Metla on osa Luonnonvarakeskusta 1.1.2015 alkaen. www.luke.fi
  SUOMEKSI     PÅ SVENSKA     IN ENGLISH     AUF DEUTSCH     ПО-РУССКИ     
 
Metla-etusivuTutkimusPalvelutJulkaisutMetinfo-metsätietopalvelutTutkimusmetsätTietoa MetlastaStrategiaYhteystiedot

MetINFO - Metsien terveys

Sivukartta | Haku

Tietoa metsien terveydestä ja tuhonaiheuttajista

MÄNNYNNILURI (Hylastes brunneus)

Oireet

  • Männyntaimen kituminen tai kuoleminen.
  • Juurenniskassa ja juurissa avoimia pitkittäisiä käytäviä.
  • Pariutumiskammio sakaramainen tai sivulle kääntynyt.

Tuhonaiheuttaja

  • Musta, kapea ja pitkä kovakuoriainen
  • Pituus 4,5-5,0 mm.

YleiskuvausLisääntyminen | Tuhojen esiintyminen Tuntomerkit Torjunta Tekijät ja lähteet ]

Yleiskuvaus tuhonaiheuttajasta

 

Nimet

T: Hylastes brunneus Er., Hylesinus brunneus Er., Hylastes ater Payk.

S: Männynniluri

Sv: Svart tallbastborre

E: Black pine beetle

Kuvaus

Männynniluri on kapea ja pitkä (4,5-5 mm), musta kuoriainen. Sen syömäkuviot sijaitsevat männyn juurissa tai tyvellä. Männynniluria esiintyy myös männynkannoissa. Nilurin tekemä puun pituussuuntainen emokäytävä on lyhyt. Emokäytävästä lähtevät toukkakäytävät sekoittuvat toisiinsa. Männynniluri vioittaa tai tappaa männyntaimia joitakin vuosia istutuksen jälkeen. Nilurin aiheuttamat tuhot ovat yleensä paikallisia. Tuhojen laajuus on kuitenkin huonosti tunnettu. Lajia esiintyy koko maassa.

Lisääntymisbiologia

 

Parveilu ja muninta

Männynnilurit parveilevat touko- ja kesäkuun vaihteessa. Naaraat munivat useimmiten tuoreisiin mäntyjen kantoihin.

Muna-, toukka- ja kotelovaihe

Munista kehittyvät toukat kovertavat ravinnonhankintansa aikana kuoren alle sekalaisen käytäväverkoston ennen kuin koteloituvat.

Aikuisvaihe ja talvilepo

Nuoret aikuiset kuoriutuvat jo samana kesänä. Ne hakeutuvat taimiin tai kantoihin ja kosteisiin maata vasten painuneisiin runkoihin syömään. Taimissa tuho ilmenee loppukesällä. Männynniluri talvehtii aikuisena. Kuoriaiset saavuttavat sukukypsyyden vasta seuraavana kesänä.

 

Tuhojen esiintyminen

 

Tuhokohteet

Männynniluri tappaa männyn taimia joitakin vuosia istutuksen jälkeen yleisimmin vettä läpäisevillä hiekkakankailla. Vioitetut taimet ovat usein vanhempia kuin tukkimiehentäin vioittamat taimet. Männynniluria ei esiinny taimitarhoilla.

Tuhon eteneminen

Tuhoja esiintyy varsinkin avohakkuualoilla 3-10 vuotta hakkuiden jälkeen.

Vaikutus puuhun

Männynnilurit kaivavat taimen tyveen ja paksuimpiin juuriin käytäviä ja koloja, jotka katkaisevat taimen nestevirtaukset. Taimi alkaa kitua ja voi lopulta kuolla.

Tuntomerkit kuvina

 

Tuhonaiheuttaja

Aikuinen
 Nilurin etuselkä on huomattavasti leveyttään pitempi.

Tuhot

Juurten syönti

Samankaltaiset tuhot

Tukkimiehentäi

Torjunnan tarve ja mahdollisuudet

 

Vahingot metsätaloudessa

Männynnilurit tappavat taimia joitakin vuosia istutuksen jälkeen. Männynnilurin aiheuttamat tuhot ovat usein paikallisia. Tuhojen laajuus on usein huonosti tunnettu.

Tuhoriskin arviointi

Männynnilurin ravintosyönnin aiheuttama tuhoriski on suurimmillaan 3-10 vuotta päätehakkuun jälkeen. Hiekkamailla olevat männyntaimikot ovat altteimpia tuhoille.

Torjuntamenetelmät

Torjunta-ainekäsittely tukkimiehentäitä vastaan suojaa taimet myös juurinilurien tuhoilta. Tekemällä männynkylvö vasta toisena vuonna ja istutukset neljäntenä vuonna hakkuun jälkeen kyetään männynnilurin aiheuttamia tuhoja torjumaan.

Tekijät ja lähteet


  Teksti:   Kuvat:   Lähteet:
  Kankaanhuhta, V.
Väkevä, J.
  Annila, E.
FFRI, Vienna.
Heikkilä, R.
  Heliövaara, K. & Mannerkoski, I. (1987)
Heliövaara, K., ym. (1998)
Jukka, L. (1988)
Poteri, M. (1999)
Saalas, U. (1949)
Uotila, A. & Kankaanhuhta, V. (1999)

Sisältöpäivitys 06.08.2003, APou

Päivitetty: 21.01.2013 /eh | Copyright Metla | Palaute