Metla on osa Luonnonvarakeskusta 1.1.2015 alkaen. www.luke.fi
  SUOMEKSI     PÅ SVENSKA     IN ENGLISH     AUF DEUTSCH     ПО-РУССКИ     
 
Metla-etusivuTutkimusPalvelutJulkaisutMetinfo-metsätietopalvelutTutkimusmetsätTietoa MetlastaStrategiaYhteystiedot
Metla » Metinfo » Metsien terveys » Metsätuho-opas » Tähtikudospistiäinen

MetINFO - Metsien terveys

Sivukartta | Haku

Tietoa metsien terveydestä ja tuhonaiheuttajista

TÄHTIKUDOSPISTIÄINEN (Acantholyda posticalis)

Oireet

  • Kaikkia männyn neulasvuosikertoja syöty kesäkuun lopun ja elokuun alun välisenä aikana.

Tuhonaiheuttaja

  • Ruskeapäinen vihertävä/rusehtava toukka, jonka kyljillä juovia. Toukat elävät yksittäin kutomassaan seittikudoksessa.
  • Naaras mustan ja keltaisenkirjava pistiäinen.
  • Koiras mustahko, naama puoliksi musta ja puoliksi keltainen.
  • Keltaoranssi jälkitoukka on maassa 2 - 3 vuotta

Yleiskuvaus  | Lisääntyminen | Tuhojen esiintyminen Tuntomerkit Torjunta Tekijät ja lähteet ]

Yleiskuvaus tuhonaiheuttajasta

 

Nimet

T: Acantholyda posticalis Matsumura (A. nemoralis Thoms. A. stellata Christ A. pinivora Enslin)

S: Tähtikudospistiäinen

Sv: Vanlig tallspinnarstekel

E: Great pine web-spinning pine-sawfly

Kuvaus

Tähtikudospistiäisen toukat syövät männynneulasia kutomansa seittikudoksen suojissa. Neulasten syönnistä on seurauksena kasvutappiota, puiden altistumista seuraustuhoille ja puiden kuivumista. Tähtikudospistiäinen on sukunsa yleisin laji ja on levinnyt Suomessa lähes koko männyn levinneisyysalueelle. Tuholaisena se on kuitenkin harvinainen. Ensimmäinen joukkoesiintymä, joka johti mäntyjen kuolemaan ja jatkuu yhä, havaittiin vuonna 2006 Yyterissä.

Lisääntymisbiologia

 

Parveilu ja muninta

Tähtikudospistiäiset aikuistuvat toukokuun puolivälistä alkaen ja lentoa jatkuu heinäkuun alkuun asti. Koiraat lentävät vilkkaammin kuin naaraat. Naaras munii veneenmuotoiset munansa usein puun latvaan yksitellen neulasten kärkipuoliskoon. Yksi naaras voi munia 30 - 50 munaa. Munia voi löytyä kaikenikäisistä puista sirkkataimista alkaen. Joskus munia löytyy myös kuusen neulasilta, mutta syöntiä kuusilla ei ole havaittu.

Muna-, toukka- ja kotelovaihe

Munavaihe kestää vain pari viikkoa. Toukkien kuoriutuminen alkaa kesäkuun alkupuolella. Ne syövät kaikenikäisiä neulasia, mutta aikaisin kuoriutuneet toukat käyttävät pääasiassa vanhoja neulasia, kun taas myöhään kuoriutuneet syövät uusiakin neulasia. Tästä johtuu sekalainen syömäjälki, jonka voi sekoittaa sekä rusko- että pilkkumäntypistiäisen syömäjälkeen. Toukat syövät lyhyehkön ajan, vain 3 - 4 viikkoa. Yksi toukka kuluttaa noin 50 neulasparia. Heinä-elokuussa toukat laskeutuvat maahan ja kaivautuvat syvällekin kivennäismaahan, jossa ne elävät kahdesta viiteen vuoteen, tavallisimmin kolme vuotta. Kotelovaihe on lyhyt, eikä tällä lajilla ole kotelokoppaa suojanaan. Uudet aikuiset kuoriutuvat touko-kesäkuussa. Sukupolviaika on Suomessa kaksi tai kolme vuotta, mutta pienellä vähemmistöllä viisikin vuotta.

Tuhojen esiintyminen

 

Tuhokohteet

Tavallisesti tähtikudospistiäinen esiintyy vähälukuisena karuissa ja valoisissa, hiekkapohjaisissa männiköissä.

Tuhon eteneminen

Tähtikudospistiäisen massaesiintymien syitä ei tarkoin tunneta edes Keski-Euroopassa, missä se on paljon pahempi tuholainen kuin meillä. Lämpimät kesät ja hiekkamaat liittyvät kuitenkin massaesiintymiin. Massaesiintymät voivat kestää parikymmentäkin vuotta.

Vaikutus puuhun

Tuhot tapahtuvat keskellä kesää. Puiden silmut ehtivät yleensä kuitenkin kehittyä, mutta neulasettomiksi syödyt männyt eivät kuitenkaan jaksa kasvattaa uusia versoja seuraavana keväänä. Voimakas, peräkkäisinä vuosina toistuva syönti heikentää vakavasti puun elinvoimaa, ja osa puista kuivuu. Puiden toipuminen tuhosta on hidasta.

Tuntomerkit kuvina

 

Tuhonaiheuttaja

Munat
 Erikoisen muotoiset munat ovat yksitellen neulasten kärkiosassa.
Toukka
 Toukkalla on ruskea pää, vihreänruskea juovikas ruumis, ja se elää kudoksen sisällä.  Oranssinkeltainen toukka elää maan sisällä pari kolme vuotta.
Aikuinen
 Naaras on mustan ja keltaisen kirjava melko iso pistiäinen.  <i>Koiras on naarasta pienempi ja eloisampi</i>.

Tuhot

Neulasten syönti
 Neulaskatoa kaikissa neulasvuosikerroissa.  Tuhon jälkeisen kesänä pahiten syödyt versot kuolivat ja vihreätä oli latvuksessa vain pieninä tupsuina.  Harsuuntunut mänty kaksi vuotta tuhon jälkeen

Samankaltaiset tuhot

Kirjokudospistiäisen toukka syö männyn taimien neulasia samaan tapaan kuin tähtikudospistiäinenkin. Sen kudos on tiheämpää ja siihen tarttuu paljon enemmän ulostetta ja neulasen palasia kuin tähtikudospistiäisen kudokseen. Ruskomäntypistiäisen toukat syövät männyn neulasia. Syönti ajoittuu yleensä kesä-heinäkuuhun, ja toukat eivät yleensä syö saman kesän neulasia. Pilkkumäntypistiäisen toukat syövät myös männyn neulasia. Syönti ajoittuu yleensä heinä-syyskuuhun, ja toukille kelpaavat myös saman kesän neulaset. Jäljelle jääneet neulasten tyngät eivät ole yhtä tasapituisia kuin ruskomäntypistiäisen jäljiltä, eikä niissä ole kudosten jäännöksiä. Mäntymittarin toukat syövät männyn neulasia. Toukat syövät neulaset risaisiksi, kun varttuneet pistiäisten toukat syövät neulaset yleensä kokonaan jättäen vain lyhyet tyngät.

 

Torjunnan tarve ja mahdollisuudet

 

Vahingot metsätaloudessa

Suomessa tähtikudospistiäinen ei ole aiemmin aiheuttanut merkittävää tuhoa, vaikka se on sukunsa yleisin laji.

Ainoa Suomessa tunnettu joukkoesiintymä on sattunut Porissa, Yyterissä alkaen vuonna 2006, jolloin tuhoja esiintyi n. 200 ha alueella. Koska männyt alkoivat kuolla keväällä 2007 jouduttiin n. 20 ha hakkaamaan seuraustuhojen välttämiseksi. Osa maassa eläneistä toukista aikuistui kesällä 2008 ja ennestään huonokuntoiset männiköt kärsivät uudelleen vakavasta neulaskadosta ja hakkuualuetta jouduttiin laajentamaan. Ennusteen mukaisesti vielä suurempi määrä aikuistui kesällä 2009, jolloin alueella todettiin vakavaa tuhoa liki 200 ha alueella ja lievempää tuhoa ydinalueen reunoilla. Tuhoalue on edelleen laajentunut ja uusia tuhopesäkkeitä on löytynyt alkuperäisen alueen lähistöllä.

Tuhoriskin arviointi

Metsäntutkimuslaitos seuraa tähtikudospistiäiskannan kehitystä Yyterissä vuosittain. Maassa elävien toukkien määrään ja syksyllä koteloitumaan lähteneiden toukkien osuuteen perustuva tuhoriskiennuste on vain suuntaa-antava, koska ennusteen tekemisestä tälle lajille ei ole aiempaa kokemusta.

Torjuntamenetelmät

Tähtikudospistiäisen torjunta on vaikeaa. Osa toukista on aina maassa suojassa ja puussakin olevat toukat suojautuvat kudospussinsa sisään. Tähtikudospistiäisen torjuntaan ei ole tällä hetkellä rekisteröityä kasvinsuojeluainetta. Yksittäisten havaintojen mukaan munat ja nuoret toukat menehtyvät, jos puut kaadetaan kesän alussa. Hakkuut olisi tehtävä ennen kuin toukat kuoriutuvat munista, mikä normaalisti ajoittuu kesäkuun lopulle. Tämän menetelmän tehoa pitäisi tutkia tarkemmin.

Tuhokausi voi kestää parikymmentä vuotta, joten uudistaminenkin voi olla vaikeata, vaikka pieniä istutustaimia tähtikudospistiäiset eivät yleensä vioita. Puulajin vaihto on tuhoalueilla ongelmallista, jos mänty on ainoa alueelle sopiva laji. Lehtipuusekoitusta suositellaan sinne missä se on mahdollista.

Jos syönnin kohteeksi joutunut metsikkö päätetään kokonaan hakata, niin on olemassa riski, että tähtikudospistiäiset siirtyvät ympäröivään metsään aikuistuessaan hakatulla alueella. Kuolleet, nilaltaan vielä tuoreet männyt eivät kelpaa enää tähtikudospistiäiselle, mutta niissä voi lisääntyä muita metsälle haitallisia hyönteisiä, joten ne pitää korjata ja kuljettaa pois metsätuholain määräysten mukaisesti.

 

Tekijät ja lähteet


  Teksti:   Kuvat:   Lähteet:
  Pouttu, A.   Pouttu, A.   Schwenke, W. (1982)
Viitasaari, M. (1982)

 

Tietojen päivitys
1.9.2008, A. Pouttu
31.7.2014, A. Pouttu

Päivitetty: 31.07.2014 /eh | Copyright Metla | Palaute