Metla on osa Luonnonvarakeskusta 1.1.2015 alkaen. www.luke.fi
  SUOMEKSI     PÅ SVENSKA     IN ENGLISH     AUF DEUTSCH     ПО-РУССКИ     
 
Metla-etusivuTutkimusPalvelutJulkaisutMetinfo-metsätietopalvelutTutkimusmetsätTietoa MetlastaStrategiaYhteystiedot
Metla » Metinfo » Metsien terveys » Metsätuho-opas » Isohaavanlehtikuoriainen

MetINFO - Metsien terveys

Sivukartta | Haku

Tietoa metsien terveydestä ja tuhonaiheuttajista

ISOHAAVANLEHTIKUORIAINEN (Chrysomela populi)

Oireet

  • Haavan tai pajujen lehdet syöty repaleisiksi ja reikäisiksi.
  • Myöhemmin lehdistä jäljellä vain lehtisuonet.

Tuhonaiheuttaja

  • Puolipallomainen punainen kuoriainen (10-12 mm), jolla pieni tumma täplä peitinsiipien takaliitoksessa.
  • Mustan - keltaisenkirjava toukka.

YleiskuvausLisääntyminen | Tuhojen esiintyminen Tuntomerkit Torjunta Tekijät ja lähteet ]

Yleiskuvaus tuhonaiheuttajasta

 

Nimet

T: Chrysomela populi L., Melasoma populi, Lina populi

S: Isohaavanlehtikuoriainen

Sv: Aspglansbagge

E: Large red poplar leaf beetle

Kuvaus

Isohaavanlehtikuoriainen on noin kymmenen millimetriä pitkä, puolipallonmuotoinen, punainen kovakuoriainen. Se on haavan- ja pajunlehdillä elävä laji. Sekä aikuiset kuoriaiset että toukat syövät lehtiä. Kuoriaisen aiheuttamat tuhot ovat metsätaloudellisesti vähäisiä. Laji on levinnyt meillä etelästä Pohjois-Pohjanmaalle asti.

Lisääntymisbiologia

 

Parveilu ja muninta

Kuoriaisten muninta-aika alkaa touko-kesäkuun vaihteessa jatkuen heinäkuun alkuun. Naaras laskee pitkänsoikeat kellertävät tai oranssinväriset munansa pystyyn asentoon lehtien alapinnalle, enimmäkseen 40-50 munaa käsittäviin ryhmiin. Naaras voi munia jopa tuhat munaa.

Muna-, toukka- ja kotelovaihe

Isohaavanlehtikuoriaisen toukkia ja koteloita alkaa esiintyä kesäkuun jälkimmäisellä puoliskolla.

Aikuisvaihe ja talvilepo

Kuoriaiset alkavat kuoriutua koteloista keskikesällä. Ne talvehtivat aikuisena maassa karikkeen seassa, esim. lehtien alla. Isohaavanlehtikuoriaisia kehittyy yksi sukupolvi vuodessa.

Tuhojen esiintyminen

 

Tuhokohteet

Isohaavanlehtikuoriainen voi iskeytyä erikokoisten haapojen sekä pajujen lehdille.

Tuhon eteneminen

Lajin syönti voi ulottua esim. läpi koko haapataimikon.

Vaikutus puuhun

Kuoriaiset syövät haavan lehdet niin täydellisesti, että vain lehtisuonisto jää rankana jäljelle.

Tuntomerkit kuvina

 

Tuhonaiheuttaja

Aikuinen
 Iso haavanlehtikuoriainen.  Ison haavanlehtikuoriaisen erottaa pienestä haavanlehtikuoriaisesta siitä, että sillä on peitinsiipien uloimmassa kärjessä liitoksen vieressä pieni tumma täplä.

Tuhot

Lehtien syönti
 Iso haavanlehtikuoriainen syö lehtiä niiden reunoista alkaen.

Samankaltaiset tuhot

Pienihaavanlehtikuoriainen tekee samankaltaista tuhoa haavan lehdillä. Aikuisilta puuttuu peitinsiipien kärjistä mustat täplät. Haavankäärökärsäkäs tekee lehdestä käärön, jonka sisään munii yhden munan.

 

Torjunnan tarve ja mahdollisuudet

 

Vahingot metsätaloudessa

Meidän oloissamme isolla haavanlehtikuoriaisella ei ole metsätaloudellista merkitystä.

Tuhoriskin arviointi

Kun ison haavanlehtikuoriaisen munia esiintyy runsaana haavanlehtien alapinnoilla, tuhoja on odotettavissa. Torjuntatoimiin ei lajin aiheuttamien tuhojen taloudellisen merkityksen vähäisyyden vuoksi kannata kuitenkaan ryhtyä.

Torjuntamenetelmät

Ison haavanlehtikuoriaisen torjuntaan ei yleensä ole aihetta.

Tekijät ja lähteet


  Teksti:   Kuvat:   Lähteet:
  Kankaanhuhta, V.
Väkevä, J.
  FFRI, Vienna.
Heliövaara, K.
Oksanen, E.
  Heliövaara, K. & Mannerkoski, I. (1987)
Jukka, L. (1988)
Nuorteva, M. (1999)
Saalas, U. (1949)

Sisältöpäivitys 06.08.2003, APou

Päivitetty: 17.01.2013 /eh | Copyright Metla | Palaute