HALLA

Oireet Kuusen tai männyn kasvavien versojen nuokahtaminen alkukesällä. Männyllä neulasten kellastuminen samalta kohdalta loppukesällä. Lehtipuilla risalehtisyys tai versojen kellastuminen lehtien kasvuvaiheessa. [ Yleiskuvaus |  Tuhojen esiintyminen |  Tuntomerkit |  Torjunta |  Tekijät ja lähteet ]

Yleiskuvaus tuhonaiheuttajasta

Nimet

S: Halla

Sv: Frost

E: Frost

Kuvaus

Halla tarkoittaa ilman kylmenemistä 0 °C asteen alapuolelle lämpimänä vuodenaikana. Ajankohdan mukaan puhutaan kevät-, kesä- ja syyshallasta. Puiden arkuus hallavaurioille, ja vaurioiden seuraukset puun elintoiminnoille vaihtelevat ajankohdan mukaan. Halla vaikeuttaa paikallisesti metsiköiden uudistamista, aiheuttaa kasvutappioita ja laatuvikoja.

Tuhojen esiintyminen

Tuhokohteet

Hallaa esiintyy tavallisimmin alavilla mailla ja painanteissa, joihin kylmin ilmamassa painuu. Yleisimpiä hallat ovat keväällä ja alkukesällä, jolloin myös vauriot useimmiten syntyvät. Pituuskasvuvaiheessa olevat havupuiden versot ja kasvavat koivun lehdet ovat herkimpiä paleltumaan. Yleisimpiä vauriot ovat kuusen taimikoissa. Myös loppukesällä lämpötila voi öisin laskea pakkasen puolelle. Kesähalla puree herkimmin mäntyyn. Syyshallat voivat viottaa puita, jos talveentuminen on vielä kesken.

Tuhon eteneminen

Hallanaroilla paikoilla voi vaurioita esiintyä niin usein, että taimikon kehitys hidastuu merkittävästi tai estyy kokonaan. Puut toipuvat yleensä hyvin satunnaisista hallavaurioista.

Vaikutus puuhun

Kasvainten vioittumisen seurauksena kasvu häiriintyy. Kasvu vähenee ja latvus pensastuu jälkisilmujen kehittyessä uusiksi kasvaimiksi. Puuaineen solukon vioittumisesta on seurauksena kasvuhäiriöitä koska veden ja ravinteiden kuljetus vaikeutuu.

Kuusen vuosikasvaimet ovat erityisen hallanarkoja kasvukauden alussa, silmujen puhkeamisesta pituuskasvun loppumiseen. Lämpötilan laskiessa -3 asteeseen noin 50 % versoista vioittuu. Täysimittaisilla versoilla hallankestävyys on jo selvästi parempi. Muutaman asteen kesähallat eivät vielä suuremmin vioita versoa. Näkyviä oireita syntyy vasta, jos lämpötila laskee alle -10 asteen.

Mänty kestää keväthallaa paremmin. Kasvuvaiheessa olevista versoista vioittuu noin 50 %, jos pakkanen laskee -6 asteeseen. Kesähalloille mänty on sen sijaan kuusta arempi. Pituuskasvun päättymisen jälkeen jo -3 asteen pakkanen aiheuttaa pahoja vaurioita.

Halla voi vioittaa kasvavia ja joskus myös täysikasvuisia männyn neulasia. Kasvussa olevat neulaset kuolevat, jos vioitus on ankara, lievässä tapauksessa neulasiin jää ruskeita poikkivöitä. Varttuneisiin neulasiin kehittyy keskivaiheille värivikaa, kloroottisia laikkuja. Nuorin neulasvuorikerta on alttein. Herkimmin vaurioituvat neulaset, jotka joutuvat alttiiksi yöpakkaselle lämpimän päivän jälkeen. Voimakkaan yhteyttämisen jälkeen soluissa on runsaasti tärkkelystä, jolloin kylmänkestävyys on huono.

Lehtipuiden lehdet ovat hallanarkoja kasvuvaiheen aikana. Ne voivat paleltua kokonaan, tai niistä kehittyy risalaitaisia osittaisen kuolemisen takia.

Tuntomerkit kuvina

Tuhot

Lehtien/Neulasten ruskettuminen

Kasvainten kuoleminen

Lehtien kuoleminen

Samankaltaiset tuhot

Torjunnan tarve ja mahdollisuudet

Vahingot metsätaloudessa

Halla tappaa pieniä taimia, hidastaa kasvua, aiheuttaa muotovikoja latvukseen ja niistä seuraavia laatuvikoja runkoon.

Tuhoriskin arviointi

Hallaa esiintyy etenkin alavilla mailla ja painanteissa, joihin kylmä ilma laskeutuu. Verhopuuston käyttö kuusentaimikon suojana vähentää merkittävästi tuhoriskiä. Liian eteläistä alkuperään olevan metsänviljelymateriaalin käyttö lisää tohoalttiutta.

Torjuntamenetelmät

Kuusen viljelyä hallanarkoihin painanteisiin tulee ehdottomasti välttää. Verhopuuston käytöllä voidaan tehokkaasti suojata uudistusalan taimia. Männyllä pahimmat hallatuhot vältetään pidättäytymällä pienialaisten painanteiden paljaaksihakkuista. Suositeltavinta tällaisilla paikoilla on luontainen uudistaminen. Hallalle alttiilla paikoilla ei pidä lisäksi käyttää liian eteläisiä mäntyalkuperiä. Verhopuusto on syytä pitää taimikon suojana niin pitkään kuin se ei haittaa taimien kehitystä. Taimet suojataan joko peitteellä tai sadettamalla.

Tekijät ja lähteet