Lehtipuupiirtäjä (Hylecoetus dermestoides)

Oireet

  • Puun kuorella ja tyvellä runsaasti valkeata purua.
  • Vaakasuoraan pintapuuhun uurtuneet syvät toukkakäytävät.

Tuhonaiheuttaja

  • Valkea toukka, jonka keskiruumiin toinen jaoke pullistunut kuin kaulus.
  • Toukan peräpäässä piikki.
  • Aikuinen on pitkänomainen ruskeansävyinen kovakuoriainen, jonka koko vaihtelee huomattavasti.

Yleiskuvaus tuhonaiheuttajasta

Nimet

T: Hylecoetus dermestoides L. Lymexylon dermestoides

S: Lehtipuupiirtäjä

Sv: Bredhalsad varvsfluga

E: (Timber worm on deciduous trees)

Kuvaus

Lehtipuupiirtäjä on 6-18 mm pitkä, vaaleanruskea, pehmeä kovakuoriainen. Piirtäjän valkean toukan keskiruumiin ensimmäinen nivel on pullistunut kaulusmaiseksi. Vanhempien toukkien peräpäässä on kovettunut piikki. Toukat kovertavat lehtipuiden pintapuuhun vaakasuoria käytäviä. Osa käytävistä voi kulkea rungon läpi. Lehtipuupiirtäjien asuttamat puut kuolevat aina lopulta. Lajin mukanaan tuoma sienirihmasto sekä kovertamat käytävät pilaavat puutavaran laadun täysin. Lehtipuupiirtäjä on sekundäärinen tuhonaiheuttaja, eli se iskeytyy heikentyneisiin lehtipuihin sekä puutavaraan, etenkin koivuun. Lajia esiintyy koko maassa.

Lisääntymisbiologia

Parveilu ja muninta

Lehtipuupiirtäjä parveilee toukokuun loppupuolella tai kesäkuun alussa. Naaras laskee munansa ryhmiin lehtipuiden kaarnan rakoihin.

Muna-, toukka- ja kotelovaihe

Toukat kuoriutuvat munista 1-2 viikon kuluttua muninnasta. Toukat kaivautuvat kaarnan alle ja osaksi puun sisustaan. Myöhemmin toukat laajentavat käytäviään ja tekevät niitä syvemmiksi syöden samalla käytävien seinillä kasvavaa sienirihmastoa, jonka lehtipuupiirtäjäemo on munintansa yhteydessä puuhun istuttanut. Syksyllä toukat vetäytyvät puun sisustaan talvehtimaan. Keväällä toukat jatkavat jälleen syöntiään siihen asti, kunnes ne koteloituvat toukokuussa.

Aikuisvaihe

Aikuiset lehtipuupiirtäjät kuoriutuvat koteloista ja poistuvat puusta toukkien viimetöikseen laajentamia käytäviä pitkin touko-kesäkuussa. Aikuiset suorittavat parittelulentonsa ja munintansa nopeasti, sillä niiden elinaika on vain 2-4 vuorokautta.

Tuhojen esiintyminen

Alkuun  |  Yleiskuvaus  |  Lisääntyminen  |  Tuhojen esiintyminen  |  Tuntomerkit  |  Torjunta  |  Tekijät ja lähteet  ]

Tuhokohteet

Lehtipuupiirtäjää tavataan meillä yleisimmin koivulla. Se elää meillä lisäksi tammella sekä muilla lehtipuilla.

Tuhon eteneminen

Lehtipuupiirtäjien asuttamat puut kuolevat aina lopulta.

Vaikutus puuhun

Lehtipuupiirtäjän toukat työntävät käytäviä kaivaessaan valkeata purua ulos kuoressa olevista pienistä rei'istä. Valmistuvat käytävät uurtuvat pintapuuhun vaakasuorina, ja osa käytävistä saattaa jopa lävistää koko rungon. Toukat ovat lisäksi sienenviljelijöitä, minkä vuoksi puuaines käytävien läheltä värjäytyy tummanruskeaksi. Toukkakäytävät estävät tehokkaasti puun nestevirtauksia. Tämä aiheuttaa lopulta puun kuoleman.

Tuntomerkit kuvina

Tuhonaiheuttaja

Aikuinen

 Lehtipuupiirtäjä on 6-18 millimetriä pitkä, vaaleanruskea, pehmeä kovakuoriainen. Kuvassa vasemmalla naaras, kaksi oikeanpuoleista uroksia.

Tuhot

Käytävät kuoren alla

 Lehtipuupiirtäjän toukat kovertavat vaakasuoria käytäviä pintapuuhun.  Lehtipuupiirtäjän käytäviä.  Lehtipuupiirtäjän käytäviä.

Samankaltaiset tuhot

Koivunmantokuoriainen Lehtitikaskuoriainen

Torjunnan tarve ja mahdollisuudet

Vahingot metsätaloudessa

Lehtipuupiirtäjä tappaa heikentyneitä lehtipuita, etenkin koivuja. Lisäksi se pilaa viljelemällään sienellä sekä käytävillään lehtipuutavaran laadun.

Tuhoriskin arviointi

Kosteissa ja varjoisissa paikoissa varastoitu lehtipuutavara lisää läheisten lehtipuumetsiköiden tuhoalttiutta.

Torjuntamenetelmät

Kuorellista lehtipuutavaraa ei tule varastoida pitkään metsässä, etenkään kosteissa ja varjoisissa paikoissa. Kun lehtipuupiirtäjä on ehtinyt iskeytyä eläviin puihin, puita ei voi enää pelastaa.

Tekijät ja lähteet

Alkuun  |  Yleiskuvaus  |  Lisääntyminen  |  Tuhojen esiintyminen  |  Tuntomerkit  |  Torjunta  |  Tekijät ja lähteet  ]

Teksti: Kuvat: Lähteet:
Kankaanhuhta, V.
Väkevä, J.
Annila, E.
FFRI, Vienna
Heikkilä, R.
Pouttu, A.
Heliövaara, K. & Mannerkoski, I. (1987)
Jukka, L. (1988)
Nuorteva, M. (1982)
Nuorteva, M. (1999)
Saalas, U. (1949)
Uotila, A. & Kankaanhuhta, V. (1999)
   14.01.2005 / APou
MetsätietopalveluMetla Metsien terveysPalautelomake Metsäntutkimuslaitos