Metla on osa Luonnonvarakeskusta 1.1.2015 alkaen. www.luke.fi
  SUOMEKSI     PÅ SVENSKA     IN ENGLISH     AUF DEUTSCH     ПО-РУССКИ     
 
Metla-etusivuTutkimusPalvelutJulkaisutMetinfo-metsätietopalvelutTutkimusmetsätTietoa MetlastaStrategiaYhteystiedot
Metla » Metinfo » Metsien terveys » Metsätuho-opas » Männynversoruoste

MetINFO - Metsien terveys

Sivukartta | Haku

Tietoa metsien terveydestä ja tuhonaiheuttajista

MÄNNYNVERSORUOSTE (Melampsora pinitorqua)

Oireet

  • Kasvainten käyristyminen.
  • Koroja, jotka eivät myöhemmin laajene.

Tuhonaiheuttaja

  • Kasvaimissa aluksi keltaisia laikkuja, joihin kehittyy myöhemmin oranssia itiöpölyä tuottavia pesäkkeitä.

Yleiskuvaus  | Lisääntyminen | Tuhojen esiintyminen Tuntomerkit Torjunta Tekijät ja lähteet ]

Yleiskuvaus tuhonaiheuttajasta

 

Nimet

T: Melampsora pinitorqua (Braun) Rostr.

S: Männynversoruoste

Sv: Knäckesjuka

E: Pine twisting rust

Kuvaus

Männynversoruoste esiintyy hyvin yleisenä männyn taimikoissa, joissa on haapavesakkoa. Sieni vioittaa ja tappaa kasvaimia aiheuttaen kasvutappioita ja muotovikoja. Pienille taimille tauti voi koitua kohtalokkaaksi. Tauti on yleinen koko maassa.

Lisääntymisbiologia

 

Tartunta männyn versoihin

Haavan lehdissä talvehtineet talvi-itiöt kehittyvät alkukesällä kantaitiöiksi. Kehitys tapahtuu sateisella säällä. Kantaitiöt leviävät tuulen mukana ja tarttuvat kasvaviin männynversoihin kesäkuun alkupuoliskolla. Runsaassa kahdessa viikossa versoon kehittyy helmi-itiöpesäke, joka alkaa tuottaa helmi-itiöitä oranssin värisenä massana. Tartunnan saanut kasvain joko kuolee tai vioittuu infektion ankaruudesta riippuen.

Siirtyminen haavan lehtiin

Helmi-itiöiden tuotanto kestää yleensä kesäkuun puolivälistä heinäkuun alkuun. Tuotannon loputtua sieni kuolee männystä. Itiöt leviävät kuivalla säällä ja tarttuvat haavan lehtiin. Kostealla säällä haavan lehdille alkaa kehittyä kesäitiöpesäkkeitä. Pesäkkeet valmistuvat noin kahden viikon kuluttua tartunnasta.

Monistuminen haavan lehdissä

Haavan lehdillä kesäitiöpesäkkeet tuottavat lisää kesäitiöitä, jotka tarttuvat edelleen haavan lehtiin. Sienen monistuminen jatkuu aina alkusyksyyn saakka.

Talvehtiminen

Ennen haavan lehtien varisemista kehittyvät talvi-itiöpesäkkeet lehtien alapinnalle. Näissä olevien talvi-itiöiden avulla sieni selviytyy talven yli. Elinkierto alkaa jälleen alusta seuraavana keväänä.

Tuhojen esiintyminen

 

Tuhokohteet

Tautia esiintyy männyn taimikoissa kaikenlaisilla kasvupaikoilla, joissa haapaa kasvaa mäntyjen joukossa tai läheisyydessä.

Tuhon eteneminen

Versoruoste voi vaivata männyn taimia vuodesta toiseen, kunnes haapavesakko alkaa hävitä. Taudin esiintyminen on kuitenkin riippuvainen alkukesän säästä. Kuiva sääjakso kesäkuun alkupuoliskolla voi katkaista sienen kehityskierron, jolloin tautia on vähän seuraavina vuosina.

Vaikutus puuhun

Versoruoste vioittaa tai tappaa nuorten mäntyjen versoja. Pienet taimet eivät kestä kasvaimen menetystä ja häviävät kilpailussa muulle kasvillisuudelle. Herkimpiä ovat samana keväänä istutetut taimet, joilla on usein vain yksi verso. Suurempien taimien latvuksiin kehittyy muotovikoja, ja latvanvaihdot aiheuttavat runkoon mutkaisuutta. Latvaverson menettämisestä seuraa pituuskasvutappioita. Tutkimusten mukaan yhdestä latvanvaihdosta aiheutuu noin 40 %:n pituuskasvutappio. Keskimääräinen versoruosteisuus aiheuttaa noin 10-15 %:n pituuskasvutappion epidemiakesänä.

 

Tuntomerkit kuvina

 

Tuhonaiheuttaja

Itiöemä
 Oranssinkeltaisia helmi-itiöpesäkkeitä.  Helmi-itiöpesäkkeitä männynversolla.  helmi-itiöpesäkkeitä versolla.  Oranssit kesäitiöpesäkkeet, 1-3 mm, haavanlehdillä, heinä-syyskuussa. Talvi-itöpesäkkeet mustia.

Tuhot

Neulasten ruskettuminen
 Sairastuneet kasvaimet ruskettuvat vähitellen.
Kasvainten kuoleminen
 Kasvaimet kuolevat ja kuivettuvat.  Kuolleet männyn kasvaimet taittuneet jyrkälle mutkalle.  Kuivettunut kasvain.
Kasvainten kehityshäiriö
 Latvakasvaimen kuolemasta seuraa latvan kehityksen häiriintyminen.
Rungon mutkat
 Männynversoruosteen aiheuttamaa mutkaisuutta männyllä.
Rungossa koroja
 Kaksi vuotta vanha koro.

Samankaltaiset tuhot

Versosurma aiheuttaa männyn kasvainten kuolemista, yleensä versot kuolevat kokonaan, eivätkä ne taitu samalla tavoin jyrkälle mutkalle.

 

Torjunnan tarve ja mahdollisuudet

 

Vahingot metsätaloudessa

Pahimmillaan versoruoste tappaa pieniä taimia ja heikentää näin metsikön uudistamistulosta. Suuremmat taimikot kärsivät pituuskasvutappioita, ja puihin jää muotovikoja.

Tuhoriskin arviointi

Versoruoste on hyvin yleinen tauti männyn kasvupaikoilla, joilla kasvaa haapaa. Haapavesakon vähentäminen pienentää tautiriskiä. Suuret yksittäiset haavat eivät muodosta niin suurta riskiä kuin haapavesakko. Ratkaisevaa taudin puhkeamiselle ovat kesäkuun alkupuoliskon sääolosuhteet. Sateiset säät ovat edulliset itiöiden kehittymiselle, tällöin tautia voi esiintyä hyvin runsaasti.

Torjuntamenetelmät

Tehokkaimmin taudin leviämistä voidaan ehkäistä vähentämällä haapoja taimikosta ja lähiympäristöstä. Jos versoruosteella ei ole elintärkeää haapaa saatavilla, niin sienen kehityskierto katkeaa. Männynversoruoste on männyn uudistusalojen ja taimikoiden tauti. Taudilta voidaan kokonaan välttyä, jos haapa saadaan poistettua taimikosta ja sen läheisyydestä. Haapaa kasvavissa uudistuskohteissa olisi taudin torjunta syytä ottaa huomioon jo päätehakkuun suunnitteluvaiheessa. Vähimmällä työllä päästään, jos sen lisääntyminen ennaltaehkäistään. Vesakon hävittäminen taimikon hoidon yhteydessä on työläs tehtävä.

Suuret haavat kaulataan 1-2 vuotta ennen päätehakkuuta. Kaulaamisessa poistetaan kuori rungon ympäriltä noin 10-30 cm leveänä vyönä, jolloin sokerin kuljetus juuriin lakkaa ja vesomiskyky häviää noin 1-2 vuodessa. Kaulaamista ei pidä tehdä moottorisahalla pintapuuta viiltäen, sillä mantopuun katkaisulla laukaistaan puun vesomisreaktio. Haapojen taskuttaminen on työläs, mutta tehokas keino haavan hävittämiseksi ja vesomisen estämiseksi.

Sairaita mäntyjä ei tarvitse poistaa tautiuhkan vuoksi, sillä taudin leviämiseen vaikuttaa ennen muuta haapavesakon määrä. Pahoin muotovikaiset puut voi poistaa laatusyistä. Jos alue viljellään männylle päätehakkuun jälkeen, haavan vesominen tulisi ehkäistä ennen päätehakkuuta. Haapaa ei saisi kasvaa taimitarhan läheisyydessä.

 

Tekijät ja lähteet


  Teksti:   Kuvat:   Lähteet:
  Väkevä, J.
Jalkanen, R.
Kankaanhuhta, V.
Lipponen, K.
  Annila, E.
Heikkilä, R.
Jalkanen, R.
Lilja, S.
Nikula, A.
  Jukka, L. (1988)
Kurkela, T. (1994)
Jalkanen, R. & Kurkela, T. (1984)
Uotila, A. & Kankaanhuhta, V. (1999)

 

Sisältöpäivitys 09-2000, VKan

Päivitetty: 14.02.2013 /eh | Copyright Metla | Palaute