Metla on osa Luonnonvarakeskusta 1.1.2015 alkaen. www.luke.fi
  SUOMEKSI     PÅ SVENSKA     IN ENGLISH     AUF DEUTSCH     ПО-РУССКИ     
 
Metla-etusivuTutkimusPalvelutJulkaisutMetinfo-metsätietopalvelutTutkimusmetsätTietoa MetlastaStrategiaYhteystiedot
Metla » Metinfo » Metsien terveys » Metsätuho-opas » Aitohevosmuurahainen

MetINFO - Metsien terveys

Sivukartta | Haku

Tietoa metsien terveydestä ja tuhonaiheuttajista

AITOHEVOSMUURAHAINEN (Camponotus herculeanus)

Oireet

  • Kennomainen ylöspäin laajentuva pesäontelo sydänpuussa.
  • Käytävät koverrettu pehmeään kevätpuuhun.
  • Palokärjen kolot paljastavat usein ontelot.

Tuhonaiheuttaja

  • Tumma suurikokoinen muurahainen.
  • Pituus 6-18 mm.

 

YleiskuvausLisääntyminen | Tuhojen esiintyminen Tuntomerkit Torjunta Tekijät ja lähteet ]

Yleiskuvaus tuhonaiheuttajasta

 

Nimet

T: Camponotus herculeanus L.

S: Aitohevosmuurahainen, rautamuurahainen

Sv: Hästmyra, Stockmyra

E: Carpenter ant

Kuvaus

Aitohevosmuurahainen on suuri tumma vahvaleukainen muurahainen, jolla on punertavaa sävyä raajoissa ja tuntosarvissa. Se kaivertaa yleensä pesänsä eläviin ja terveisiin pystypuihin, mutta myös hirsiin sekä lahoaviin puihin. Hevosmuurahaisten suuret, pystypuissa sijaitsevat, pesät aiheuttavat huomattavaa teknistä vahinkoa puutavaraan. Puut, joihin hevosmuurahainen on tehnyt pesänsä, ovat alttiita myrskytuhoille. Ravinnokseen hevosmuurahaiset käyttävät mm. mesikastetta ja hyönteisiä. Aitohevosmuurahaista esiintyy koko maassa. Lisäksi Etelä-Suomessa esiintyy harvinaisena punahevosmuurahainen (C. ligniperda) ja aivan lounaisimmassa ja kaakkoisimmassa kulmassa on tavattu C. vagus.

Lisääntymisbiologia

 

Aikuisvaihe, talvilepo ja parveilu

Hevosmuurahaiskoiraat ja naaraat aikuistuvat kesällä, mutta talvehtivat vielä pesässään siivellisinä ja lähtevät vasta seuraavana kesänä kesäkuun alussa parveilulle.

Muninta ja jälkeläisten kehittyminen

Hedelmöitetty naaras perustaa pesäkammionsa katkaistuaan siipensä. Osaksi maahan ja osaksi puuhun perustamaansa pesäkammioon naaras munii 10-20 munaa, joista kehittyy seuraavana keväänä työläisiä ja syksyn lähestyessä myös koiraita.

Tuhojen esiintyminen

 

Tuhokohteet

Hevosmuurahainen kaivertaa pesänsä pystyihin, enimmäkseen eläviin ja täysin terveisiin, mutta myöskin tyvilahon vaivaamiin puihin sekä vanhoihin hirsiin. Sen pesäpaikaksi käyvät pääasiassa kuuset, mutta se voi rakentaa pesänsä myöskin mäntyihin ja eri lehtipuihin, kuten koivuun, tammeen ja lehmukseen. Hevosmuurahainen voi pesiytyä myös puurakenteisiin.

Tuhon eteneminen

Hevosmuurahaisten pesä laajenee puussa vuosi vuodelta ylöspäin. Pesä saattaa olla lopulta hyvinkin laaja ja ulottua jopa 10 m:n korkeuteen. Hevosmuurahaisen käytävät nopeuttavat pystypuussa lahon leviämistä.

Vaikutus puuhun

Hevosmuurahaisen tuho puussa vaihtelee sen mukaan, onko muurahainen tehnyt pesänsä jo hieman lahonneeseen vai täysin terveeseen puuhun. Lahoon puuhun tehdyt asuinkammiot ovat säännöttömiä ja voivat läpäistä useita vuosilustoja. Terveeseen puuhun tehdyt pesäkäytävät myötäilevät vuosilustoja ja kulkevat pääasiassa pehmeämmässä kevätpuussa siten, että kovempi syyspuu muodostaa käytävien väliin seinämiä. Hevosmuurahaisen pesä sijaitsee lähes kokonaan sydänpuussa. Mantopuuhun hevosmuurahainen ei tavallisesti koske. Puu, johon hevosmuurahainen on tehnyt pesänsä saattaa murtua kovalla tuulella pesän kohdalta.

Tuntomerkit kuvina

 

Tuhot

Käytävät puuaineessa
 Tikankolot kuusen rungolla kielivät hevosmuurahaisen läsnäolosta. Hevosmuurahaiset ovat etenkin palokärjen suurta herkkua.  Hevosmuurahaisen pesäkäytäviä kuusella.  Hevosmuurahaisen vioituksia puutavarassa.

Samankaltaiset tuhot

Hevosmuurahaisten puuaineeseen tekemiä pesäkammioita ei voi sekoittaa muiden tuhonaiheuttajien tekemiin vioituksiin.

 

Torjunnan tarve ja mahdollisuudet

 

Vahingot metsätaloudessa

Hevosmuurahaisen kaivertamalla puuaineeseen aiheuttamat tekniset vahingot ovat huomattavia. Myös rakennuksissa nämä hyönteiset saattavat aiheuttaa melkoista tuhoa valmistamalla pesänsä seinähirsiin ja lattialautoihin. Tuhot huomataan yleensä vasta, kun ne ovat verraten pitkälle edenneitä.

Tuhoriskin arviointi

Koska hevosmuurahaisten pesää puussa on suhteellisen vaikea huomata, ovat tuhot puussa ehtineet havaintohetkeen mennessä useimmiten jo pitkälle. Tämän vuoksi torjuntatoimiin tulee ryhtyä mitä pikimmiten.

Torjuntamenetelmät

Havaittaessa vioittuneita runkoja metsässä tulee vielä vioittumattoman puuaineksen pelastamiseksi katkaista rungosta voittunut tyviosa, etteivät hevosmuurahaiset pysty jatkamaan työskentelyään ja laajentamaan käytäviään puun latvaa kohti. Rakennuksissa on ensisijaisen tärkeää estää hevosmuurahaisten pääsy ravintolähteilleen rakennuksen ulkopuolelle ja vaihtaa muurahaisten vioittamat hirret uusiin. Lisäksi saattaa olla välttämätöntä käyttää puun kyllästysainetta tai torjunta-aineitta.

Tekijät ja lähteet


Teksti: Kuvat: Lähteet:
Kankaanhuhta, V.
Väkevä, J.
Annila, E.
Heikkilä, R.
Pouttu, A.
Heliövaara, K. & Mannerkoski, I. (1987)
Jukka, L. (1988)
Saalas, U. (1949)
Sandhall, Å. (1991)

 

Sisältöpäivitys 11.01.2005, APou

Päivitetty: 15.01.2013 /eh | Copyright Metla | Palaute