Metla on osa Luonnonvarakeskusta 1.1.2015 alkaen. www.luke.fi
  SUOMEKSI     PÅ SVENSKA     IN ENGLISH     AUF DEUTSCH     ПО-РУССКИ     
 
Metla-etusivuTutkimusPalvelutJulkaisutMetinfo-metsätietopalvelutTutkimusmetsätTietoa MetlastaStrategiaYhteystiedot
Metla » Metinfo » Metsien terveys » Metsätuho-opas » Kuusenjuovakariste

MetINFO - Metsien terveys

Sivukartta | Haku

Tietoa metsien terveydestä ja tuhonaiheuttajista

KUUSENJUOVAKARISTE (Lirula macrospora)

Oireet

  • Edelliskesän neulasten muuttuminen alkukesällä punaruskeiksi ja syyskesällä harmaanruskeiksi
  • 2-vuotiaissa neulasissa näkyvät pitkät, mustat itiöemät

Tuhonaiheuttaja

  • Kapeita juovamaisia itiöemiä toisen vuoden neulasilla syksyllä

YleiskuvausLisääntyminen | Tuhojen esiintyminen Tuntomerkit Torjunta Tekijät ja lähteet ]

 

Yleiskuvaus tuhonaiheuttajasta

 

Nimet

T: Lirula macrospora (R. Hartig) Darker

S: Kuusenjuovakariste

Sv: Granens gråbarrsjuka

E: Lophodermium needle cast of spruce

Kuvaus

Kuusenjuovakariste on kaksivuotinen kuusen neulasilla esiintyvä karistetauti. Sen pitkät palkomaiset, joskus jopa neulasen pituiset, itiöemät kehittyvät kuusen neulasille kahden vuoden kuluttua tartunnasta. Kuusenjuovakariste on kuusella yleisempi kuin kuusenkariste. Sieni tarttuu terveisiin puihin, ja suosii varjoisissa paikoissa olevia kuusen alikasvoksia. Isojen puiden latvassa ja avoimella paikalla kasvavissa taimissa karistetta ei juuri näe. Taimikoissa on havaittavissa selviä puuyksilöiden välisiä eroja karisteisuudessa. Kuusenjuovakaristetta esiintyy koko maassa.

 

Lisääntymisbiologia

 

Tartunta ja lisääntyminen

Tartunta tapahtuu kuusen nuorimmille neulasille alkukesällä. Sairastuneet neulaset säilyvät oireettomina seuraavaan alkukesään, jolloin ne muuttuvat punaruskeiksi-tiilen ruskeiksi. Syyskesällä neulaset alkavat ruskettua, ja niiden tyvelle syntyy tunnusomainen poikkijuova. Myöhemmin syksyllä tai viimeistään alkutalvella neulasista on havaittavissa pitkittäisiä juovamaisia itiöemiä. Itiöt vapautuvat näistä itiöemistä, eli hysteroteekioista, seuraavan alkukesän aikana, uusien neulasten syntyessä.

 

Tuhojen esiintyminen

 

Tuhokohteet

Tautia voi esiintyä kaikenikäisissä kuusissa, mutta enimmäkseen sitä tavataan 10-40 vuotiaissa yksilöissä. Yleisimpiä taudin esiintymispaikkoja ovat varjoisat kuusialikasvokset.

Tuhon eteneminen

Kaksivuotinen kehityskierto voi aiheuttaa kahden vuoden jaksollisuuden karisteen esiintymisessä.

Vaikutus puuhun

Neulaset varisevat ennenaikaisesti.

 

Tuntomerkit kuvina

 

Tuhonaiheuttaja

Itiöemät
 Kuusenjuovakaristeen itiöemiä, eli hysteroteekioita, kuusen 
neulasilla.

Tuhot

Neulasten kellastuminen/ruskettuminen
 Vuotta vanhempien neulasten ruskettumista lähinnä yksittäisissä 
puissa.
Toisen vuoden neulasten variseminen
 Toistuvan tuhon jäljet oksassa.  Ruskettuminen näkyy vain edellisen vuoden tai vanhemmissa 
neulasissa.

Samankaltaiset tuhot

Kuusenneulasruoste Versosurma Ahava (kevätkuivuus) Rhizospaera kalkhoffii Bubak

 

Torjunnan tarve ja mahdollisuudet

 

Vahingot metsätaloudessa

Juovakariste on yleisin kuusen karistetaudeista. Ankaraa juovakaristeen aiheuttamaa tartuntaa esiintyy kuitenkin vain yksittäisissä nuorissa kuusissa. Karistetta on kuitenkin yleensä niin vähän, ettei se vaikuta metsikön kasvuun.

Tuhoriskin arviointi

Kuusenjuovakariste leviää tehokkaimmin nuorissa varjoisissa alikasvoskuusikoissa. Se aiheuttaa kasvutappioita, mutta harvemmin puiden kuolemista.

Torjuntamenetelmät

Sienen torjuntaan ei yleensä ole ollut tarvetta.

 

Tekijät ja lähteet


Teksti: Kuvat: Lähteet:
Kankaanhuhta, V.
Väkevä, J.
Jalkanen, R.
Butin, H. (1995)
Jukka, L. (1988)
Kurkela, T. (1994)
Pettersson, B. & Samuelsson, H. (1995)

Sisältöpäivitys 09-2000, VKan

Tietojen päivitys: 9.2.2012 S. Nevalainen

Päivitetty: 21.01.2013 /eh | Copyright Metla | Palaute