Metla on osa Luonnonvarakeskusta 1.1.2015 alkaen. www.luke.fi
  SUOMEKSI     PÅ SVENSKA     IN ENGLISH     AUF DEUTSCH     ПО-РУССКИ     
 
Metla-etusivuTutkimusPalvelutJulkaisutMetinfo-metsätietopalvelutTutkimusmetsätTietoa MetlastaStrategiaYhteystiedot
Metla » Metinfo » Metsien terveys » Metsätuho-opas » Ruskopilkkukariste

MetINFO - Metsien terveys

Sivukartta | Haku

Tietoa metsien terveydestä ja tuhonaiheuttajista

RUSKOPILKKUKARISTE (Lophodermella conjuncta)

Oireet

  • Toisen - kolmannen vuoden männynneulaset kellastuvat laikuittain.
  • Neulasissa ruskeita vyöhykkeitä.

Tuhonaiheuttaja

  • Ruskeat, lähes värittömät, itiöemät alle millimetrin mittaisia.

Yleiskuvaus  | Lisääntyminen | Tuhojen esiintyminen Tuntomerkit Torjunta Tekijät ja lähteet ]

Yleiskuvaus tuhonaiheuttajasta

 

Nimet

: Lophodermella conjuncta (Darker) Darker

S: Ruskopilkkukariste

Sv: Lophodermella conjuncta

E: Lophodermella conjuncta

Kuvaus

Ruskopilkkukaristeen aiheuttaa kotelosieni, jonka kehityskierto on kaksivuotinen. Sitä saattaa esiintyä runsaana tiheissä taimkoissa ja riukumänniköissä. Lajia esiintyy koko maassa.

Lisääntymisbiologia

 

Tartunta

Sienen itiöt leviävät kesällä kesä-elokuun aikana. Tartunta tapahtuu vastakehittyneisiin neulasiin vain 2-3 mm matkalle. Oireet tartunnasta alkavat näkyä kuitenkin vasta runsaan vuoden kuluttua tartunnan tapahtumisesta. Taudin ensioire on neulasten laikuttainen kellastuminen. Taudin itämisajaksi on arvioitu 14 kuukautta.

Lisääntyminen

Pahimmin saastuneet neulaset saattavat varista jo syksyllä tai talvella oireiden ilmestymisen jälkeen. Valtaosa sairaista neulasista pysyy kuitenkin puussa seuraavaan kesään, jolloin myös sienen itiöemät kypsyvät.

 

Tuhojen esiintyminen

 

Tuhokohteet

Ruskopilkkukariste saattaa esiintyä yleisenä tiheissä männyntaimikoissa tai riukumänniköissä. Karistetta esiintyy näissä 10-30 -vuotiaissa männyissä sekä kuivilla että tuoreila kangasmailla.

Tuhon eteneminen

Sienen kehityskierto on kaksivuotinen, joka aiheuttaa yleensä sen, että epidemia saattaa toistua männikössä kahden vuoden väliajoin. Joskus osa neulasista jää kiinni puuhun vielä kolmanteen vuoteen. Jos kolmannen kesän kasvukausi on sienen kehitykselle suotuisa, sieni pystyy itiöimään vielä tällöinkin muuttaen näin epidemian rytmiä.

Vaikutus puuhun

Neulaset alkavat kellastua laikuttain runsaan vuoden kuluttua tartunnasta ja putoavat kahden vuoden kuluttua kesällä. Tartunnan saanut neulanen rajoittaa sienen leviämistä neulasen kantaosan terveeseen solukkoon muodostamalla ruskean poikkivyön fenoli- ja ligniiniaineista. Tartunnan saaneet neulaset pystyvät oletettavasti yhteyttämään ensimmäisten oireiden ilmestymiseen saakka.

 

Tuntomerkit kuvina

 

Tuhonaiheuttaja

Itiöemä
 Neulanen rajoittaa karisteen leviämistä kantaosansa terveeseen solukkoon muodostamalla ruskeita poikkivöitä.

Tuhot

Neulasten kellastuminen
 Taudin ensioire, neulasten laikuttainen kellastuminen, ilmenee runsaan vuoden kuluttua tartunnasta

Samankaltaiset tuhot

Ruskopilkkukaristeen aiheuttamia tuhoja voi luulla sekundäärisen Lophodermium pinastri -sienen aiheuttamiksi. Tämä sieni iskeytyy neulasille kuitenkin vasta ruskopilkkukaristetartunnan jälkeen (Neulasissa mustia poikkivöitä ja mustien itiöemien "huuliosat" punertavat).

 

Torjunnan tarve ja mahdollisuudet

 

Vahingot metsätaloudessa

Taudin vaikutus männyntaimikoiden kasvuun on vähäinen, koska männyillä katsotaan olevan käytössä vähintään yksi tai kaksi täydellisesti toimivaa neulasvuosikertaa.

Tuhoriskin arviointi

Sienen aiheuttama tuho on harvoissa tapauksissa niin ankara, että se havaittavasti vähentäisi taimikoiden ja riukumänniköiden kasvua.

Torjuntamenetelmät

Ruskopilkkukaristeen esintymistä voidaan vähentää harventamalla nuoret männiköt ajoissa.

 

Tekijät ja lähteet


  Teksti:   Kuvat:   Lähteet:
  Kankaanhuhta, V.
Lipponen, K.
Väkevä, J.
  Jalkanen, R.   Butin, H. (1995)
Jukka, L. (1988)
Kurkela, T. (1994)
Phillips, D. & Burdekin, D. (1992)

 

Sisältöpäivitys 31.03.2004, APou

Päivitetty: 21.01.2013 /eh | Copyright Metla | Palaute