Metla on osa Luonnonvarakeskusta 1.1.2015 alkaen. www.luke.fi
  SUOMEKSI     PÅ SVENSKA     IN ENGLISH     AUF DEUTSCH     ПО-РУССКИ     
 
Metla-etusivuTutkimusPalvelutJulkaisutMetinfo-metsätietopalvelutTutkimusmetsätTietoa MetlastaStrategiaYhteystiedot
Metla » Metinfo » Metsien terveys » Metsätuho-opas » Pikakirjoittaja

MetINFO - Metsien terveys

Sivukartta | Haku

Tietoa metsien terveydestä ja tuhonaiheuttajista

PIKAKIRJOITTAJA (Ips sexdentatus)

Oireet

  • Esiintyy Pohjois-Suomessa männyllä, harvoin kuusella.
  • Puun pituussuuntainen jopa metrin mittainen syömäkuvio paksun kaarnan alla.
  • Emokäytävien leveys 4-5 mm.

Tuhonaiheuttaja

  • Kuoriaisen peräkuopan reunoilla kuusi paria hampaita.
  • Pituus 6,2-7,8 mm.

Yleiskuvaus  |  Lisääntyminen  |  Tuhojen esiintyminen Tuntomerkit Torjunta Tekijät ja lähteet ]

Yleiskuvaus tuhonaiheuttajasta

 

Nimet

T: Ips sexdentatus Boern. Ips stenographus Duft.

S: Pikakirjoittaja

Sv: Tolvtandad barkborre

E: Six-toothed bark beetle

Kuvaus

Pikakirjoittaja on suurin männyllä elävistä kaarnakuoriaisistamme. Se on 6,2-7,8 mm pitkä, peräkuopallinen laji. Peräkuopan reunamilla on kuusi hammasparia. Neljäs hammaspari ylhäältä lukien on suurin. Pikakirjoittaja kaivertaa jopa metrin mittaiset emokäytävänsä männyn paksun kuoren alle. Laji saa aikaan puutavarassa lievää sinistymistä tuomalla mukanaan puuhun sinistäjäsientä. Pikakirjoittaja vahingoittaa harvoin kasvavaa metsää. Lajia esiintyy vain Pohjois-Suomessa. Oulun eteläpuolella laji on harvinainen.

Lisääntymisbiologia

 

Parveilu ja muninta

Laji parveilee kesäkuun alussa. Siitoskammiosta, männyn paksun kuoren alta, lähtee tavallisesti kaksi - kolme, joskus neljä hyvin pitkää emokäytävää, joiden reunoille emot laskevat munansa.

Muna-, toukka- ja kotelovaihe

Munista kuoriutuvat toukat kovertavat suhteellisen kaukana toisistaan olevat käytävät. Käytävät väljentyvät käytävän pään lähestyessä. Käytävä päättyy kotelo-onteloon, jonne toukat lopulta koteloituvat.

Aikuisvaihe ja talvilepo

Uudet aikuiset kuoriutuvat koteloista elokuussa. Laji talvehtii aikuisena.

Tuhojen esiintyminen


Tuhokohteet

Pikakirjoittaja iskeytyy pääasiassa tuulenkaatoihin ja kuorelliseen mäntypuutavaraan paksun kuoren alle. Heikentyneisiin pystypuihin pikakirjoittajat iskeytyvät vain harvoin.

Tuhon eteneminen

Suomessa pikakirjoittaja ei ole aiheuttanut varsinaisia tuhoja kasvavalle puustolle. Ulkomailla, esim. Venäjällä, pikakirjoittaja on aiheuttanut tuhoja, kun sillä on ollut riittävästi tuulenkaatoja ym. lisääntymismateriaalia käytettävissään.

Vaikutus puuhun

Pikakirjoittaja tuo mukanaan sinistäjäsientä, joka leviää emo- ja toukkakäytävistä joka puolelle puutavaraa aiheuttaen laatutappioita.

 

Tuntomerkit kuvina

 

Tuhonaiheuttaja

Aikuinen
 Pikakirjoittaja on 6,2-7,8 mm pitkä kaarnakuoriainen.

Tuhot

Käytävät kuoren alla
 Pikakirjoittajan syömäkuviossa on 2-4, tavallisesti 3 hyvin leveää ja pitkää puun suuntaista emokäytävää. Syömäkuviot sijaitsevat männyn paksun kuoren alla.  Pikakirjoittajan syömäkuvion alkua.

Samankaltaiset tuhot

Okakaarnakuoriainen Nyhäkaarnakuoriainen

 

Torjunnan tarve ja mahdollisuudet

 

Vahingot metsätaloudessa

Pikakirjoittaja aiheuttaa sahatavaran sinistymista ja alentaa näin sahatukkien laatua. Laji on meillä aiheuttanut vain vähäisiä vahinkoja kasvavalle metsälle.

Tuhoriskin arviointi

Pikakirjoittajat osallistuvat harvoin heikentyneiden pystypuiden kuivattamiseen. Ne ovat enemmänkin uhka kesäaikaan metsässä varastoitavalle puutavaralle sekä korjaamattomille tuulenkaadoille.

Torjuntamenetelmät

Kuorellisen mäntypuutavaran sekä tuulenkaatojen poiskuljettamisessa ja käsittelyssä tulee noudattaa niitä määräyksiä, mitä metsän hyönteis- ja sienituholaissa on annettu.

Tekijät ja lähteet


  Teksti:   Kuvat:   Lähteet:
  Väkevä, J.
Kankaanhuhta, V.
  FFRI, Vienna.
Heliövaara, K.
Nikula, A.
  Heliövaara, K. & Mannerkoski, I. (1987)
Heliövaara, K., ym. (1998)
Nuorteva, M. (1982)
Saalas, U. (1949)

 

Sisältöpäivitys 06.08.2003, APou

Päivitetty: 21.01.2013 /eh | Copyright Metla | Palaute