Metla on osa Luonnonvarakeskusta 1.1.2015 alkaen. www.luke.fi
  SUOMEKSI     PÅ SVENSKA     IN ENGLISH     AUF DEUTSCH     ПО-РУССКИ     
 
Metla-etusivuTutkimusPalvelutJulkaisutMetinfo-metsätietopalvelutTutkimusmetsätTietoa MetlastaStrategiaYhteystiedot

MetINFO - Metsien terveys

Sivukartta | Haku

Tietoa metsien terveydestä ja tuhonaiheuttajista

PELTOLUDE (Lygus rugulipennis)

Oireet

  • Pääasiassa männyllä, mutta myös muilla puulajeilla.
  • Neulaset käyristyneitä, havaittavissa pistemäisiä imennästä aiheutuvia kuoliolaikkuja.
  • Epämuodostuneita silmuja.

Tuhonaiheuttaja

  • Ruskeanvihreä aikuinen, jonka selässä V-kirjaimen muotoinen kuvio.
  • Vihreät, siivettömät, ludetta muistuttavat toukat.

Yleiskuvaus  |  Lisääntyminen  |  Tuhojen esiintyminen Tuntomerkit Torjunta Tekijät ja lähteet ]

Yleiskuvaus tuhonaiheuttajasta

 

Nimet

T: Lygus rugulipennis Poppius

S: Peltolude

Sv: Ludet ängsstinkfly

E: Lygus rugulipennis -bug

Kuvaus

Peltolude on noin puolen senttimetrin pituinen himmeän ruskeasävyinen hyönteinen. Sillä on selässään selkeästi erottuva V-muotoinen kuvio. Sen toukat muistuttavat aikuisia luteita. Toukat ovat kuitenkin kokonaan vihreitä ja siivettömiä. Luteet vioittavat pääasiassa männyntaimia munimalla niihin ja imemällä niistä nesteitä. Luteiden vioitukset ilmenevät latvuksen kasvuhäiriöinä, neulasten paksuuntumisena sekä käyristymisenä. Luteiden aiheuttamat tuotantotappiot ovat ajoittain olleet taimitarhoilla huomattavia. Niiden aiheuttamat vioitukset eivät ole kuitenkaan merkittävästi vaikuttaneet taimien menestymiseen maastossa istutuksen jälkeen. Lajia esiintyy koko maassa.

Lisääntymisbiologia

 

Parveilu ja muninta

Toukokuun puolivälissä tai loppupuolella luteet lentävät avoimille viljelyksille parveilemaan. Parveilun jälkeen ludenaaraat aloittavat muninnan. Muninta-alustaksi kelpaa lähes mikä tahansa kasvi.

Muna- ja toukkavaihe

Muna-asteen pituus on normaalisti noin kolme viikkoa. Kehitys nopeutuu kuitenkin lämpötilan noustessa. Peltoluteilla on vähittäinen muodonvaihdos, johon sisältyy viisi toukka-astetta. Luteen toukkia esiintyy taimitarhoilla kesäkuun puolesta välistä aina syyskuun alkupuolelle.

Aikuisvaihe ja talvilepo

Vähitellen toukka-asteet alkavat muistuttaa yhä enemmän aikuista ludetta. Uuden sukupolven aikuisia alkaa esiintyä heinäkuun alkupuolelta lähtien. Luteet talvehtivat aikuisina metsäkarikkeessa tai muussa suojaisessa paikassa. Talvehtineet luteet kuolevat kesällä noin kuukauden kestäneen munintajakson jälkeen.

Tuhojen esiintyminen

 

Tuhokohteet

Peltoluteiden pääravintoa ovat ruohovartiset kasvit, jotka ne useimmiten myös valitsevat munintapaikakseen. Ruohoisille ja heinittyneille aloille kehittyvät siis helpoimmin suuret ludekannat. Kehittyneet toukat ja täysikasvuiset luteet siirtyvät myöhemmin puiden taimiin. Pääasiassa peltoluteet vioittavat männyntaimia sekä taimitarhoilla että metsänuudistusaloilla. Ludetta on tavattu myös kuusen ja koivun taimilla.

Tuhon eteneminen

Peltoluteiden taimitarhalla aiheuttamista kasvuhäiriöistä saattaa koitua ongelmia vielä istutustaimikoissakin. Puutteellisesti lajiteltuja taimia saattaa nimittäin päätyä istutettavaksi. Luteet voivat lisäksi vioittaa taimia myös luontaisesti syntyneissä taimikoissa.

Vaikutus puuhun

Peltoluteet vioittavat männyntaimia munimalla niihin sekä käyttämällä niitä ravinnokseen. Männyntaimista luteille kelpaavat ravinnoksi kärkikasvusolukko, silmut, neulaset ja puutumaton varsi. Mieluisimpia ovat kasvin nuorimmat osat. Luteet imevät ravintoa imukärsällään, josta erittyy imennän yhteydessä kasvin solukkoja hajottavaa entsyymipitoista sylkeä. Taimien solukkoa kuolee ja ruskettuu. Tämä ei kuitenkaan vielä aiheuta suurtakaan vahinkoa koko taimea ajatellen. Vakava vaurio taimelle seuraa, kun luteiden imentä keskittyy taimen latvassa olevaan kärkikasvusolukkoon, sillä nämä solut ovat tärkeitä taimen kasvuhormonien tuotannon kannalta. Vanhemmilla taimilla imennän seurauksena ovat erilaiset silmuhäiriöt, monilatvaisuus ja kasvun hidastuminen.

 

Tuntomerkit kuvina

 

Tuhonaiheuttaja

Aikuinen
 Peltoludeaikuinen ruokailemassa.  Peltolude

Tuhot

Silmujen kehityshäiriö
 Peltoluteen aiheuttama silmun kehityshäiriö.  Peltoluteiden vaivaamia männyntaimia.
Neulasten kehityshäiriö
 Peltoluteen imennällään aiheuttama päätesilmun ja neulasten kehityshäiriö.  Ravinneperäiseksi luultu peltoluteen aiheuttama häiriö taimitarhalla

Samankaltaiset tuhot

Ravinnehäiriöt Halla

 

Torjunnan tarve ja mahdollisuudet

 

Vahingot metsätaloudessa

Maa- ja metsätalousministeriön päätös metsänviljelyaineiston kaupasta (Suomen asetuskokoelma 1036/1987) kieltää sellaisten männyntaimien myynnin, joissa ei ole normaalia päätesilmua tai joissa on useampi kuin yksi latvakasvain. Kasvuhäiriöiset taimet joudutaan lajittelussa hylkäämään, mistä taimitarhoille aiheutuneet tappiot ovat olleet varsinkin 1980-luvun alussa huomattavia. Istutettavien taimien monilatvaisuus tai silmuhäiriöt eivät vaikuta merkittävästi taimien menestymiseen maastossa istutuksen jälkeen.

Tuhoriskin arviointi

Raskaat rikkakasvikasvustot lisäävät luteiden aiheuttamien tuhojen riskiä. Ludepopulaatioiden seuranta taimitarhoilla on tärkeää, jotta joukkoesiintymisiltä ja toisaalta turhilta torjunta-aineruiskutuksilta voitaisiin välttyä. Luteiden määrää voidaan taimitarhoilla tarkkailla liimapyydysten avulla.

Männyn kylvöjen ajoittaminen taimitarhalla vasta kesäkuun puolen välin jälkeen vähentää tuhoriskiä, sillä tähän aikaan luteiden parveiluaika alkaa olla ohi. Luteiden iskeytymisriski keväällä koulittuihin taimiin on pienempi kuin iskeytymisriski niihin taimiin, jotka on koulittu syksyllä. Voimakas typpilannoitus lisää tuhoriskiä, sillä se altistaa taimia niin luteille kuin muillekin hyönteisille.

Torjuntamenetelmät

Aktiivisia torjuntakeinoja luteita vastaan ovat kateharsojen ja luteiden torjuntaan hyväksyttyjen torjunta-aineiden käyttö. Taimitarhalla kateharsot kannattaa levittää paikalleen jo ennen siementen itämistä. Ludevioituksia on mahdollista vähentää kastelemalla taimistoa, jolloin taimien lämpötila alenee ja luteiden liikkumisnopeus pienenee. Luteiden ravintonaan käyttämien ruohovartisten kasvien pitäminen taimitarhalla ns. houkutuskasveina vähentää luteiden iskeytymistä taimiin. Tällaisia kasveja ovat nurmikat, horsmat, suolaheinä, pihasaunio, voikukka ja peltovillakko. Mikäli houkutuskasvimenetelmän halutaan todella toimivan, ludetoukat tulee tuhota houkutuskasveilta torjunta-aineella ennen niiden siirtymistä havupuun taimille.

Tekijät ja lähteet


  Teksti:   Kuvat:   Lähteet:
  Kankaanhuhta, V.
Väkevä, J.
  Annila, E.
Heikkilä, R.
Jalkanen, R.
Kytö, M.
  Heliövaara, K. & Mannerkoski, I. (1987)
Holopainen, J. & Rikala, R. (1991)
Poteri, M., ym. (1987)
Poteri, M. (1999)
Raitio, H., ym. (1992)

Sisältöpäivitys 14.01.2005, APou

Päivitetty: 21.01.2013 /eh | Copyright Metla | Palaute