Metla on osa Luonnonvarakeskusta 1.1.2015 alkaen. www.luke.fi
  SUOMEKSI     PÅ SVENSKA     IN ENGLISH     AUF DEUTSCH     ПО-РУССКИ     
 
Metla-etusivuTutkimusPalvelutJulkaisutMetinfo-metsätietopalvelutTutkimusmetsätTietoa MetlastaStrategiaYhteystiedot

MetINFO - Metsien terveys

Sivukartta | Haku

Tietoa metsien terveydestä ja tuhonaiheuttajista

METSÄMYYRÄ (Clethrionomys glareolus)

Oireet

  • Havupuilla.
  • Taimen kärkisilmut syöty ja latvakasvainten kuorta kaluttu.

 

Tuhonaiheuttaja

  • Punaruskea, alapuolelta harmaanvalkea myyrä
  • Korvat errottuvat päästä.
  • Häntä puolet ruumiin pituudesta.

Yleiskuvaus  |  Lisääntyminen  |  Tuhojen esiintyminen Tuntomerkit Torjunta Tekijät ja lähteet ]

Yleiskuvaus tuhonaiheuttajasta

 

Nimet

T: Clethrionomus glareolus (Schreb.)

S: Metsämyyrä

Sv: Skogssork

E: Bank vole

Kuvaus

Metsämyyrä on yksi yleisimpiä myyrälajeja maassamme. Sitä avataan monenlaisilla elinpaikoilla. Metsäpuille se aiheuttaa vahinkoa syömällä taimien silmuja ja kasvainten kuorta. Metsämyyrä on yleinen koko maassa pohjoisinta Lappia ja ulkosaaristoa lukuunottamatta.

Lisääntymisbiologia


Ravinnonhankinta

Metsämyyrä turvautuu ravinnonhankinnassaa toisinaan männyn ja kuusen taimien silmuihin ja syö myös kasvainten kuorta.

Kannanvaihtelu

Metsämyyräkantojen on huomattu usein runsastuvan hieman ennen peltomyyriä, jolloin latvatuhoja voi esiintyä jo vuotta ennen peltomyyrien tuhoja.

Tuhojen esiintyminen


Tuhokohteet

Metsämyyrän aiheuttamia tuhoja avataan monenlaisilla elinpaikoilla. Laji voi aiheuttaa latvatuhoja jopa 4 m pitkissä männyissä ja kuusissa.

Tuhon eteneminen

Tuhoja voi sattua milloin tahansa, kun myyrän on turvauduttava ravinnossaan puun silmuihin. Eniten tuhoja sattuu myyräkantojen nousu- ja huippuvuosina.

Vaikutus puuhun

Silmujen syönti ja latvakasvaimen katkaiseminen häiritsevät latvuksen kehitystä. Männyllä kärkisilmun ja/tai latvakasvaimen menettämisestä on seurauksena latvan pensoittuminen, latvanvaihto ja mahdollisesti runkomutkia. Latvanvaihto jättää runkoon laatuvian. Kuusi selviää latvavioituksesta paremmin. Kuuselle vioittunut latvakasvain korvautuu yleensä vioituskohdan alapuolelta kasvuun lähtevästä leposilmusta. Tällöin runkoon ei jää laatuvikaa kuten männyllä.

Tuntomerkit kuvina

 

Tuhot

Kasvainten syönti
 Kasvaimista nakerrettu kuorta.  Kasvaimista nakerreltu kuorta.  Kaikki kasvaimet sekä neulaset syöty latvasta.
Silmujen syönti
 Silmuja napsittu kokonaisina.  Vaurioitunut männynsilmu.
Silmujen kehityshäiriö
Hirvien syönnistä häiriintyneitä silmuja männyn latvassa.
Latvuksen pensastuminen
 Metsämyyrän vioituksesta aiheutunut kuusen latvan pensastuminen.
Pystyyn kuoleminen
 Metsämyyrän katkaisema taimi.  Metsämyyrän nakerrusjälkiä koivuntaimessa.

Samankaltaiset tuhot

Hirvet syövät mäntyjen kasvaimia. Hirvi katkoo ja riipii kasvaimia, taimet ovat usein ruhjoutuneen näköisiä. Kääriäisperhoset vioittavat myös männyn silmuja.

 

Torjunnan tarve ja mahdollisuudet

 

Vahingot metsätaloudessa

Metsämyyrän aiheuttamista silmu- ja kasvainvioituksista on seurauksena mutkia ja muita laatuvikoja puun runkoon. Taimiin syntyneet viat jäävät aikaa myöten usein piiloon rungon sisään, mutta tulevat esiin sahauksessa. Latvasilmujen syöntiä voi ilmetä valtaosassa aukon taimista.

Tuhoriskin arviointi

Metsämyyrää tavataan monenlaisilla kasvupaikoilla. Eniten metsämyyriä on rehevissä metsissä ja aukoissa heti hakkuun jälkeen, mutta jälkimmäisistä peltomyyrät usein syrjäyttävät metsämyyrät. Latvatuhoja tapahtuu myös karuilla kankailla. Tuhoriski on suurin metsämyyrien nousu- ja huippuvaiheessa. Metsämyyräkannat nousevat usein hieman ennen peltomyyriä. Metsämyyrät vioittavat taimia, joten tuhoriski pienenee puiden kasvaessa. Vioitusta on kuitenkion tavattu viellä jopa 4 m pitkissä kuusissa ja männyissä. Metsäntutkimuslaitos laatii vuosittain ennusteita myyräkantojen kehittymisestä ja tuhoriskeistä.

Torjuntamenetelmät

Metsämyyrätuhot ovat siksi vähäisiä ettei lajin torjuntaa kannata yleensä ryhtyä. Tarpeen vaatiessa erilaisista karkoteaineista on apua. Taimien karkotekäsittely hirvien varalta pienentää myös metsämyyrätuhoja.

 

Metlan myyrätutkimus avuksi metsäammattilaisille ja jokamiehelle (esite, pdf)

 

Tekijät ja lähteet


Teksti: Kuvat: Lähteet:
Väkevä, J.
Henttonen, H.
Kankaanhuhta, V.
 
Henttonen, H.
Jalkanen, R.
Nikula, A.
Henttonen, H. (1991)
Henttonen, H. (1992)
Jukka, L. (1988)
Nuorteva, M. (1982)
Poteri, M. (1999)
Uotila, A. & Kankaanhuhta, V. (1999)

Sisältöpäivitys 09-2000, VKan

Päivitetty: 05.02.2013 /eh | Copyright Metla | Palaute