SUOMEKSI     PÅ SVENSKA     IN ENGLISH     AUF DEUTSCH     ПО-РУССКИ     
 
Metla-etusivuTutkimusPalvelutJulkaisutMetinfo-metsätietopalvelutTutkimusmetsätTietoa MetlastaStrategiaYhteystiedot

MetINFO - Metsien terveys

Sivukartta | Haku

Tietoa metsien terveydestä ja tuhonaiheuttajista

KOIVUNRUOSTE (Melampsoridium betulinum)

Oireet

  • Koivun (joskus lepän) lehdet kellastuvat laikuittain, myöhemmin kokonaan kesä-heinäkuun vaihteesta lähtien.

Tuhonaiheuttaja

  • Kellastuneiden lehtien alapinnalla näkyy oranssinkeltaista itiöpölyä.

 

YleiskuvausLisääntyminen | Tuhojen esiintyminen Tuntomerkit Torjunta Tekijät ja lähteet ]

Yleiskuvaus tuhonaiheuttajasta

 

Nimet

T: Melampsoridium betulinum (Fr.) Kleb.

S: Koivunruoste

Sv: Björkrost

E: Birch rust

Kuvaus

Koivunruostetta tavataan pienissä taimissa sekä metsässä että taimitarhalla, mutta ruoste vaivaa myös varttuneempiakin koivikoita. Ruosteen kesä- ja talvi-itiöpesäkkeet kehittyvät koivulla ja helmi-itiöpesäkkeet lehtikuusen neulasilla. Lehtikuusi on koivunruosteen väli-isäntäkasvi, mutta isäntäkasvin vaihto ei ole kuitenkaan ruosteelle välttämätöntä. Koivunruoste säilyy talven yli koivun silmusuomuissa ja pienissä sirkkataimissa. Sienestä esiintyy erilaisia rotuja, jotka eroavat toisistaan taudinaiheuttamiskyvyn suhteen. Taudinaiheuttamiskyvyssä on eroja sekä koivulajien välillä että saman koivulajin sisällä. Koivunruostetta esiintyy koko maassa.

 

Lisääntymisbiologia

 

Tartunta

Koivunruosteen oranssinkeltaisia kesäitiöpesäkkeitä alkaa ilmestyä koivunlehtien alapinnalle kesäkuun loppupuolella.

Kasvu

Sateisina ja viileinä kesinä ruoste lisääntyy nopeasti. Heinäkuun aikana ruoste leviää koivunlehdillä. Talvi-itiöpesäkkeet kehittyvät koivunlehtien alapinnalle syksyllä. Ne erottuvat vielä vihreillä tai jo kellastuneilla lehdillä oranssinruskeina pieninä täplinä.

Isäntäkasvin vaihto

Maassa olevissa koivunlehdissä talvi-itiöt itävät ja tuottavat kanta-itiöitä varhain keväällä samoihin aikoihin kun lehtikuusen neulaset työntyvät esiin silmuista. Ilmavirtausten mukana kulkeutuvat kantaitiöt tartuttavat lehtikuusen neulasia, joiden pinnalle kehittyy pieniä pussimaisia helmi-itiöpesäkkeitä. Lehtikuusesta leviävät helmi-itiöt tartuttavat uudelleen koivunlehtiä.

Tuhojen esiintyminen

 

Tuhokohteet

Koivunruoste voi säilyä samalla kasvupaikalla vuodesta toiseen, koska se talvehtii koivun silmusuomuissa ja pienissä sirkkataimissa.

Tuhon eteneminen

Koivunruoste voi säilyä samalla kasvupaikalla vuodesta toiseen, koska se talvehtii talvi-itiöinä koivun silmusuomujen alla tai pudonneissa koivunlehdissä. Etenkin taimitarhoilla koivunruoste voi levitä pudonneista lehdistä edelleen, ellei lehtiä hävitetä.

Vaikutus puuhun

Pahoina ruostekesinä ruoste kellastuttaa koivut jo heinäkuun lopussa aiheuttaen ennenaikaisen lehtien varisemisen. Etenkin ruosteen vaivaamien taimien versot eivät puudu kunnolla, mikä lisää niiden alttiutta pakkaskuivumiselle.

 

Tuntomerkit kuvina

 

Tuhonaiheuttaja

Itiöemä
 Sienen kesäitiöpesäkkeitä koivunlehden alapinnalla.

Tuhot

Lehtien kellastuminen
 Ruoste kellastuttaa lehdet ennenaikaisesti heinä-elokuun 
vaihteessa.  Ruosteisia lehtiä.  Koivunruosteiset lehdet ovat alkaneet kellastua.

Samankaltaiset tuhot

Discula betulina (Westend.)

 

 

Torjunnan tarve ja mahdollisuudet

 

Vahingot metsätaloudessa

Taimitarhoilla ruoste aiheuttaa jatkuvaa haittaa taimien kasvatukselle. Ruosteen saastuttamat taimet eivät ole metsänviljelykelpoisia, sillä niiden kasvu on selvästi terveitä heikompaa. Metsissä koivikoiden kasvutappioita ei ole mitattu, mutta ennenaikainen lehtien putoaminen verottaa puiden kasvua.

Tuhoriskin arviointi

Sateinen ja viileä kesä lisää taudin leviämismahdollisuuksia. Tiedot koivunruosteriskin lisääntymistä, mikäli kasvatetaan koivua yhdessä lehtikuusen kanssa, ovat toistaiseksi puutteelliset.

Torjuntamenetelmät

Taimitarhoissa koivunruoste voidaan torjua infektion alkuvaiheessa kemiallisesti. Sen sijaan keinot torjua ruostetta metsässä kasvavista taimista tai puista puuttuvat.

Tekijät ja lähteet


Teksti: Kuvat: Lähteet:
Kankaanhuhta, V.
Poteri, M.
Väkevä, J.
Jalkanen, R.
Lilja, S.
Butin, H. (1995)
Jukka, L. (1988)
Kurkela, T. (1994)
Phillips, D. & Burdekin, D. (1992)
Poteri, M. (1999)

 

Päivitetty: 20.07.2010 /UHel | Copyright Metla | Palaute