Metla on osa Luonnonvarakeskusta 1.1.2015 alkaen. www.luke.fi
  SUOMEKSI     PÅ SVENSKA     IN ENGLISH     AUF DEUTSCH     ПО-РУССКИ     
 
Metla-etusivuTutkimusPalvelutJulkaisutMetinfo-metsätietopalvelutTutkimusmetsätTietoa MetlastaStrategiaYhteystiedot
Metla » Metinfo » Metsien terveys » Metsätuho-opas » Männynneulasruoste

MetINFO - Metsien terveys

Sivukartta | Haku

Tietoa metsien terveydestä ja tuhonaiheuttajista

MÄNNYNEULASRUOSTE (Coleosporium spp)

Oireet

  • Oranssinkeltaiset helmi-itiöpesäkkeet männynneulasilla touko-kesäkuussa.

 

YleiskuvausLisääntyminen | Tuhojen esiintyminen Tuntomerkit Torjunta Tekijät ja lähteet ]

Yleiskuvaus tuhonaiheuttajasta

 

Nimet

T: Coleosporium spp.

S: Männynneulasruoste

Sv: Blåsrost, blåsrost på tallbarr

E: Pine needle rust

Kuvaus

Männynneulasruosteeksi kutsutaan kollektiivista ryhmää ruostesieniä, joiden pikkukuroma- ja helmi-itiöasteet kehittyvät männyn neulasilla. Neulasruosteen kesä- ja talvi-itiöasteita on tavattu useilla eri väli-isäntäkasveilla, kuten esim. leskenlehdellä, maitikoilla, valvatilla ja eri kellokukilla. Männynneulasruostetta tavataan runsaimmin taimikoissa, missä on runsaasti ruosteen väli-isäntäkasveja. Ruoste voi tappaa pieniä taimia. Tämä edellyttää kuitenkin, että lähistöllä on runsaasti ruosteelle sopivia väli-isäntäkasveja. Tauti elää yleensä parasiittina nuorten mäntyjen neulasissa. Ruostetta esiintyy koko maassa.

 

Lisääntymisbiologia

 

Tartunta

Männynneulasruosteen kantaitiöt infektoivat samana kesänä kehittyneitä neulasia syksyllä. Seuraavan vuoden alkukesällä ensin pikkukuromapesäkkeet ja sitten helmi-itiöpesäkkeet kehittyvät neulasille.

Isäntäkasvin vaihto

Männynneulasille kehittyneitä helmi-itiöpesäkkeitä peittää aluksi valkea kuori, jonka repeydyttyä oranssinkeltainen itiömassa vapautuu. Helmi-itiöt kulkeutuvat väli-isäntäkasviin, jossa ruoste monistuu. Ensin muodostuvat kesä-itiöpesäkkeet, ja tämän jälkeen talvi-itiöpesäkkeet, joista vapautuu syksyllä kantaitiöitä. Kantaitiöt infektoivat jälleen männynneulasia. Männynneulasruoste pystyy myös jatkamaan kasvuaan rihmastona isäntäkasveissaan ja tuottamaan itiöpesäkkeitä vaihtamatta välillä isäntää.

 

Tuhojen esiintyminen

 

Tuhokohteet

Ruostetta tavataan yleisimmin pellonmetsitysaloilla ja männyntaimikoissa, joilla esiintyy runsaasti ruosteen väli-isäntäkasveja. Ruoste suosii valoisia kasvupaikkoja, sillä väli-isäntäkasvit saastuvat näillä paikoilla runsaimmin.

Tuhon eteneminen

Ruoste talvehtii rihmastona neulasissa ja on monivuotinen. Koska vuosittain tapahtuu myös uutta tartuntaa, vanhimmissa neulasissa on aina eniten helmi-itiöpesäkkeitä.

Vaikutus puuhun

Männynneulasruoste ei yleensä tapa neulasia, vaan sen luonne on parasiittinen. Puun kehitykselle ruosteesta ei juuri aiheudu haittaa. Voimakkaan tartunnan seurauksena neulaset voivat kuitenkin kuolla tartuntaa seuraavana kesänä.

 

Tuntomerkit kuvina

 

Tuhonaiheuttaja

Itiöemä
 Ruosteen helmi-itiöpesäkkeitä männyn neulasella.

Samankaltaiset tuhot

Männyllä ei ole muita tätä sienitautia muistuttavia tuhonaiheuttajia.

 

Torjunnan tarve ja mahdollisuudet

 

Vahingot metsätaloudessa

Peltojen metsitysaloilla ruoste voi tappaa pieniä taimia. Metsämailla ruosteesta ei yleensä ole haittaa.

Tuhoriskin arviointi

Männynneulasruoste voi aiheuttaa männyntaimilla huomattavaa tuhoa, jos taimet kasvavat rehevän väli-isäntäkasvuston seassa.

Torjuntamenetelmät

Heinän- ja ruohontorjunnasta tulisi huolehtia viljeltäessä mäntyä pellonmetsitysaloilla. Myös taimitarhoilla tulisi huolehtia neulasruosteen väli-isäntäkasvien torjunnasta.

Heinäntorjunta pellonmetsitysaloilla.

Tekijät ja lähteet


  Teksti:   Kuvat:   Lähteet:
  Kankaanhuhta, V.
Lipponen, K.
Väkevä, J.
  Jalkanen, R.   Butin, H. (1995)
Jukka, L. (1988)
Kurkela, T. (1994)
Pettersson, B. & Samuelsson, H. (1995)
Phillips, D. & Burdekin, D. (1992)
Uotila, A. & Kankaanhuhta, V. (1999)

Sisältöpäivitys 09-2000, VKan

Päivitetty: 17.01.2013 /eh | Copyright Metla | Palaute