|
Tietoa metsien terveydestä ja tuhonaiheuttajista
|
KUUSENJUOVAKARISTE (Lirula macrospora)
Yleiskuvaus tuhonaiheuttajasta
Nimet
T: Lirula macrospora (R. Hartig) Darker
S: Kuusenjuovakariste
Sv: Granens gråbarrsjuka
E: Lophodermium needle cast of spruce
Kuvaus
Kuusenjuovakariste on kaksivuotinen kuusen neulasilla esiintyvä karistetauti. Sen pitkät palkomaiset, joskus jopa neulasen pituiset, itiöemät kehittyvät kuusen neulasille kahden vuoden kuluttua tartunnasta. Kuusenjuovakariste on kuusella yleisempi kuin kuusenkariste. Sieni tarttuu terveisiin puihin, ja suosii varjoisissa paikoissa olevia kuusen alikasvoksia. Isojen puiden latvassa ja avoimella paikalla kasvavissa taimissa karistetta ei juuri näe. Taimikoissa on havaittavissa selviä puuyksilöiden välisiä eroja karisteisuudessa. Kuusenjuovakaristetta esiintyy koko maassa.

Lisääntymisbiologia
Tartunta ja lisääntyminen
Tartunta tapahtuu kuusen nuorimmille neulasille alkukesällä. Sairastuneet neulaset säilyvät oireettomina seuraavaan alkukesään, jolloin ne muuttuvat punaruskeiksi-tiilen ruskeiksi. Syyskesällä neulaset alkavat ruskettua, ja niiden tyvelle syntyy tunnusomainen poikkijuova. Myöhemmin syksyllä tai viimeistään alkutalvella neulasista on havaittavissa pitkittäisiä juovamaisia itiöemiä. Itiöt vapautuvat näistä itiöemistä, eli hysteroteekioista, seuraavan alkukesän aikana, uusien neulasten syntyessä.

Tuhojen esiintyminen
Tuhokohteet
Tautia voi esiintyä kaikenikäisissä kuusissa, mutta enimmäkseen sitä tavataan 10-40 vuotiaissa yksilöissä. Yleisimpiä taudin esiintymispaikkoja ovat varjoisat kuusialikasvokset.
Tuhon eteneminen
Kaksivuotinen kehityskierto voi aiheuttaa kahden vuoden jaksollisuuden karisteen esiintymisessä.
Vaikutus puuhun
Neulaset varisevat ennenaikaisesti.

Tuntomerkit kuvina
Tuhonaiheuttaja
Itiöemät
Tuhot
Neulasten kellastuminen/ruskettuminen
Toisen vuoden neulasten variseminen
Samankaltaiset tuhot

Torjunnan tarve ja mahdollisuudet
Vahingot metsätaloudessa
Juovakariste on yleisin kuusen karistetaudeista. Ankaraa juovakaristeen aiheuttamaa tartuntaa esiintyy kuitenkin vain yksittäisissä nuorissa kuusissa. Karistetta on kuitenkin yleensä niin vähän, ettei se vaikuta metsikön kasvuun.
Tuhoriskin arviointi
Kuusenjuovakariste leviää tehokkaimmin nuorissa varjoisissa alikasvoskuusikoissa. Se aiheuttaa kasvutappioita, mutta harvemmin puiden kuolemista.
Torjuntamenetelmät
Sienen torjuntaan ei yleensä ole ollut tarvetta.

Tekijät ja lähteet
| Teksti: |
Kuvat: |
Lähteet: |
- Kankaanhuhta, V.
- Väkevä, J.
|
- Jalkanen, R.
|
-
- Butin, H. (1995)
- Jukka, L. (1988)
- Kurkela, T. (1994)
- Pettersson, B. & Samuelsson, H. (1995)
|
Tietojen päivitys: 9.2.2012 S. Nevalainen

|