Metla on osa Luonnonvarakeskusta 1.1.2015 alkaen. www.luke.fi
  SUOMEKSI     PÅ SVENSKA     IN ENGLISH     AUF DEUTSCH     ПО-РУССКИ     
 
Metla-etusivuTutkimusPalvelutJulkaisutMetinfo-metsätietopalvelutTutkimusmetsätTietoa MetlastaStrategiaYhteystiedot

MetINFO - Metsien terveys

Sivukartta | Haku

Tietoa metsien terveydestä ja tuhonaiheuttajista

KUUSENKARISTE (Lophodermium piceae)

Oireet

  • Pääasiassa vanhimman neulasvuosikerran ennenaikainen ruskettuminen.

Tuhonaiheuttaja

  • Soikeat kiiltävänmustat itiöemät maahan pudonneilla neulasilla.
  • Neulasilla mustia poikkivöitä.

YleiskuvausLisääntyminen | Tuhojen esiintyminen Tuntomerkit Torjunta Tekijät ja lähteet ]

Yleiskuvaus tuhonaiheuttajasta

 

Nimet

T: Lophodermium piceae (Fuck.) Höhn, Lophodermium abietis Rostr.

S: Kuusenkariste

Sv: Granskytte

E: Spruce needle cast

Kuvaus

Kuusenkariste esiintyy yleisenä tiheissä taimikoissa, etenkin verhopuuston alla sekä riukuasteen kuusikoissa. Se kehittyy neulasille, jotka kärsivät valonpuutteesta tai jotka ovat vaurioituneet jollakin tavoin, esim. hallan vuoksi. Kuusekariste on endofyytti, eli sellainen sieni, joka pystyy elämääm pitkiä aikoja kasvisolukossa aiheuttamatta vahinkoa. Lajia tavataan koko maassa.

Lisääntymisbiologia

 

Tartunta

Kuusenkaristeen koteloitiöt leviävät loppukesän ja syksyn aikana kuusen samana kesänä kehittyneisiin neulasiin.

Kasvu

Sieni elää latenttina, eli aiheuttamatta oireita, neulasessa useita vuosia. Neulasten ikäännyttyä 6-8 vuotiaiksi tai jonkin ulkoisen tekijän heikennettyä neulasia pikkukuromapesäkkeet alkavat kehittyä neulasen pinnan alla syksyn-kevään aikana samoihin aikoihin koteloitiöpesäkkeiden kanssa. Samaan aikaan neulasiin kehittyy mustia poikkivöitä.

Lisääntyminen

Elliptiset veneenmuotoiset koteloitiöpesäkkeet, hysteroteekiot, kypsyvät kuusen neulasilla vasta neulasten pudottua maahan. Koteloitiöpesäkkeet avautuvat pesäkkeiden saatua tarpeeksi kosteutta vapauttaen itiöt.

 

Tuhojen esiintyminen

 

Tuhokohteet

Kuusenkaristetta tavataan kaikenikäisillä kuusilla aivan nuorimpia taimia lukuunottamatta. Sieni voi olla ehdollinen loinen jo ennen riukuastetta kuusen taimikoissa. Runsaana lajia voi esiintyä tiheissä alikasvostaimikoissa koivuverhopuuston alla, ilmeisesti epidemialle suotuisan sääjakson jälkeen.

Tuhon eteneminen

Kuusenkariste on endofyytti, eikä aiheuta varsinaisia tuhoja.

Vaikutus puuhun

Sieni voi elää latenttina neulasissa useita vuosia aiheuttamatta vahinkoa. Sen itiöemät kehittyvät vasta vanhoille tai heikentyneille neulasille.

Tuntomerkit kuvina

 

Tuhot

Neulasten ruskettuminen

 

Samankaltaiset tuhot

Kuusenjuovakariste Tiarosporella parca (Berk. & Br.) Whitney

 

Torjunnan tarve ja mahdollisuudet

 

Vahingot metsätaloudessa

Kuusenkariste on mainittu siksi, että sen itiöemät ovat niitä, joita on yleisesti havaittavissa vanhoilla kuusenneulasilla ja jotka on hyvä osata tunnistaa. Kuusenkariste ei ole taloudellisia menetyksiä aiheuttava tuhonaiheuttaja.

Tuhoriskin arviointi

Kuusenkariste ei aiheuta varsinaisesti tuhoja, mutta se on hyvä tunnistaa sen yleisyyden vuoksi.

Torjuntamenetelmät

Torjuntaan ei ole tarvetta.

Tekijät ja lähteet


Teksti: Kuvat: Lähteet:
Kankaanhuhta, V.
Lilja, S.
Väkevä, J.
Jalkanen, R.
 
Butin, H. (1995)
Kurkela, T. (1994)
Phillips, D. & Burdekin, D. (1992)
Pettersson. E. & Samuelsson, H. (1995)

Sisältöpäivitys 09-2000, VKan

Päivitetty: 28.04.2015 /eh | Copyright Metla | Palaute