressa
 Tukkijäärien ulostuloreiät ovat pyöreitä ja läpimitaltaan 6-8 mm.
Käytävät puuaineessa
 Tukkijäärän toukan nakertama käytävä.  Toukkien ulos työntämä puru on erittäin karkeata.  Toukan kovertama lähes sormen levyinen käytävä.

Samankaltaiset tuhot

Muut tukkijäärät, suutari ja räätäli ovat hyvin saman näköisiä ja tuhotkin samankaltaisia. Räätäli elää vain kuusella, suutari sekä kuusella että männyllä. Sarvijaakon toukka muistutta huomattavasti tukkijäärien toukkia. Eri lajien käytäviä voi olla samassa puussa. Sarvijaakon käytävissä puru on ruskeaa, hienompaa ja tiiviiksi "makkaroiksi" pakkautunutta. Puupistiäisten lentoreiät muistuttavat tukkijäärien lentoreikiä. Puupistiäiset eivät kuitenkaan kaiva käytäviä kuoren alle. Pistiäisten reiät ovat aivan pyöreitä ja vaihtelevan kokoisia. Jymyräärän lentoreiät ovat suunnilleen samankokoisia kuin tukkijäärien, mutta niitä on vain vanhoissa, lahoavissa, rungoissa.

 

Torjunnan tarve ja mahdollisuudet

 

Vahingot metsätaloudessa

Ranskanräätäli pilaa käytävillään puita sahatavaraksi kelpaamattomiksi. Laji on maassamme huomattavasti esim. suutaria harvinaisempi.

Tuhoriskin arviointi

Paahteisille paikoille kesäisin varastoidulla puutavaralla on suuri riski joutua ranskanräätälin ja muiden tukkijäärien iskeytymisen kohteeksi. Myös kulometsät ja tuulenkaadot ovat otollisia lisääntymispaikkoja ranskanräätälille.

Torjuntamenetelmät

Pienimmillä puutavaran arvon menetyksillä selviydytään, kun kesällä kaadettu puutavara sahataan kahden viikon kuluessa hakkuusta. Tuoreita kuorimattomia mäntytukkeja ei ole suositeltavaa varastoida aurinkoisilla paikoilla kesän yli. Kuoritut ja varjossa olevat puut saavat yleensä olla rauhassa. Jos kuorinta ei ole mahdollista, puut on peitettävä tai varastoitava vedessä. Uittonippujen yläosa olisi kuitenkin hyvä peittää. Mikäli puutavarasta löytyy toukkia, on sahaus tai kuorinta tehtävä välittömästi. Erityistä huomiota on kiinnitettävä myrskytuho- ja kuloalueilta tulleisiin runkoihin sekä uittonippujen yläosien puihin.

 

Tekijät ja lähteet


  Teksti:   Kuvat:   Lähteet:
  Kankaanhuhta, V.
Väkevä, J.
  Annila, E.
FFRI, Vienna
Heikkilä, R.
Nikula, A.
Pouttu, A.
  Nuorteva, M. (1982)
Buorteva, M. (1999)
Saalas, U. (1949)

 

Sisältöpäivitys 11.01.2005, APou

Päivitetty: 14.02.2013 /eh | Copyright Metla | Palaute