KUUSENKÄPYSÄÄSKI (Kaltenbachiella
strobi)
|
Oireet
- Kuusen käpysuomujen turpoaminen.
Tuhonaiheuttaja
- Pieni sääski, joka rakentaa itselleen talveksi harsopussin kävyn sisään.
|
[ Yleiskuvaus | Lisääntyminen | Tuhojen esiintyminen | Tuntomerkit | Torjunta | Tekijät ja lähteet ]
Yleiskuvaus tuhonaiheuttajasta
Nimet
T: Kaltenbachiella strobi Winnertz Perrisia strobi, Cecidomyia strobi
S: Kuusenkäpysääski
Sv: Grankottgallmygga
E: Spruce cone scale gall midge
Kuvaus
Kuusenkäpysääski on pieni hentorakenteinen sääski, jonka toukkia tapaa kuusen kävyistä. Toukkia saattaa olla samassa kävyssä jopa useita kymmeniä. Toukkien syönnin vaikutuksesta käpysuomut turpoavat jonkin verran. Laji ei vahingoita kuusen siemeniä, eikä ole siksi vahingollinen. Lajia esiintyy koko maassa. Varsinkin Pohjois-Suomessa se on erittäin yleinen.

Lisääntymisbiologia
Parveilu ja muninta
Kuusenkäpysääski lähtee lentoon toukokuun loppupuolella tai kesäkuun alussa. Sääskinaaras laskee munansa kuusiin nuorten käpyjen suomujen väliin.
Muna-, toukka- ja kotelovaihe
Munista kuoriutuneet toukat kaivautuvat käpysuomujen tyveen. Toukat jatkavat matkaansa usein aina lapakkoon saakka. Samassa kävyssä voi elää jopa useita kymmeniä toukkia. Myöhäissyksyllä toukat valmistavat itselleen harsopussin, jossa ne talvehtivat. Toukat koteloituvat keväällä. Koteloaika kestää kolmisen viikkoa.
Aikuisvaihe
Sääski kuoriutuu kotelosta ja tulee esiin kävystä toukan tekemää käytävää pitkin. Kuusenkäpysääsken kehitysaika on yksivuotinen. Toukka voi kuitenkin myös jättäytyä käpyyn harsopussiinsa niin, että kehitysaika voi venyä kolmen vuoden mittaiseksi.

Tuhojen esiintyminen
Tuhokohteet
Kuusenkäpysääski iskeytyy kuusen käpyihin.
Tuhon eteneminen
Varsinaisesta tuhon etenemisestä ei kuusenkäpysääsken kohdalla voi puhua, vaikka runsaana esiintyessään käpysääsket leviävätkin saastuneesta puusta ympäröiviin terveisiin puihin. Liiallista kuusenkäpysääsken leviämistä ehkäisevät useat käpysääskellä loisivat hyönteiset.
Vaikutus puuhun
Kuusenkäpysääsken toukat saavat syönnillään aikaan käpysuomujen turpoamisen. Kuusen siemeniin toukat eivät koske.

Tuntomerkit kuvina
Tuhonaiheuttaja
Toukka
Tuhot
Käpyjen syönti
Samankaltaiset tuhot
| Käpy- ja siementuholaisista selviä kävyssä ulospäin näkyviä oireita (purua, pihkavuotoa) aiheuttavat: kuusenkäpykärpänen, käpykoisa sekä täplätoukka- ja juovatoukkakäpymittari. Normaalinnäköisissä kävyissä voivat tehdä tuhojaan: kuusenkäpysääski, käpykääriäinen, kuusensiemenkiilukainen ja kuusensiemensääski. Neulaskoisa (Dioryctria schutzeella) vioittaa joskus myös käpyjä. |

Torjunnan tarve ja mahdollisuudet
Vahingot metsätaloudessa
Kuusenkäpysääski on metsätaloudellisesti merkityksetön laji.
Tuhoriskin arviointi
Kuusenkäpysääski ei aiheuta vahinkoa kuusen siemenille.
Torjuntamenetelmät
Torjuntaan ei ole tarvetta.

Tekijät ja lähteet
| |
Teksti: |
|
Kuvat: |
|
Lähteet: |
| |
Kankaanhuhta, V.
Väkevä, J. |
|
Jalkanen, R. |
|
Heliövaara, K. & Mannerkoski, I. (1987)
Nuorteva, M. (1982)
Saalas, U. (1949) |

|