Metla on osa Luonnonvarakeskusta 1.1.2015 alkaen. www.luke.fi
  SUOMEKSI     PÅ SVENSKA     IN ENGLISH     AUF DEUTSCH     ПО-РУССКИ     
 
Metla-etusivuTutkimusPalvelutJulkaisutMetinfo-metsätietopalvelutTutkimusmetsätTietoa MetlastaStrategiaYhteystiedot

MetINFO - Metsien terveys

Sivukartta | Haku

Tietoa metsien terveydestä ja tuhonaiheuttajista

PAPINTAPPAJA (Callidium violaceum)

Oireet

  • Huolimattomasti kuoritussa mänty- ja kuusipuutavarassa ja puurakenteissa.
  • Kuoren alla syvälle mantoon painuneet väljät ja laakeat käytävät, joissa hienojakoista purua.
  • Käytävät erittäin teräväreunaisia.

Tuhonaiheuttaja

  • Kiiltävän tummansininen litteä sarvijäärä.
  • Pitkäkarvaisella toukalla raajat surkastuneet.

Yleiskuvaus  |  Lisääntyminen  |  Tuhojen esiintyminen Tuntomerkit Torjunta Tekijät ja lähteet ]

Yleiskuvaus tuhonaiheuttajasta

 

Nimet

T: Callidium violaceum L.

S: Papintappaja

Sv: Blåhjon

E: Violet Callidium

Kuvaus

Papintappaja on kiiltävän tummansininen, 11-13 mm pitkä, litteä ja leveä sarvijäärä. Sen toukka on tiheä- ja pitkäkarvainen, pienipäinen ja hyvin lyhytjalkainen. Papintappajan toukat elävät varsinkin rakennuksissa huolimattomasti kuorituissa hirsissä ja pintalaudoissa. Toukkien nakertamat käytävät ovat syviä, jyrkkäreunaisia ja hyvin leveitä. Käytävissä on hienojakoista purua. Papintappaja on huomiotaherättävä rakennustuholainen, jonka aiheuttamat vahingot ovat kuitenkin yleensä vähäisiä. Papintappaja pystyy iskeytymään kuolleisiin puihin ja puutavaraan. Lajia esiintyy koko maassa.

 

Lisääntymisbiologia

 

Parveilu ja muninta

Papintappajaa voi tavata esim. sahojen lähistöltä toukokuun loppupuolelta aina heinäkuun alkupuolelle saakka. Naaraat munivat kuorelliseen tai huolimattomasti kuorittuun puutavaraan.

Muna-, toukka- ja kotelovaihe

Munista kehittyvät toukat nakertavat syviä, teräväreunaisia ja lopulta hyvin leveitä käytäviä puuaineeseen kuoren alle. Lopulta toukat kaivavat korkeintaan noin 4 cm:n syvyisen käytävän puun sisään. Toukat koteloituvat tekemäänsä käytävään.

Aikuisvaihe

Osa koteloista kuoriutuneista aikuisista voi lähteä etsimään uusia lisääntymispaikkoja lähistöltä. Jos papintappajan pesäpuusta, hirrestä tai laudasta löytyy vielä käyttämätöntä elintilaa ja ravintoa, laji voi jäädä lisääntymään samalle paikalle. Lajia on tavattu rakennusten seinistä vielä yli neljäkymmentä vuotta rakentamisen jälkeen.

Tuhojen esiintyminen

 

Tuhokohteet

Papintappajaa tavataan sekä kuuselta että männyltä. Se elää toukkana rakennuksissa huolimattomasti kuorituissa pintalaudoissa sekä hirsissä. Varsinkin kattorakenteissa oleva vajaasärmäinen puutavara on papintappajien mieleen.

Tuhon eteneminen

Papintappaja iskeytyy sahoilla tai rakennuspaikoilla olevaan kuorimattomaan tai huolimattomasti kuorittuun puutavaraan. Kun puutavara on käytetty rakennusaineeksi talojen seiniin, alkavat papintappajien toukat työnnellä purua ulos käytävistään sisälle rakennukseen. Myös muöhemmin kuoriutuvat aikuiset papintappajat saattavat olla hyvin tunkeilevia etsiessään pesäpaikkoja.

Vaikutus puuhun

Papintappaja aiheuttaa käytävillään puutavaraan huomattavaa teknistä vahinkoa.

 

Tuntomerkit kuvina

 

Tuhonaiheuttaja

Aikuinen
 Papintappaja on 11-13 mm pitkä kiiltävän tummansininen sarvijäärä. Laji on jokseenkin litteä ja leveä.  Papintappaja

Tuhot

Käytävät puuaineessa
 Papintappajan käytävät ovat syviä, teräväreunaisia ja hyvin leveitä. Toukat painuvat soikeiden reikien kautta mantopuuhun koteloitumaan.

Samankaltaiset tuhot

Kuusijäärät Suutari Ukkoniluri

 

Torjunnan tarve ja mahdollisuudet

 

Vahingot metsätaloudessa

Papintappaja on yleinen ja huomiotaherättävä puutavaran tuholainen. Sen aiheuttamat todelliset vahingot jäävät kuitenkin yleensä vähäisiksi.

Tuhoriskin arviointi

Kuorimattoman, kastelemattoman tai muulla tavoin käsittelemättömän puutavaran säilytys varastopaikoilla tai sahojen läheisyydessä lisää puutavaran tuhoriskiä.

Torjuntamenetelmät

Papintappajan lisääntymistä ja sen tekemiä tuhoja on mahdollista välttää huolehtimalla, ettei rakennuksiin käytetä kuorimattomia tai huonosti kuorittuja lautoja ja hirsiä.

Tekijät ja lähteet


  Teksti:   Kuvat:   Lähteet:
  Kankaanhuhta, V.
Varama, M.
Väkevä, J.
  FFRI, Vienna.
Heliövaara, K.
Pouttu, A.
  Heliövaara, K. & Mannerkoski, I. (1987)
Saalas, U. (1949)

Tietojen päivitys:
5.8.2003, A. Pouttu
27.11.2014, A. Pouttu

Päivitetty: 27.11.2014 /eh | Copyright Metla | Palaute