UKKONILURI (Dendroctonus micans)

	Oireet Suppilomainen pihkamuodostuma ja purun täyttämiä pihkamöhkäleitä kuusen tyvellä. Kuoren alla pihkan ja purun muodostama yhtenäinen laatta, jossa n. 1 cm:n mittaisia kotelokoppia. Tuhonaiheuttaja Mustanruskea karvainen kuoriainen. Kellanruskea pysty karvoitus. Suurin Suomessa tavattavista kaarnakuoriaisista (pituus 7-9 mm).
	[ Yleiskuvaus | Lisääntyminen | Tuhojen esiintyminen |  Tuntomerkit |  Torjunta |  Tekijät ja lähteet ]

Yleiskuvaus tuhonaiheuttajasta

Nimet

T: Dendroctonus micans Kug.

S: Ukkoniluri

Sv: Jättebastborre

E: Great spruce bark beetle, European turpentine bark beetle

Kuvaus

Ukkoniluri kaarnakuoriaislajeista suurin. Sen syömäkuviot sijaitsevat kuusen, ja joskus myös männyn, paksun kuoren alla. Syömäkuvio on yhtenäinen perhekammio, johon ei muodostu käytäviä. Kammio jää lopulta täyteen pihkansekaista purua, joka kovettuu yhtenäiseksi laataksi. Ukkoniluriesiintymä kuusen tyvellä on usein vaikea havaita. Ainoa merkki nilurien olemassaolosta on aikuisten sisäänmenoaukon kohdalle muodostuva pihkatappi. Ukkoniluria esiintyy vain elävissä puissa. Ukkoniluri pystyy iskeytymään täysin terveisiin puihin, mutta useimmiten se suosii juurikäävän vaivaamia, salaman vioittamia ja muulla tavoin vioittuneita puita. Lajia esiintyy koko maassa koko maassa. Ukkoniluri on kuitenkin melko harvalukuinen ja paikallinen.

Lisääntymisbiologia

Parveilu ja muninta

Ukkoniluri voi asustaa samassa puussa useita vuosia. Sen sukupolviaika on 2- tai 3-vuotinen. Ukkonilurinaaraan muninta tapahtuu pitkin kesää pääasiallisen parveilun keskittyessä touko-kesäkuulle.

Muna-, toukka- ja kotelovaihe

Toukkien kuoriutuminen munista vaihtelee muninta-ajankohdan mukaan. Toukkavaihe kestää vuoden, jonka jälkeen seuraa noin kuukauden mittainen kotelovaihe.

Aikuisvaihe ja talvilepo

Ukkoniluri talvehtii joko aikuisena tai toukkana.

Tuhojen esiintyminen

Tuhokohteet

Ukkoniluria esiintyy varttuneissa kuusissa, ja joskus myös männyissä. Nilurin löytää usein hidaskasvuisista korpikuusista. Se iskeytyy vain eläviin puihin, jotka ovat usein yli-ikäisiä, juurikäävän vaivaamia tai kolhiintumista pihkaa vuotavia.

Tuhon eteneminen

Kun puu on alkanut kitua ukkonilurin hyökkäyksen vaikutuksesta, se houkuttaa muitakin hyönteisiä, kuten sarvijääriä ja kaarnakuoriaisia. Tässä vaiheessa toukista kehittyneet ukkonilurit alkavat siirtyä pesäpuun lähistöllä oleviin puihin, sillä ukkoniluri ei viihdy kuivuneissa puissa. Metsään saattaa syntyä näin ukkonilurin aiheuttamia aukkoja

Vaikutus puuhun

Ukkoniluri ja sen jalattomat toukat syövät puun nilaa. Myöhemmässä vaiheessa, kun ukkonilurin ja mahdollisesti sen seuraksi tulleiden kaarnakuoriaisten käytävät ulottuvat puun ympäri, puu kuolee.

Tuntomerkit kuvina

Tuhonaiheuttaja

Aikuinen

Tuhot

Reiät kuoressa

Rungon pihkavuoto

Samankaltaiset tuhot

Torjunnan tarve ja mahdollisuudet

Vahingot metsätaloudessa

Ukkoniluri tappaa yksittäisiä puita. Ukkonilurin jälkeläisten edetessä pesäpuuta ympäröiviin puihin metsään saattaa syntyä aukkoja. Ukkoniluri on aiheuttanut merkittäviä tuhoja etenkin sitkankuusella mm. Tanskassa, Luoteis-Saksassa, Ranskassa ja Englannissa.

Tuhoriskin arviointi

Koska ukkonilurin iskeytymistä puihin on vaikea huomata, on tuho yleensä ehtinyt havaintohetkeen mennessä puussa jo pitkälle. Tämän vuoksi puiden korjuussa tulisi toimia ripeästi.

Torjuntamenetelmät

Ukkonilurin asuttamat puut on syytä poistaa metsästä, jotteivat ne iskeydy naapuripuihin. Muuten ukkoniluria on vaikea torjua.

Tekijät ja lähteet