Metla on osa Luonnonvarakeskusta 1.1.2015 alkaen. www.luke.fi
  SUOMEKSI     PÅ SVENSKA     IN ENGLISH     AUF DEUTSCH     ПО-РУССКИ     
 
Metla-etusivuTutkimusPalvelutJulkaisutMetinfo-metsätietopalvelutTutkimusmetsätTietoa MetlastaStrategiaYhteystiedot

MetINFO - Metsien terveys

Sivukartta | Haku

Tietoa metsien terveydestä ja tuhonaiheuttajista

MÄNTYKORO (Lachnellula pini)

Oireet

  • Koro männyn tyvellä alle puolen metrin korkeudessa maanpinnasta.

 

Tuhonaiheuttaja

  • Maljamaiset itiöemät (1-3 mm).
  • Ulkopinta sametinruskea ja nukkapintainen.
  • Sisäpinta kirkkaan keltainen.

Yleiskuvaus  | Lisääntyminen | Tuhojen esiintyminen Tuntomerkit Torjunta Tekijät ja lähteet ]

Yleiskuvaus tuhonaiheuttajasta

 

Nimet

T: Lachnellula pini (Brunch.) Dennis.,

Dasyscypha pini (Brunch.) Hahn et Ayers

S: Mäntykoro, Männynsyöpä

Sv: Tallkräfta

E: Pine canker

Kuvaus

Mäntykoron aiheuttaa "mäntykorokka" -niminen kotelosieni. Mäntykoroa on aikaisemmin kutsuttu myös männynsyöväksi. Tuhonaiheuttajaa tavataan vain Pohjois-Suomessa nuorten mäntyjen ja taimien tyviosassa olevissa koroissa. Mäntykorokka on haavaloinen. Se pystyy iskeytymään puihin vain erilaisten vioitusten kautta. Tällaisia ovat mm. paleltumien ja ulkoisen jäänmuodostuksen aiheuttamat mekaaniset vauriot sekä porojen jäkälän kaivamisen yhteydessä aiheuttamat vauriot. Mäntykorokkaa tavataan vain Pohjois-suomessa. Sienen levinneisyysalue ulottuu Länsi-Lapissa Ylitorniosta ja Itä-Lapissa Oulunjärven ja Sotkamon korkeudelta pohjoiseen mäntymetsien pohjoisrajalle saakka.

Lisääntymisbiologia

 

Tartunta

Mäntykorokan koteloitiöt infektoivat männyntaimia ja varttuneempia mäntyjä mekaanisten vioitusten sekä vioittuneiden kääpiöversojen kautta.

Kasvu

Korokka laajenee puussa vuosi vuodelta. Varttuneemmissa puissa korokan aiheuttamat korot saattavat olla kymmenien vuosien ikäisiä. Normaalisti koro laajenee vain talviaikaan ja kesällä puu pyrkii kylestämään koroa.

Lisääntyminen

Koroihin muodostuvat sienen maljamaiset itiöemät, apoteekiot. Sienen koteloitiöt leviävät ilman kautta.

Tuhojen esiintyminen

 

Tuhokohteet

Mäntykoro tappaa männyntaimia ja joskus myös varttuneempia mäntyjä.

Tautia tavataan runsaimmin hyvin luontaisesti uudistuvilla kuivilla hiekkamailla. Levinneisyysalueensa eteläosissa mäntykoroa esiintyy ainoastaan kaikkein karuimmilla hiekkamailla. Pohjoisempana mäntykoroa löytyy yhä rehevämmiltä kasvupaikoilta. Mäntykoroa tavataan kuitenkin harvoin versosurman vaivaamissa männiköissä.

Tuhon eteneminen

Mäntykoro laajenee taimissa vuosi vuodelta. Pienet taimet kuolevat 1-4 vuodessa tartunnasta. Tartunnan saaneet puun ympärysmitan ja koron laajeneminen ollessa paremmin tasapainossa saattavat korot olla kymmenien vuosien ikäisiä.

Koska taudin tartunta on riippuvainen kuoreen syntyvistä vaurioista, se ei tapa taimia laikuittain, vaan kuolleet taimet ovat jakautuneet satunnaisesti taimikkoon.

Vaikutus puuhun

Mäntykoro aiheuttaa puussa koronmuodostusta. Koro laajenee talviaikaan, kesällä puu pyrkii kylestämään koroa. Korot ovat yleensä erittäin pihkaisia.

 

Tuntomerkit kuvina

 

Tuhonaiheuttaja

Itiöemä
 Mäntykorokan maljamaiset itöemät muodostuvat koroihin.  Mäntykorokan itiöemiä riukuasteen männyssä.  Mäntykorokan kuivalla säällä sulkeutuneita itiöpesäkkeitä.

Tuhot

Rungon mutkat
 Mäntykoron aiheuttamia mutkia rungossa.  Koronmuodostuksen aiheuttama mutka rungossa.
Rungossa koroja
 Mäntykorokan aiheuttama koro.

Samankaltaiset tuhot

Männyntalvihome Lachnellula fuscosanguinea Lachnellula suecica

Torjunnan tarve ja mahdollisuudet

 

Vahingot metsätaloudessa

Varttuneempien mäntyjen tyvelle muodostuvat korot alentavat puun teknistä arvoa. Kuivilla kankailla olevissa männyntaimikoissa mäntykoron aiheuttamat kohtuulliset tuhot harventavat taimikkoa sopivasti. Jos taimikko on harvennettu liian varhain, syöpätartunta voi sitävastoin muodostua ongelmaksi.

Tuhoriskin arviointi

Mäntykorokan aiheuttama tuhoriski lisääntyy, jos männyntaimikko harvennetaan liian aikaisin ja liian harvaksi.

Torjuntamenetelmät

Jos mäntykorokan aiheuttamia koroja esiintyy taimikossa runsaasti, tulee ensimmäisessä harvennuksessa keskittyä vain sairaiden taimien poistoon.

 

Tekijät ja lähteet


  Teksti:   Kuvat:   Lähteet:
  Kankaanhuhta, V.
Lipponen. K.
Väkevä, J.
  Jalkanen, R.   Jukka, L. (1988)
Kurkela, T. (1994)
Pettersson, B. & Samuelsson, H. (1995)
Uotila, A. & Kankaanhuhta, V. (1999)

 

Sisältöpäivitys 09-2000, VKan

Päivitetty: 21.01.2013 /eh | Copyright Metla | Palaute