Metla on osa Luonnonvarakeskusta 1.1.2015 alkaen. www.luke.fi
  SUOMEKSI     PÅ SVENSKA     IN ENGLISH     AUF DEUTSCH     ПО-РУССКИ     
 
Metla-etusivuTutkimusPalvelutJulkaisutMetinfo-metsätietopalvelutTutkimusmetsätTietoa MetlastaStrategiaYhteystiedot
Metla » Metinfo » Metsien terveys » Metsätuho-opas » Koivunpunanukkapunkki

MetINFO - Metsien terveys

Sivukartta | Haku

Tietoa metsien terveydestä ja tuhonaiheuttajista

KOIVUNPUNANUKKAPUNKKI (Eriophyes longisetosus)

Oireet

  • Punaista nukkaa koivunlehtien yläpinnalla, joskus myös alapinnalla.
  • Myöhemmin punertava nukka muuttuu ruskehtavaksi.

 

Tuhonaiheuttaja

  • Tuskin paljain silmin erottuva puolamainen hämähäkkieläin.
  • Punkin etupäässä kaksi eteenpäin suuntautuvaa jalkaparia.

Yleiskuvaus  |  Lisääntyminen  |  Tuhojen esiintyminen Tuntomerkit Torjunta Tekijät ja lähteet ]

Yleiskuvaus tuhonaiheuttajasta

 

Nimet

T: Eriophyes longisetosus Nal.

S: Koivunpunanukkapunkki

Sv: Rött björkfiltgallkvalster

E: Birch downy gall mite

Kuvaus

Koivun punanukkapunkki kuuluu äkämäpunkkeihin. Se on tuskin paljain silmin havaittava laji. Punkin ruumis on venynyt pitkäksi ja kapeaksi, miltei matomaiseksi tai puolamaiseksi, joskus vatsapuolelta litistyneeksi. Kaksi takimmaista jalkaparia on surkastunut, joten ruumiin etupäässä on vain kaksi eteenpäin suuntautunutta jalkaparia. Ruumiissa on lisäksi havaittavissa siellä täällä harvakseltaan pitkiä sukasia. Lajia esiintyy koko maassa.

Lisääntymisbiologia

 

Parveilu ja muninta

Punkit lähtevät keväällä liikkeelle koivun silmuista. Ne siirtyvät koivunlehdille ja aloittavat nesteiden imennän lehdistä sekä muninnan.

Muna-, toukka- ja kotelovaihe

Munista kehittyvä toukka-aste ja sitä seuraava koteloaste muistuttavat jo suuresti aikuista punkkia. Koivunlehdet alkavat värjäytyä punaisiksi aikuisten punkkien sekä toukkien imennästä keskikesällä.

Aikuisvaihe ja talvilepo

Koteloasteella olevat punkkien jälkeläiset aikuistuvat syksyllä ja ryömivät koivun silmuihin talvehtimaan.

Tuhojen esiintyminen

 

Tuhokohteet

Laji iskeytyy sekä raudus- että hieskoivuun. Sitä esiintyy pääasiassa varjoisissa paikoissa kasvavissa nuorissa puissa ja isompien puiden alimmilla oksilla.

Tuhon eteneminen

Punkkien määrä saattaa lisääntyä koivussa kasvukaudesta toiseen siirrytäessä, sillä punkit talvehtivat samaisen puun silmuissa.

Vaikutus puuhun

Punanukkapunkit aiheuttavat imennällään koivujen lehtien ylä- ja alapinnoille purppuranpunaisia lähes metallihohtoisia hyvin selvästi silmiinpistäviä nukkaäkämälaikkuja. Mitään merkittävää vahinkoa ei nukasta aiheudu.

Tuntomerkit kuvina

 

Tuhot

Lehtien kellastuminen
 Koivun lehdet värjäytyvät punaisiksi keskikesällä.  Punanukkapunkkien imennällään aiheuttamia punaisia äkämälaikkuja koivun lehdillä.  Äkämälaikkuja koivunlehdellä.

Samankaltaiset tuhot

Koivunnukkaäkämäpunkki saa imennällään aikaan koivun lehtien alapinnoille muodostuvia valkeahkoja nukkaäkämälaikkuja.

 

Torjunnan tarve ja mahdollisuudet

 

Vahingot metsätaloudessa

Niin punanukkapunkkien kuin muidenkin punkkien metsätaloudellinen merkitys on vähäinen.

Tuhoriskin arviointi

Koivun punanukkapunkit eivät aiheuta mitään merkittävää vahinkoa.

Torjuntamenetelmät

Punanukkapunkkien torjunta ei ole tarpeellista.

Tekijät ja lähteet


  Teksti:   Kuvat:   Lähteet:
  Kankaanhuhta, V.
Varama, M.
Väkevä, J. .
  Jalkanen, R.
Kytö, M.
Väkevä, J.
  Jukka, L. (1987)
Liro, J. & Reivainen, H. (1951)
Saalas, U. (1949)

 

Sisältöpäivitys 14.01.2005, APou

Päivitetty: 18.01.2013 /eh | Copyright Metla | Palaute