Metla on osa Luonnonvarakeskusta 1.1.2015 alkaen. www.luke.fi
  SUOMEKSI     PÅ SVENSKA     IN ENGLISH     AUF DEUTSCH     ПО-РУССКИ     
 
Metla-etusivuTutkimusPalvelutJulkaisutMetinfo-metsätietopalvelutTutkimusmetsätTietoa MetlastaStrategiaYhteystiedot
Metla » Metinfo » Metsien terveys » Metsätuho-opas » Kuusenkäpysääski

MetINFO - Metsien terveys

Sivukartta | Haku

Tietoa metsien terveydestä ja tuhonaiheuttajista

KUUSENKÄPYSÄÄSKI (Kaltenbachiella strobi)

Oireet

  • Kuusen käpysuomujen turpoaminen.

Tuhonaiheuttaja

  • Pieni sääski, joka rakentaa itselleen talveksi harsopussin kävyn sisään.

YleiskuvausLisääntyminen | Tuhojen esiintyminen Tuntomerkit Torjunta Tekijät ja lähteet ]

Yleiskuvaus tuhonaiheuttajasta

 

Nimet

T: Kaltenbachiella strobi Winnertz Perrisia strobi, Cecidomyia strobi

S: Kuusenkäpysääski

Sv: Grankottgallmygga

E: Spruce cone scale gall midge

Kuvaus

Kuusenkäpysääski on pieni hentorakenteinen sääski, jonka toukkia tapaa kuusen kävyistä. Toukkia saattaa olla samassa kävyssä jopa useita kymmeniä. Toukkien syönnin vaikutuksesta käpysuomut turpoavat jonkin verran. Laji ei vahingoita kuusen siemeniä, eikä ole siksi vahingollinen. Lajia esiintyy koko maassa. Varsinkin Pohjois-Suomessa se on erittäin yleinen.

Lisääntymisbiologia

 

Parveilu ja muninta

Kuusenkäpysääski lähtee lentoon toukokuun loppupuolella tai kesäkuun alussa. Sääskinaaras laskee munansa kuusiin nuorten käpyjen suomujen väliin.

Muna-, toukka- ja kotelovaihe

Munista kuoriutuneet toukat kaivautuvat käpysuomujen tyveen. Toukat jatkavat matkaansa usein aina lapakkoon saakka. Samassa kävyssä voi elää jopa useita kymmeniä toukkia. Myöhäissyksyllä toukat valmistavat itselleen harsopussin, jossa ne talvehtivat. Toukat koteloituvat keväällä. Koteloaika kestää kolmisen viikkoa.

Aikuisvaihe

Sääski kuoriutuu kotelosta ja tulee esiin kävystä toukan tekemää käytävää pitkin. Kuusenkäpysääsken kehitysaika on yksivuotinen. Toukka voi kuitenkin myös jättäytyä käpyyn harsopussiinsa niin, että kehitysaika voi venyä kolmen vuoden mittaiseksi.

 

Tuhojen esiintyminen

 

Tuhokohteet

Kuusenkäpysääski iskeytyy kuusen käpyihin.

Tuhon eteneminen

Varsinaisesta tuhon etenemisestä ei kuusenkäpysääsken kohdalla voi puhua, vaikka runsaana esiintyessään käpysääsket leviävätkin saastuneesta puusta ympäröiviin terveisiin puihin. Liiallista kuusenkäpysääsken leviämistä ehkäisevät useat käpysääskellä loisivat hyönteiset.

Vaikutus puuhun

Kuusenkäpysääsken toukat saavat syönnillään aikaan käpysuomujen turpoamisen. Kuusen siemeniin toukat eivät koske.

 

Tuntomerkit kuvina

 

Tuhonaiheuttaja

Toukka
 Kuusenkäpysääsken toukkia.

Tuhot

Käpyjen syönti
 Vaaleat toukat syömässä kävyn sisällä.

Samankaltaiset tuhot

Käpy- ja siementuholaisista selviä kävyssä ulospäin näkyviä oireita (purua, pihkavuotoa) aiheuttavat: kuusenkäpykärpänen, käpykoisa sekä täplätoukka- ja juovatoukkakäpymittari. Normaalinnäköisissä kävyissä voivat tehdä tuhojaan: kuusenkäpysääski, käpykääriäinen, kuusensiemenkiilukainen ja kuusensiemensääski. Neulaskoisa (Dioryctria schutzeella) vioittaa joskus myös käpyjä.

 

Torjunnan tarve ja mahdollisuudet

 

Vahingot metsätaloudessa

Kuusenkäpysääski on metsätaloudellisesti merkityksetön laji.

Tuhoriskin arviointi

Kuusenkäpysääski ei aiheuta vahinkoa kuusen siemenille.

Torjuntamenetelmät

Torjuntaan ei ole tarvetta.

Tekijät ja lähteet


  Teksti:   Kuvat:   Lähteet:
  Kankaanhuhta, V.
Väkevä, J.
  Jalkanen, R.   Heliövaara, K. & Mannerkoski, I. (1987)
Nuorteva, M. (1982)
Saalas, U. (1949)

 

Sisältöpäivitys 11.01.2005, APou

Päivitetty: 21.01.2013 /eh | Copyright Metla | Palaute