Metla on osa Luonnonvarakeskusta 1.1.2015 alkaen. www.luke.fi
  SUOMEKSI     PÅ SVENSKA     IN ENGLISH     AUF DEUTSCH     ПО-РУССКИ     
 
Metla-etusivuTutkimusPalvelutJulkaisutMetinfo-metsätietopalvelutTutkimusmetsätTietoa MetlastaStrategiaYhteystiedot

MetINFO - Metsien terveys

Sivukartta | Haku

Tietoa metsien terveydestä ja tuhonaiheuttajista

KÄPYKOISA (Dioryctria abietella)

Oireet

  • Pihkainen purukasa kuusenkävyn pinnalla.
  • Nuorten kuusten latvakasvaimet syöty ontoiksi. Latvakasvaimet taipuneet.

Tuhonaiheuttaja

  • Punertava, selvästi juovikas, täysikasvuisena kahden senttimetrin pituinen toukka.

Yleiskuvaus  |  Lisääntyminen  |  Tuhojen esiintyminen Tuntomerkit Torjunta Tekijät ja lähteet ]

Yleiskuvaus tuhonaiheuttajasta

 

Nimet

T: Dioryctria abietella Den. & Schiff.

S: Käpykoisa

Sv: Grankottmott

E: Spruce cone pyralid, Spruce cone moth, Pine knothorn moth, Silver fir cone moth

Kuvaus

Käpykoisa on yleisväriltään harmaa perhonen. Sen tummahkoissa siivissä on vaaleita poikkivöitä. Takasiivet ovat yksiväriset vaaleat. Laji munii keskikesällä kuusen käpyihin. Toukat elävät käpyjen sisällä. Lajin esiintyminen kuusella alentaa siemensatoa huomattavasti. Käpykoisaa esiintyy koko maassa.

Lisääntymisbiologia

 

Parveilu ja muninta

Käpykoisa parveilee kesä - heinäkuussa. Se lentää öisin ja munii nuoriin käpyihin.

Muna-, toukka- ja kotelovaihe

Munasta kehittynyt punertava toukka voi kasvaa kahden senttimetrin pituiseksi. Toukka syö kävyssä käpysuomuja ja siemeniä. Toukka voi myös siirtyä kävystä toiseen. Syksyllä toukka laskeutuuu maahan ja valmistaa itselleen kotelokopan, jossa se talvehtii. Varhain seuraavana kesänä toukka koteloituu.

Aikuisvaihe

Käpykoisat kuoriutuvat koteloista niin, että ne aloittavat lentonsa useimmissa tapauksissa kesäkuussa.

Tuhojen esiintyminen

 

Tuhokohteet

Käpykoisa iskeytyy pääasiassa kuusen käpyihin, mutta lajia on tavattu myös männyltä.

Tuhon eteneminen

Yksikin käpykoisan toukka pystyy tuhoamaan kävyn. Toukka pystyy siirtymään myös kävystä toiseen.

Vaikutus puuhun

Käpykoisa syö kuusen käpysuomuja ja siemeniä. Kävystä erittyy paljon pihkaa, joka on havaittavissa kävyn pinnalla yhdessä karkearakeisten isoiksi möhkäleiksi kerääntyvien ulostekasojen kanssa. Joskus käpykoisa iskeytyy myös kuusen ja männyn versoihin. Käpykoisa syö vuosikasvaimet ontoiksi, jotka myöhemmin tämän johdosta kuivuvat ja käpristyvät. Käpykoisaa on vaikea erottaa lähisukulaisistaan. Tästä syystä ei ole tarkkaa varmuuttaa, aiheuttaako versotuhot käpykoisa vai jokin sen lähisukulainen.

Tuntomerkit kuvina

 

Tuhot

Käpyjen syönti
 Käpykoisan iskeytymisen käpyyn tunnistaa pihkavuodosta ja kävyn pinnalle isoiksi möhkäleiksi kasaantuvista karkearakeisista ulosteista.  Käpykoisan asuttama käpy.  Käpykoisan toukan tekemiä reikiä ja ulostuksia kävyssä.

Samankaltaiset tuhot

Käpy- ja siementuholaisista selviä kävyssä ulospäin näkyviä oireita (purua, pihkavuotoa) aiheuttavat: kuusenkäpykärpänen, käpykoisa sekä täplätoukka- ja juovatoukkakäpymittari. Normaalinnäköisissä kävyissä voivat tehdä tuhojaan: kuusenkäpysääski, käpykääriäinen, kuusensiemenkiilukainen ja kuusensiemensääski. Neulaskoisa (Dioryctria schutzeella) vioittaa joskus myös käpyjä.

Torjunnan tarve ja mahdollisuudet

 

Vahingot metsätaloudessa

Käpykoisa on yleinen siementuholainen. Se voi aiheuttaa kuusella huomattavan siemensadon alenemisen.

Tuhoriskin arviointi

Purukasat kuusenkäpyjen pinnalla kertovat, että käpykoisa on jo turmellut siemenet kävyssä.

Torjuntamenetelmät

Käpykoisan kuusensiemenille aiheuttaman tuhon suoranaiseksi torjumiseksi ei ole keinoja. Kuusensiementä kerättäessä käpyjä ei kannata hankkia sellaisilta alueilta, joilla tiedetään käpykoisaa olevan runsaasti.

Tekijät ja lähteet


  Teksti:   Kuvat:   Lähteet:
  Kankaanhuhta, V.
Pouttu, A.
Väkevä, J.
  Annila, E.
Heliövaara, K.
  Heliövaara, K. & Mannerkoski, I. (1987)
Nuorteva, M. (1982)
Saalas, U. (1949)
Sandhall, Å. (1991)

 

Sisältöpäivitys 06.08.2003, APou

Päivitetty: 17.01.2013 /eh | Copyright Metla | Palaute