Metla on osa Luonnonvarakeskusta 1.1.2015 alkaen. www.luke.fi
  SUOMEKSI     PÅ SVENSKA     IN ENGLISH     AUF DEUTSCH     ПО-РУССКИ     
 
Metla-etusivuTutkimusPalvelutJulkaisutMetinfo-metsätietopalvelutTutkimusmetsätTietoa MetlastaStrategiaYhteystiedot
Metla » Metinfo » Metsien terveys » Lahontorjunta

MetINFO - Metsien terveys

Sivukartta | Haku

Tietoa metsien terveydestä ja tuhonaiheuttajista

Kuusen ja männyn lahovikaisuus ja sen torjunta

[ Männyn tyvitervastauti | Juurikäävän torjunta männiköissä | Muita männyn lahottajia ]

 

MÄNNYN TYVITERVASTAUTI

Männyn vahingollisin lahottaja on männynjuurikääpä. Se aiheuttaa männiköiden tyvitervastaudin (kuvat 12 ja 13). Tartunnan saaneen männyn juuret alkavat lahota, samalla juuret ja rungon tyvipuu pihkoittuvat voimakkaasti. Puun veden saanti estyy ja se kuolee pystyyn tai kaatuu ennen sitä. Sieni ei yleensä nouse tyveä ylemmäs runkoon. Tautia tavataan kaiken ikäisissä männyissä. Se leviää puusta toiseen ja metsään muodostuu laajenevia tautipesäkkeitä.

Kuvista saa isomman version klikkaamalla.
Tyvitervastautia varttuneessa männikössä (c) Kari Korhonen Tyvitervastaudin tappama männyn taimi (c) Kari Korhonen
Kuvat: Kari Korhonen ja Lalli Laine

Kuva 12. Tyvitervastautia varttuneessa männikössä. Taudille on tyypillistä että juuret ja rungon tyvi (pikkukuva) pihkoittuvat voimakkaasti ja puun kuollessa koko vihreä latvus kuolee samanaikaisesti. Kuvassa vasemmalla olevaa mäntyä vaivaa toinen tauti, tervasroso.

Kuva 13. Tyvitervastaudin tappama männyn taimi. Pikkukuvassa kääpä taimen tyvellä.

Tyvitervastauti vaivaa erityisesti mäntyjä mutta se tappaa yleisesti myös männikössä kasvavia katajia, joskus myös koivuja ja muitakin lehtipuita. Puhtaissa lehtipuumetsissä tautia ei esiinny.

Männynjuurikääpä on levinneisyydeltään eteläisempi kuin kuusenjuurikääpä (kuva 14). Esiintymisen painopiste on Kaakkois-Suomessa, jossa taudin aiheuttamat vahingot ovat merkittäviä. Muualla Etelä-Suomessa tautia esiintyy useimmissa kunnissa mutta tuhot ovat toistaiseksi olleet melko vähäisiä. Taudin yleistymisen vaara on kuitenkin olemassa. Kunnat, joiden alueella metsänomistajalle maksetaan kemera-tukea tyvitervastaudin torjuntaan, löytyvät Suomen metsäkeskuksen sivuilta.

Kuva 14. Männynjuurikäävän levinneisyys (karttakuvaa klikkaamalla saat sen isommaksi ja näet samalla kuvatekstin)

 

Juuristovauriot - avoin portti juurikäävälle (esite, pdf)

Gallringskador - viktiga inkörsportar för rottickan (broschyr, pdf)

Männyn lahovikaisuus ja sen torjunta (esite, pdf)

Alkuun

Päivitetty: 05.09.2013 /JVoi | Copyright Metla | Palaute