Metla on osa Luonnonvarakeskusta 1.1.2015 alkaen. www.luke.fi
  SUOMEKSI     PÅ SVENSKA     IN ENGLISH     AUF DEUTSCH     ПО-РУССКИ     
 
Metla-etusivuTutkimusPalvelutJulkaisutMetinfo-metsätietopalvelutTutkimusmetsätTietoa MetlastaStrategiaYhteystiedot
Metla » Metinfo » Metsien terveys » Metsätuho-opas » Kiiltokirjanpainaja

MetINFO - Metsien terveys

Sivukartta | Haku

Tietoa metsien terveydestä ja tuhonaiheuttajista

KIILTOKIRJANPAINAJA (Ips amitinus)

Oireet

  • Kuusella, harvoin männyllä.
  • Puun pituussuuntaiset, 1,5-2,0 mm leveät emokäytävät.
  • Emokäytäviä 3-7, tavallisesti 5.
  • Käytävät jonkin verran mutkikkaita.

Tuhonaiheuttaja

  • Kuoriainen 3,5-4,8 mm pitkä.
  • Kirjanpainajaa kapeampi ja usein tummempi laji.
  • Lajin peräkuoppa lakankiiltoinen ja karkeapisteinen.

Yleiskuvaus  | Lisääntyminen | Tuhojen esiintyminen Tuntomerkit Torjunta Tekijät ja lähteet ]

Yleiskuvaus tuhonaiheuttajasta

 

Nimet

T: Ips amitinus Eichh.

S: Kiiltokirjanpainaja

Sv: Liten granbarkborre

E: Smaller 8-toothed spruce bark beetle

Kuvaus

Kiiltokirjanpainaja muistuttaa tavallista kirjanpainajaa, mutta on kapeampi ja sen peräkuopan pohja on kiiltävä. Sen syömäkuvioita voi löytää sekä paksun että ohuen kuoren alta kuuselta ja männyltä. Kiiltokirjanpainaja on sekundaarinen tuhonaiheuttaja, eli se ei iskeydy terveisiin puihin. Ensimmäiset havainnot kiiltokirjanpainajasta tehtiin Suomessa 1950-luvulla. Tällä hetkellä sitä tavataan suurimmasta osasta maata. Etelä-Suomessa laji on nykyisin hyvin yleinen.

Lisääntymisbiologia

 

Parveilu ja muninta

Parveilu tapahtuu toukokuun lopulla ja kesäkuun alussa.

Muna-, toukka- ja kotelovaihe

Toukkien kuoriutuminen munista ja koteloituminen tapahtuvat kesä- ja heinäkuussa.

Aikuisvaihe ja talvilepo

Aikuiset kuoriaiset alkavat poistua puista heinäkuun lopulla. Tätä jatkuu aina lokakuun alkuun asti. Aikuiset kuoriaiset talvehtivat karikkeessa.

Tuhojen esiintyminen

 

Tuhokohteet

Kiiltokirjanpainaja iskeytyy heikentyneisiin kuusiin ja joskus myös mäntyihin. Se käyttää lisääntymismateriaalinaan lisäksi hakkuujätteitä, puutavaraa ja tuulenkaatoja.

Tuhon eteneminen

Pesäpuustaan kiiltokirjanpainajat voivat siirtyä lähistöllä oleviin heikentyneisiin puihin.

Vaikutus puuhun

Kiiltokirjanpainaja tekee puussa käytäviään sekä ohuen että paksun kuoren alle. Käytävät estävät puun nestevirtauksia, jolloin puu alkaa kuivua pystyyn.

Tuntomerkit kuvina

 

Tuhonaiheuttaja

Aikuinen
 Vasemmalta lukien: kirjanpainaja, kiiltokirjanpainaja sekä <i> Ips cembrae </i>. Kiiltokirjanpainajalla peräkuopan reunoilla on neljä paria hampaita. Kuopan pohja on karkeapisteinen ja kiiltävä.

Tuhot

Käytävät kuoren alla
 Kiiltävän kirjanpainajan syömäkuviossa on 3-5 emokäytävää. Käytävät ovat tavallisen kirjanpainajan tekemiä kapeampia.  Kiiltävän kirjanpainajan nakertamia käytäviä.

Samankaltaiset tuhot

Kirjanpainaja

 

Torjunnan tarve ja mahdollisuudet

 

Vahingot metsätaloudessa

Kiiltokirjanpainaja on suhteellisen nuori tulokas metsissämme. Etelä-Suomessa se alkaa olla hyvin yleinen. Tuholaisena se on tavallista kirjanpainajaa vaarattomampi.

Tuhoriskin arviointi

Laji iskeytyy heikentyneisiin puhin ja puutavaraan. Tuholaisena se on kirjanpainajaa vaarattomampi.

Torjuntamenetelmät

Kuorellisen puutavaran ja tuulenkaatojen poiskuljetuksessa metsästä on noudatettava määräyksiä, jotka on annettu metsätuholaissa.

 

Tekijät ja lähteet


  Teksti:   Kuvat:   Lähteet:
  Kankaanhuhta, V.
Väkevä, J.
  Annila, E.
FFRI, Vienna
  Annila, E. & Nuorteva, M. (1977)
Heliövaara, K. & Mannerkoski, I. (1987)
Heliövaara, K., ym. (1998)
Koponen, M. (1980)

 

Tietojen päivitys
11.1.2005, A. Pouttu

Päivitetty: 31.07.2014 /eh | Copyright Metla | Palaute