TYPPIDIOKSIDI

Oireet Päästölähteen läheisyys. Lehtien tai neulasten ruskettuminen.     [ Yleiskuvaus |  Tuhojen esiintyminen |  Tuntomerkit |  Torjunta |  Tekijät ja lähteet ]

Yleiskuvaus tuhonaiheuttajasta

Nimet

S: Typpidioksidi

Sv: Kvävedioxid

E: Nitrogen dioxide

Kuvaus

Typpi on tärkeä kasviravinne, mutta liika liukoinen typpi häiritsee kasvien elintoimintoja. Orgaanisen aineen palamisessa ja liikenteen pakokaasujen mukana vapautuvat typpiyhdisteet, typpioksidit, muodostavat auringon valon vaikutuksesta kasveille voimakkaasti myrkyllisiä otsonia ja PAN -yhdisteitä. Typen ja rikin oksidit vahvistavat toistensa haittavaikutuksia esiintyessään yhtäaikaa. Typen oksidipäästöistä peräisin olevasta laskeumasta yli 80 % kulkeutuu maahamme rajojemme ulkopuolelta. Liikenne aiheuttaa yli puolet typen oksidien päästöistä. Energiantuotanto on seuraavaksi suurin päästöjen lähde kattaen lähes kokonaan loput päästöistä. Teollisuus tuottaa vain pienen osan päästöistä.

Suhteellisen vähäinenkin typpilaskeuma voi muuttaa kasvillisuutta siten, että kasvilajistossa yleistyvät alkuperäistä viljavamman kasvupaikan lajit. Keski-Euroopassa mitatut jopa sataan kiloon nousevat vuotuiset typpilaskeumat hehtaaria kohden häiritsevät kasvien ja maaperän välistä tasapainoa. Kokonaistypen laskeuma v. 1989 Vesi- ja ympäristöhallituksen mittausten mukaan oli suurimmillaan eräillä Etelä-Suomen alueilla, 7-10 kg/ha/v, ja pienimmillään Lapissa, alle 2,5 kg/ha/v.

Tuhojen esiintyminen

Tuhokohteet

Typen haittavaikutuksia voi ilmetä kaikessa kasvillisuudessa.

Tuhon eteneminen

Typpidioksidia tuottavan päästölähteen ympäristössä useiden satojen mikrogrammojen pitoisuudella voi olla suoraa vaikutusta tuhoalueen ja sitä ympäröivän vauriovyöhykkeen synnyssä. Vauriovyöhykettä ympäröivän taantuvan taustan alueella typpidioksidipitoisuus on suunnilleen yhtä suuri kuin rikkidioksidin. Typpidioksidin suorien vaikutusten kynnys on kuitenkin näillä alueilla korkeampi kuin rikkidioksidin. Pitkäaikaisvaikutuksista taantuvan taustan alueella tarvitaan lisää tutkimustietoa.

Vaikutus puuhun

Typpidioksidin pitoisuudet ovat vain harvoin niin korkeat, että suorat fysiologiset vaikutukset toteutuvat puustossa. Lehtipuilla typpidioksidi aiheuttaa lehtisuonien välisiä nekroottisia laikkuja, jotka ovat samannäköisiä rikkidioksidin aiheuttamien laikkujen kanssa. Havupuilla typpidioksidi aiheuttaa neulasten kärjistä liikkeelle lähtevää punaisenruskeaa nekroosia.

Tuntomerkit kuvina

Tuhot

Neulasten ruskettuminen

Samankaltaiset tuhot

Torjunnan tarve ja mahdollisuudet

Vahingot metsätaloudessa

Yksittäisen päästölähteen tuottamien typpidioksidipäästöjen suorat vaikutukset ovat harvinaisia, joskin mahdollisia. Pahimmat vaikutukset typpidioksidi saa aikaan reagoidessaan yhdessä rikkidioksidin kanssa. Typpidioksidin epäsuorista pitkäaikaisvaikutuksista on toistaiseksi saatavilla vähän tutkimustietoa.

Tuhoriskin arviointi

Tuhoriski on sitä suurempi, mitä lähempänä päästölähteet sijaitsevat. Jotta typpidioksidi kykenisi yksinään aiheuttamaan selvän metsätuhon, tulisi päästön olla varsin suuri ja päästökorkeuden matala. Kohonneesta tuhoriskistä toimivat merkkeinä ainakin jaksottaiset korkeat ilman typpidioksidipitoisuudet (vähintään satoja mikrogrammoja kuutiometrissä), maaparän kohonneet nitraattipitoisuudet, neulasten korkeat typpipitoisuudet, lyhentynyt neulasten puussapysymisaika, mikrobilajistojen muutos puiden kaarnalla ja neulasilla, typpeä suosivan aluskasvillisuuden lisääntyminen.

Torjuntamenetelmät

Ainoa keino vähentää typpidioksidin aiheuttamien metsävaurioiden riskiä on pienentää päästömääriä niin, että luonnon kestokyvyn kannalta kriittiset saastepitoisuudet eivät ylity.

Tekijät ja lähteet

Sisältöpäivitys 09-2000, VKan