Metla on osa Luonnonvarakeskusta 1.1.2015 alkaen. www.luke.fi
  SUOMEKSI     PÅ SVENSKA     IN ENGLISH     AUF DEUTSCH     ПО-РУССКИ     
 
Metla-etusivuTutkimusPalvelutJulkaisutMetinfo-metsätietopalvelutTutkimusmetsätTietoa MetlastaStrategiaYhteystiedot

MetINFO - Metsien terveys

Sivukartta | Haku

Tietoa metsien terveydestä ja tuhonaiheuttajista

JÄNIKSET (Lepus spp.)

Oireet

  • Männyllä ja lehtipuilla
  • Latva tai oksia katkottu. Katkaisupinta vino, kuin veitsellä viilletty.
  • Kuoren kaluaminen rungolta ja oksista.

 

Yleiskuvaus Tuhojen esiintyminen Tuntomerkit Torjunta Tekijät ja lähteet ]

 

Yleiskuvaus tuhonaiheuttajasta

 

Nimet

T: Lepus spp.

S: Jänikset

Sv: Hare

E: Hares

Kuvaus

Jänikset (metsäjänis ja rusakko) nakertavat lehtipuiden ja joskus männyn taimien kuorta. Nuorten taimien latvojen katkominen on paikoittain yleistä. Jänis on valikoiva ravintonsa suhteen. Sille kelpaavat esim. paremmin aikuisten kuin nuorten puiden oksat. Myös talven lumisuus vaikuttaa jäniksen ruokavalioon. Runsaslumisina aikoina koivun ja haapa ovat suosiossa, kun taas vähälumisina talvina pajut ja mustikka ovat enemmän suosiossa.

Tuhojen esiintyminen


Tuhokohteet

Jänikset vahingoittavat etenkin lehtipuiden taimia ja joskus myös mäntyjä.

Tuhon eteneminen

Jänisten aiheuttamia tuhoja on kannan ollessa tiheänä etenkin runsaslumisina talvina.

Vaikutus puuhun

Jänis syö lehtipuiden ohuita 1-4 mm paksuja oksia, havu- ja lehtipuiden kasvaimia sekä pääasiassa lehtipuiden kuorta. Jänis ei kuitenkaan syö esim. koivujen silmuja ja oksien kärkiä. Ohuista latvataitoksista taimet yleensä toipuvat hyvin.

 

Tuntomerkit kuvina


Tuhot

Kuoren syönti
 Jäniksen syöntijälkiä.  Tuoreita syöntijälkiä haavan taimissa.  Jänis ruokaillut männyn kaarnalla.
Kasvainten syönti
 Katkottuja lehtipuiden versoja.  Koivusta syöty sekä latva että oksat.
Rungon mutkat
 Jäniksen syönnistä aiheutunut rungon mutka.
Samankaltaiset tuhot

Hirvieläinten syömäjäljet Myyrien syömäjäljet

Torjunnan tarve ja mahdollisuudet

 

Vahingot metsätaloudessa

Jänistuhot eivät ole kokonaisuutta tarkastellen metsätaloudellisesti merkittäviä maassamme. Paikallisesti jänistuhoja voi esiintyä koivun- ja männyntaimikoissa.

Tuhoriskin arviointi

Jäniskannat vaihtelevat vuosittain. Ne saavat huippunsa keskimäärin neljän vuoden välein. Jos runsasluminen talvi sattuu samaan aikaan jäniskannan huippuvuoden kanssa, odotettavissa saattaa olla tavallista enemmän tuhoja. Runsaasti typpilannoitusta saaneet taimet ovat syönnille alttiimpia.

Torjuntamenetelmät

Puiden suojausta jänisten aiheuttamia tuhoja vastaan ei ole ole Suomessa katsottu metsätaloudellisessa mielessä kannattavaksi. Taimitarhoilla arvokkaat istutukset kannattaa suojata verkkoaidalla. Omena-, ym. puutarhapuiden runkojen suojaus on tehokkain ja kannattavin suojauskeino jäniksiä vastaan.

Tekijät ja lähteet


Teksti: Kuvat: Lähteet:
Kankaanhuhta, V.
Lipponen, K.
Väkevä, J.
Heikkilä, R.
Henttonen, H.
Jalkanen, R.
Oksanen, E.
Pettersson, E. & Samuelsson, H. (1995)
Pienmunne, E. & Nummi, P. (1995)
Poteri, M.
Uotila, A. & Kankaanhuhta, V. (1999)

 

Sisältöpäivitys 31.03.2004, APou

Päivitetty: 21.01.2013 /eh | Copyright Metla | Palaute