Metla on osa Luonnonvarakeskusta 1.1.2015 alkaen. www.luke.fi
  SUOMEKSI     PÅ SVENSKA     IN ENGLISH     AUF DEUTSCH     ПО-РУССКИ     
 
Metla-etusivuTutkimusPalvelutJulkaisutMetinfo-metsätietopalvelutTutkimusmetsätTietoa MetlastaStrategiaYhteystiedot
Metla » Metinfo » Metsien terveys » Metsätuho-opas » Kirjokudospistiäinen

MetINFO - Metsien terveys

Sivukartta | Haku

Tietoa metsien terveydestä ja tuhonaiheuttajista

KIRJOKUDOSPISTIÄINEN (Acantholyda hieroglyphica)

Oireet

  • Männyntaimen neulasia syöty.
  • Pääversolla toukkien ulosteista koostuva tiivis ruskea kudospussi.

 

Tuhonaiheuttaja

  • Ruskeanvihreän kirjava toukka elää kudospussin sisällä.
  • Aikuinen mustan-oranssinkirjava kellertäväsiipinen pistiäinen (pituus 9-17 mm).

Yleiskuvaus  |  Lisääntyminen  |  Tuhojen esiintyminen Tuntomerkit Torjunta Tekijät ja lähteet ]

Yleiskuvaus tuhonaiheuttajasta

 

Nimet

T: Acantholyda hieroglyphica Christ.

S: Kirjokudospistiäinen

Sv: Tallkultursäckspinnarstekel

E: Web-spinning sawfly

Kuvaus

Kirjokudospistiäinen on melko iso, litteä, kirjava pistiäinen. Sen takaruumis on kellanpunainen. Takaruumiin kärki ja tyvi ovat mustat. Pistiäisen pää on kirjava ja siivet keltaiset. Pistiäisen toukka on ruskeanvihreä ja kirjava. Kirjokudospistiäinen havaitaan parhaiten sen toukkavaiheessa tekemistä seiteistä ja ulostepapanoista koostuvan tiiviin kudospussin perusteella. Kirjokudospistiäinen aiheuttaa tuhoja nuorissa männyntaimikoissa, jotka sijaitsevat hiekkamailla. Pohjoisimmat kirjokudospistiäislöydöt ovat Rovaniemeltä ja Sallasta.

Lisääntymisbiologia

 

Parveilu ja muninta

Aikuiset kirjokudospistiäiset parveilevat ja munivat neulasten pinnalle kesäkuussa. Aikuisia pistiäisiä nähdään aniharvoin.

Muna-, toukka- ja kotelovaihe

Munista kehittyneiden toukkien syönti on kiivaimmillaan keskikesällä. Toukat elävät valmistamissaan kudosputkissa, jotka ovat tiiviisti ulostepapanoiden peittämiä. Toukkana olo kestää jokseenkin vähän aikaa. Viimeisen asteen toukat eivät enää kehrää uutta kudosta, vaan ne pudottautuvat maahan talvehtimaan.

Talvilepo ja aikuisvaihe

Kirjokudospistiäiset talvehtivat maahan tekemissään kammioissa jälkitoukkina ilman minkäänlaista kotelokoppaa. Aikuiset kuoriutuvat loppukeväästä.

Tuhojen esiintyminen

 

Tuhokohteet

Kirjokudospistiäistä esiintyy 5-30 cm:n mittaisissa männyntaimissa aukeilla ja kuivilla hiekkamailla.

Tuhon eteneminen

Vain nuorissa taimissa kirjokudospistiäisen toukkien syönti voi edetä niin nopeasti ja totaalisena, että taimet kuolevat.

Vaikutus puuhun

Kirjokudospistiäisen toukat syövät neulaset nuorien taimien versoista. Syönnin ollessa ankaraa taimi saattaa kuolla.

Tuntomerkit kuvina

 

Tuhonaiheuttaja

Toukka
 Kirjokudospistiäisen toukka on pääväriltään likaisen ruskeanvihreä. Toukassa on lisäksi ruskeita täpliä ja -juovia.

Tuhot

Neulasten syönti
 Toukkien valmistamaa kudosta.  Toukkien syömäjälkeä.

Samankaltaiset tuhot

Tähtikudospistiäinen Pulskakudospistiäinen

 

Torjunnan tarve ja mahdollisuudet

 

Vahingot metsätaloudessa

Laji on viime vuosina yleistynyt männynuudistusaloilla. Vitsauksena se ei ole kuitenkaan sitä luokkaa, että torjuntatoimiin kannattaisi ryhtyä.

Tuhoriskin arviointi

Kirjokudospistiäisen aiheuttamat tuhot ovat todennäköisimpiä 1-2 vuotiaissa männyntaimikoissa hiekkamailla.

Torjuntamenetelmät

Useimmiten harvakseltaan esiintyvää kirjokudospistiäistä ei kannata torjua.

Tekijät ja lähteet


  Teksti:   Kuvat:   Lähteet:
  Kankaanhuhta, V.
Varama, M.
Väkevä, J.
  Annila, E.
 
  Heliövaara, K. & Mannerkoski, I. (1987)
Jukka, L. (1988)
Poteri, M. (1999)
Saalas, U. (1949)
 

Sisältöpäivitys 14.01.2005, APou

Päivitetty: 14.01.2013 /eh | Copyright Metla | Palaute