Metla on osa Luonnonvarakeskusta 1.1.2015 alkaen. www.luke.fi
  SUOMEKSI     PÅ SVENSKA     IN ENGLISH     AUF DEUTSCH     ПО-РУССКИ     
 
Metla-etusivuTutkimusPalvelutJulkaisutMetinfo-metsätietopalvelutTutkimusmetsätTietoa MetlastaStrategiaYhteystiedot

MetINFO - Metsien terveys

Sivukartta | Haku

Tietoa metsien terveydestä ja tuhonaiheuttajista

KUUSENNILURI (Hylastes cunicularius)

Oireet

  • Kuusen taimen kituminen.
  • Muutaman sentin pituinen pitkittäinen avoin syömäkuvio juurissa.
  • Pariutumiskammio sakaramainen.

Tuhonaiheuttaja

  • Musta 3,5-4,4 mm pitkä kuoriainen.

YleiskuvausLisääntyminen | Tuhojen esiintyminen Tuntomerkit Torjunta Tekijät ja lähteet ]

Yleiskuvaus tuhonaiheuttajasta

 

Nimet

T: Hylastes cunicularius Er., Hylesinus cunicularis Er.

S: Kuusenniluri

Sv: Svart granbastborre

E: Black spruce beetle

Kuvaus

Kuusenniluri on 3,5-4,4 mm pitkä kuoriainen. Se eroaa männynnilurista paksumman ruumiinrakenteensa, lyhyemmän ja enemmän eteenpäin kapenevan etuselkänsä sekä harjuttoman otsansa puolesta. Kuusenniluri aiheuttaa tuhoja etenkin avohakkuualoille perustetuissa kuusentaimikoissa 2-6 vuotta haakkuun jälkeen. Lajia esiintyy koko maassa.

Lisääntymisbiologia

 

Parveilu ja muninta

Kuusennilurit parveilevat alkukesällä. Naaraat munivat tuoreisiin kantoihin.

Muna-, toukka- ja kotelovaihe

Munista kehittyy toukkia, jotka elävät kantojen kaarnan alla. Lopulta toukat koteloituvat.

Talvilepo ja aikuisvaihe

Kuusennilurit talvehtivat koteloina. Kuoriuduttuaan nuoret aikuiset hakeutuvat pääasiassa kuusen taimiin syömään niiden kuorta. Kuusennilurin kehitys on kaksivuotinen. Samassa kannossa voi kehittyä useita nilurisukupolvia, joten tuhoja voi esiintyä useana perättäisenä vuotena.

 

Tuhojen esiintyminen

 

Tuhokohteet

Kuusenniluri iskeytyy kuusentaimien tyviosaan ja juuriin. Tuhoja esiintyy varsinkin avohakkuualoilla 2-4 vuotta hakkuun jälkeen.

Tuhon eteneminen

Ruotsissa tehtyjen havaintojen mukaan 3-6 vuoden kuluttua hakkuusta puolet metsänuudistusalan taimista on saattanut tulla syödyksi.

Vaikutus puuhun

Kuusennilurit syövät kuusentaimien tyveen ja paksuimpiin juuriin käytäviä ja koloja, jotka heikentävät taimen nestevirtauksia. Myöhemmässä vaiheessa, kun syönti on ylettynyt koko taimen ympäri, nestevirtaukset katkeavat ja taimi kuolee.

 

Tuntomerkit kuvina

 

Tuhonaiheuttaja

Aikuinen
 Aikuisia kuusennilureja

Tuhot

Juurten syönti
 Kuivuneet kuusentaimet tulee repiä maasta ylös, jotta kuusennilurin aiheuttamista tuhoista voisi varmistua. Kuusennilurin syömäjäljet alkavat maanpinnasta ja etenevät kohti juuria.
Käytävät kuoren alla
 Kuusennilurin nakertamaa käytävää.

Samankaltaiset tuhot

Kuivuudesta kärsivät kuusentaimet näyttävät samalta kuin kuusennilurien vaivaamat taimet. Jos taimien maanpinnan alaisista osista löytyy syömäjälkiä, kyseessä on kuusenniluri. Tukkimiehentäin jälki on yleensä ylempänä rungolla ja laikkumaisempaa.

Torjunnan tarve ja mahdollisuudet

 

Vahingot metsätaloudessa

Kuusenniluri pystyy tappamaa jopa puolet nuoren kuusentaimikon taimista. Kuusenniluri on merkittävämpi tuhonaiheuttaja kuusella kuin männynniluri männyllä.

Tuhoriskin arviointi

Koska kuusennilurin kehitys on yleensä kaksivuotinen, sen tuhoja alkaa esiintyä vasta 2-6 vuoden kuluttua hakkuusta. Tuhoriskiä lisää se, kuinka hiekkaperäinen ko. kasvupaikan maa on. Tuhoja esiintyy niin satunnaisesti, ettei ennaltaehkäisevään kemialliseen torjuntaan ole yleensä aihetta.

Torjuntamenetelmät

Kuusenniluria pystytään torjumaan kemiallisesti samoilla torjunta-aineilla kuin tukkimiehentäitä. Kuusennilurin tuhoja voidaan ehkäistä myös suorittamalla kylvö kaksi vuotta ja istutus neljä vuotta päätehakkuun jälkeen.

Tekijät ja lähteet


  Teksti:   Kuvat:   Lähteet:
  Kankaanhuhta, V.
Väkevä, J.
  Heikkilä, R.
Heliövaara, K.
Pouttu, A.
  Heliövaara, K. & Mannerkoski, I. (1987)
Heliövaaran, K., ym. (1998)
Jukka, L. (1988)
Pettersson, B. & Samuelsson, H. (1995)
Poteri, M. (1999)
Saalas, U. (1949)

Sisältöpäivitys 06.08.2003, APou

Päivitetty: 21.01.2013 /eh | Copyright Metla | Palaute