|
Tietoa metsien terveydestä ja tuhonaiheuttajista
|
KUUSENNILURI (Hylastes cunicularius)
|
Oireet
- Kuusen taimen kituminen.
- Muutaman sentin pituinen pitkittäinen avoin syömäkuvio juurissa.
- Pariutumiskammio sakaramainen.
Tuhonaiheuttaja
- Musta 3,5-4,4 mm pitkä kuoriainen.
|
[ Yleiskuvaus | Lisääntyminen | Tuhojen esiintyminen | Tuntomerkit | Torjunta | Tekijät ja lähteet ]
Yleiskuvaus tuhonaiheuttajasta
Nimet
T: Hylastes cunicularius Er., Hylesinus cunicularis Er.
S: Kuusenniluri
Sv: Svart granbastborre
E: Black spruce beetle
Kuvaus
Kuusenniluri on 3,5-4,4 mm pitkä kuoriainen. Se eroaa männynnilurista paksumman ruumiinrakenteensa, lyhyemmän ja enemmän eteenpäin kapenevan etuselkänsä sekä harjuttoman otsansa puolesta. Kuusenniluri aiheuttaa tuhoja etenkin avohakkuualoille perustetuissa kuusentaimikoissa 2-6 vuotta haakkuun jälkeen. Lajia esiintyy koko maassa.
Lisääntymisbiologia
Parveilu ja muninta
Kuusennilurit parveilevat alkukesällä. Naaraat munivat tuoreisiin kantoihin.
Muna-, toukka- ja kotelovaihe
Munista kehittyy toukkia, jotka elävät kantojen kaarnan alla. Lopulta toukat koteloituvat.
Talvilepo ja aikuisvaihe
Kuusennilurit talvehtivat koteloina. Kuoriuduttuaan nuoret aikuiset hakeutuvat pääasiassa kuusen taimiin syömään niiden kuorta. Kuusennilurin kehitys on kaksivuotinen. Samassa kannossa voi kehittyä useita nilurisukupolvia, joten tuhoja voi esiintyä useana perättäisenä vuotena.
Tuhojen esiintyminen
Tuhokohteet
Kuusenniluri iskeytyy kuusentaimien tyviosaan ja juuriin. Tuhoja esiintyy varsinkin avohakkuualoilla 2-4 vuotta hakkuun jälkeen.
Tuhon eteneminen
Ruotsissa tehtyjen havaintojen mukaan 3-6 vuoden kuluttua hakkuusta puolet metsänuudistusalan taimista on saattanut tulla syödyksi.
Vaikutus puuhun
Kuusennilurit syövät kuusentaimien tyveen ja paksuimpiin juuriin käytäviä ja koloja, jotka heikentävät taimen nestevirtauksia. Myöhemmässä vaiheessa, kun syönti on ylettynyt koko taimen ympäri, nestevirtaukset katkeavat ja taimi kuolee.
Tuntomerkit kuvina
Tuhonaiheuttaja
Aikuinen
Tuhot
Juurten syönti
Käytävät kuoren alla
Samankaltaiset tuhot
Kuivuudesta kärsivät kuusentaimet näyttävät samalta kuin kuusennilurien vaivaamat taimet. Jos taimien maanpinnan alaisista osista löytyy syömäjälkiä, kyseessä on kuusenniluri. Tukkimiehentäin jälki on yleensä ylempänä rungolla ja laikkumaisempaa. |
Torjunnan tarve ja mahdollisuudet
Vahingot metsätaloudessa
Kuusenniluri pystyy tappamaa jopa puolet nuoren kuusentaimikon taimista. Kuusenniluri on merkittävämpi tuhonaiheuttaja kuusella kuin männynniluri männyllä.
Tuhoriskin arviointi
Koska kuusennilurin kehitys on yleensä kaksivuotinen, sen tuhoja alkaa esiintyä vasta 2-6 vuoden kuluttua hakkuusta. Tuhoriskiä lisää se, kuinka hiekkaperäinen ko. kasvupaikan maa on. Tuhoja esiintyy niin satunnaisesti, ettei ennaltaehkäisevään kemialliseen torjuntaan ole yleensä aihetta.
Torjuntamenetelmät
Kuusenniluria pystytään torjumaan kemiallisesti samoilla torjunta-aineilla kuin tukkimiehentäitä. Kuusennilurin tuhoja voidaan ehkäistä myös suorittamalla kylvö kaksi vuotta ja istutus neljä vuotta päätehakkuun jälkeen.
Tekijät ja lähteet
| |
Teksti: |
|
Kuvat: |
|
Lähteet: |
| |
Kankaanhuhta, V.
Väkevä, J. |
|
Heikkilä, R.
Heliövaara, K.
Pouttu, A. |
|
Heliövaara, K. & Mannerkoski, I. (1987)
Heliövaaran, K., ym. (1998)
Jukka, L. (1988)
Pettersson, B. & Samuelsson, H. (1995)
Poteri, M. (1999)
Saalas, U. (1949) |
Sisältöpäivitys 06.08.2003, APou
|
