MetINFO - Metsien terveys

Kuva: Metla/Kari Korhonen

Metinfo Lahontorjunta

Kuusen ja männyn lahovikaisuus
ja sen torjunta

[ Männyn tyvitervastauti | Juurikäävän torjunta männiköissä | Muita männyn lahottajia ]

MÄNNYN TYVITERVASTAUTI

Männyn vahingollisin lahottaja on männynjuurikääpä. Se aiheuttaa männiköiden tyvitervastaudin (kuvat 12 ja 13). Tartunnan saaneen männyn juuret alkavat lahota, samalla juuret ja rungon tyvipuu pihkoittuvat voimakkaasti. Puun veden saanti estyy ja se kuolee pystyyn tai kaatuu ennen sitä. Sieni ei yleensä nouse tyveä ylemmäs runkoon. Tautia tavataan kaiken ikäisissä männyissä. Se leviää puusta toiseen ja metsään muodostuu laajenevia tautipesäkkeitä.

Tyvitervastaudin vaivaaman männyn kuollessa koko vihreä latvus kuolee samanaikaisesti muuttuen ensin kellertäväksi, sitten punaruskeaksi. Jos osa latvuksesta kuolee mutta osa jää vihreäksi, taudinaiheuttaja ei ole juurikääpä vaan jokin muu, esim. tervasroso (kuva 12). Männynjuurikäävän itiöemät ovat piilossa kuolleiden puiden tyvillä sammalikossa tai tuulen kaatamien puiden osittain pystyyn nousseiden juuristojen alla. Usein niitä on vaikea löytää.

Suuremman kuvan (12,13) saa klikkaamalla.
	Kuvat: Kari Korhonen ja Lalli Laine
Kuva 12. Tyvitervastautia varttuneessa männikössä. Taudille on tyypillistä että juuret ja rungon tyvi (pikkukuva) pihkoittuvat voimakkaasti ja puun kuollessa koko vihreä latvus kuolee samanaikaisesti. Kuvassa vasemmalla olevaa mäntyä vaivaa toinen tauti, tervasroso.	Kuva 13. Tyvitervastaudin tappama männyn taimi. Pikkukuvassa kääpä taimen tyvellä.

Tyvitervastauti vaivaa erityisesti mäntyjä mutta se tappaa yleisesti myös männikössä kasvavia katajia, joskus myös koivuja ja muitakin lehtipuita. Puhtaissa lehtipuumetsissä tautia ei esiinny.

Männynjuurikääpä on levinneisyydeltään eteläisempi kuin kuusenjuurikääpä (kuva 14). Tunnettu pohjoisraja on suunnilleen Suomen leveimmällä kohdalla linjalla Vaasa - Kuopio – Ilomantsi. Esiintymisen painopiste on Kaakkois-Suomessa, jossa taudin aiheuttamat vahingot ovat merkittäviä. Muualla Etelä-Suomessa tautia esiintyy useimmissa kunnissa mutta tuhot ovat toistaiseksi olleet melko vähäisiä. Taudin yleistymisen vaara on kuitenkin olemassa.