RUSKOPILKKUKARISTE (Lophodermella conjuncta)
 |
Oireet
- Toisen - kolmannen vuoden männynneulaset kellastuvat laikuittain.
- Neulasissa ruskeita vyöhykkeitä.
Tuhonaiheuttaja
- Ruskeat, lähes värittömät, itiöemät alle millimetrin mittaisia.
|
[ Yleiskuvaus | Lisääntyminen | Tuhojen esiintyminen | Tuntomerkit | Torjunta | Tekijät ja lähteet ]
Yleiskuvaus tuhonaiheuttajasta
Nimet
: Lophodermella conjuncta (Darker) Darker
S: Ruskopilkkukariste
Sv: Lophodermella conjuncta
E: Lophodermella conjuncta
Kuvaus
Ruskopilkkukaristeen aiheuttaa kotelosieni, jonka kehityskierto on kaksivuotinen. Sitä saattaa esiintyä runsaana tiheissä taimkoissa ja riukumänniköissä. Lajia esiintyy koko maassa.
Lisääntymisbiologia
Tartunta
Sienen itiöt leviävät kesällä kesä-elokuun aikana. Tartunta tapahtuu vastakehittyneisiin neulasiin vain 2-3 mm matkalle. Oireet tartunnasta alkavat näkyä kuitenkin vasta runsaan vuoden kuluttua tartunnan tapahtumisesta. Taudin ensioire on neulasten laikuttainen kellastuminen. Taudin itämisajaksi on arvioitu 14 kuukautta.
Lisääntyminen
Pahimmin saastuneet neulaset saattavat varista jo syksyllä tai talvella oireiden ilmestymisen jälkeen. Valtaosa sairaista neulasista pysyy kuitenkin puussa seuraavaan kesään, jolloin myös sienen itiöemät kypsyvät.
Tuhojen esiintyminen
Tuhokohteet
Ruskopilkkukariste saattaa esiintyä yleisenä tiheissä männyntaimikoissa tai riukumänniköissä. Karistetta esiintyy näissä 10-30 -vuotiaissa männyissä sekä kuivilla että tuoreila kangasmailla.
Tuhon eteneminen
Sienen kehityskierto on kaksivuotinen, joka aiheuttaa yleensä sen, että epidemia saattaa toistua männikössä kahden vuoden väliajoin. Joskus osa neulasista jää kiinni puuhun vielä kolmanteen vuoteen. Jos kolmannen kesän kasvukausi on sienen kehitykselle suotuisa, sieni pystyy itiöimään vielä tällöinkin muuttaen näin epidemian rytmiä.
Vaikutus puuhun
Neulaset alkavat kellastua laikuttain runsaan vuoden kuluttua tartunnasta ja putoavat kahden vuoden kuluttua kesällä. Tartunnan saanut neulanen rajoittaa sienen leviämistä neulasen kantaosan terveeseen solukkoon muodostamalla ruskean poikkivyön fenoli- ja ligniiniaineista. Tartunnan saaneet neulaset pystyvät oletettavasti yhteyttämään ensimmäisten oireiden ilmestymiseen saakka.
Tuntomerkit kuvina
Tuhonaiheuttaja
Itiöemä
Tuhot
Neulasten kellastuminen
Samankaltaiset tuhot
| Ruskopilkkukaristeen aiheuttamia tuhoja voi luulla sekundäärisen Lophodermium pinastri -sienen aiheuttamiksi. Tämä sieni iskeytyy neulasille kuitenkin vasta ruskopilkkukaristetartunnan jälkeen (Neulasissa mustia poikkivöitä ja mustien itiöemien "huuliosat" punertavat). |
Torjunnan tarve ja mahdollisuudet
Vahingot metsätaloudessa
Taudin vaikutus männyntaimikoiden kasvuun on vähäinen, koska männyillä katsotaan olevan käytössä vähintään yksi tai kaksi täydellisesti toimivaa neulasvuosikertaa.
Tuhoriskin arviointi
Sienen aiheuttama tuho on harvoissa tapauksissa niin ankara, että se havaittavasti vähentäisi taimikoiden ja riukumänniköiden kasvua.
Torjuntamenetelmät
Ruskopilkkukaristeen esintymistä voidaan vähentää harventamalla nuoret männiköt ajoissa.
Tekijät ja lähteet
| |
Teksti: |
|
Kuvat: |
|
Lähteet: |
| |
Kankaanhuhta, V.
Lipponen, K.
Väkevä, J. |
|
Jalkanen, R. |
|
Butin, H. (1995)
Jukka, L. (1988)
Kurkela, T. (1994)
Phillips, D. & Burdekin, D. (1992) |
Sisältöpäivitys 31.03.2004, APou
|
