Metla on osa Luonnonvarakeskusta 1.1.2015 alkaen. www.luke.fi
  SUOMEKSI     PÅ SVENSKA     IN ENGLISH     AUF DEUTSCH     ПО-РУССКИ     
 
Metla-etusivuTutkimusPalvelutJulkaisutMetinfo-metsätietopalvelutTutkimusmetsätTietoa MetlastaStrategiaYhteystiedot

MetINFO - Metsien terveys

Sivukartta | Haku

Tietoa metsien terveydestä ja tuhonaiheuttajista

VESIMYYRÄ (Arvicola terrestris)

Oireet

  • Havu- ja lehtipuilla.
  • Taimet kallellaan tai kaatuneita.
  • Juuria katkottu ja kaluttu kuorettomiksi.

Tuhonaiheuttaja

  • Ruskeanmusta pienen rotan kokoinen myyrä.
  • Häntä ruumista lyhyempi.

Yleiskuvaus  | Lisääntyminen | Tuhojen esiintyminen Tuntomerkit Torjunta Tekijät ja lähteet ]

Yleiskuvaus tuhonaiheuttajasta

 

Nimet

T: Arvicola terrestris L.

S: Vesimyyrä

Sv: Vattensork, (Mullsork)

E: Water vole

Kuvaus

Vesimyyrä on hyvin paikallinen tuholainen. Se elää eloperäisillä multamailla, usein veden läheisyydessä. Talviravinnon loppuessa myyrä syö myös metsäpuiden taimien juuria. Vesimyyrää tavataan koko maassa, runsaammin Etelä-Suomessa.

Lisääntymisbiologia


Ravinnonhankinta

Kesällä vesien äärellä ja kosteissa paikoissa viihtyvä vesimyyrä muuttaa syksyllä kuivalle maalle. Vesimyyrä viihtyy parhaiten eloperäisillä multamailla, missä se kaivaa käytävänsä maan sisään. Se kerää maanalaisiin talvivarastoihin erilaisia kasvinosia. Jos varastot pääsevät loppumaan talven aikana, vesimyyrä voi nakertaa myös puiden juuria ravinnokseen.

Kannanvaihtelu

Vesimyyräkantojen vaihtelu on yleensä paikallista ja noudattaa vaihtelevaa rytmiä, joten paikallisia tuhoja voi esiintyä silloinkin, kun muut myyräkannat ovat alhaisia.

Tuhojen esiintyminen

 

Tuhokohteet

Tuholaisena laji esiintyy eloperäisillä multamailla, useimmiten pellonmetsityskohteissa. Se nakertaa kaikkien metsäpuiden juuria.

Tuhon eteneminen

Tuhoja voi sattua milloin tahansa, kun myyrän on turvauduttava ravinnossaan puiden juuriin. Kannan noustessa tuhojakin tavataan enemmän. Tuhot voivat jatkua vuodesta toiseen, jos metsikkö on vesimyyrälle mieluisan elinpaikan läheisyydessä.

Vaikutus puuhun

Vesimyyrä jyrsii juurien kuorta ja syö pienimpiä juuria. Vedenotto heikkenee tai loppuu kokonaan, ja puu kituu tai kuolee. Juuriston sitomiskyvyn heikkeneminen aiheuttaa puiden kallistumista ja kaatumista.

Tuntomerkit kuvina

 

Tuhot

Juurten syönti
 Juuria katkottu ja nakerreltu.  Juuria katkottu ja nakerreltu.  Juuret katkottu.  Syönnin seurauksena syntyneet toispuoleiset juuret.  Puut kaatuilevat ja kallistelevat.

Samankaltaiset tuhot

Lapinmyyrä nakertaa kuorta juurista sekä puun tyveltä. Se elää kuitenkin vain Pohjois-Suomessa.

 

Torjunnan tarve ja mahdollisuudet

 

Vahingot metsätaloudessa

Paikallisesti vahingot voivat olla suuria. Vesimyyrä voi tuhota hyvin kookkaitakin taimia. Vesimyyrän tiedetään tuhonneen myös talvisäilytyksessä olleita taimia.

Tuhoriskin arviointi

Tuhoriski on suurin pellonmetsityskohteissa, joiden maaperä on multainen, ja joiden läheisyydessä on vettä tai kosteikkoja. Vesimyyräkantojen vaihtelu on yleensä paikallista ja noudattaa vaihtelevaa rytmiä, joten paikallisia tuhoja voi esiintyä silloinkin, kun muut myyräkannat ovat alhaisia.

Torjuntamenetelmät

Myyriä voi yrittää hävittää myrkkysyöteillä, joita pudotetaan myyrien käytäviin sekä loukuilla tai johtamalla pakokaasua käytäviin. Myös karkotteista voi olla apua. Torjunta on kuitenkin myrkkyä lukuunottamatta vaikeaa, koska myyrä voi suojautua maanalaisiin käytäviinsä.

Taimitarhat

Taimien varastoinnissa tulee olla huolellinen, sillä vesimyyrien tiedetään tehneen pahaa tuhoa kenttäsäilyksessä olleille taimille.

 

Metlan myyrätutkimus avuksi metsäammattilaisille ja jokamiehelle (esite, pdf)

 

Tekijät ja lähteet


Teksti: Kuvat: Lähteet:
Väkevä, J.
Henttonen, H.
Kankaanhuhta, V.
Annila, E.
Henttonen, H.
Jukka, L. (1988)
Nuorteva, M. (1982)
Poteri, M. (1999)
Uotila, A. & Kankaanhuhta, V. (1999)

 

Sisältöpäivitys 05.08.2003, APou

Päivitetty: 05.02.2013 /eh | Copyright Metla | Palaute