Metla on osa Luonnonvarakeskusta 1.1.2015 alkaen. www.luke.fi
  SUOMEKSI     PÅ SVENSKA     IN ENGLISH     AUF DEUTSCH     ПО-РУССКИ     
 
Metla-etusivuTutkimusPalvelutJulkaisutMetinfo-metsätietopalvelutTutkimusmetsätTietoa MetlastaStrategiaYhteystiedot
Metla » Metinfo » Metsien terveys » Lahontorjunta

MetINFO - Metsien terveys

Sivukartta | Haku

Tietoa metsien terveydestä ja tuhonaiheuttajista

Kuusen ja männyn lahovikaisuus ja sen torjunta

[ Kuusen tyvilaho | Juurikääpä kuusella | Juurikäävän torjunta kuusikoissa | Muita kuusen lahottajia ]

 

JUURIKÄÄVÄN TORJUNTA KUUSIKOISSA


Terveitä kuusen kasvupaikkoja on pyrittävä suojelemaan juurikääpätartunnalta, sillä tartunnan saaneen kasvupaikan tervehdyttäminen on vaikeaa. Ainoa varma keino hävittää juurikääpä näyttää olevan puhtaan lehtipuusukupolven kasvattaminen.


Terveiden kuusikoiden suojelu

  • Estä juurikäävän pesiytyminen metsään tekemällä kaikki hakkuut talvella tai käsittelemällä kantojen kaatopinnat torjunta-aineella kesäaikaisissa hakkuissa juurikäävän riskialueella (katso kappale Kantokäsittelyn toteuttaminen). Taimikon kesäaikaisessa perkauksessa kantoja ei kuitenkaan tarvitse käsitellä.
  • Tee harvennukset varovasti välttäen juuristojen ja juurenniskan vaurioitumista. Syvät ja laajat vauriot ovat erityisen vaarallisia.
  • Pidä harvennusten lukumäärä minimissä, kuitenkin niin että puiden kunto pysyy hyvänä.

Lahovikaisten kuusikoiden käsittely

Päätehakkuu
  • Kesäaikaisissa päätehakkuissa kantojen käsittelyä suositellaan juurikäävän riskialueella, jos kuusen kasvatusta samalla paikalla jatketaan (eikä kantoja poisteta). Käsittely ei hävitä kannoissa olevaa juurikääpää, mutta vähentää itiötartuntaa terveisiin kantoihin ja siten ehkäisee uusien tautipesäkkeiden syntyä. Ajan mittaan vanhat tautipesäkkeet vanhenevat ja hiipuvat pois – sataa tai paria sataa vuotta vanhempia tautipesäkkeitä ei tunneta.
  • Älä jätä kuusen lahoja tyveyksiä hakkuualalle, jos on syytä epäillä että laho on juurikäävän aiheuttamaa. Kosteina säilyvien tyveysten alle kehittyy usein kääpiä ja tartuntavaara lähimetsissä lisääntyy.
Uudistaminen
  • Puhtaissa lehtimetsissä juurikääpä ei menesty, joten puhdas lehtipuusukupolvi, esim. koivu tai haapa, hävittää paikalla olevan juurikääpätartunnan. Karummilla mailla voi vaihtoehtoisena puulajina olla myös mänty, sillä varttuneena se on kuusenjuurikäävän suhteen kestävä. Taimikkovaiheessa voi joitakin männyn taimia kuolla lahojen kuusen kantojen lähellä.
  • Lahovikaisen kuusikon voi uudistaa myös kuuselle, ainakin jos lahovikaisuus ei ole poikkeuksellisen korkea (yli 30 % runkoluvusta) tai jos puulajin vaihto ei käytännössä ole mahdollinen. Huolellinen juurikäävän torjunta on tällöin tarpeen koko kiertoajan.
  • Ulkomaiset havupuut eivät ole olennaisesti kestävämpiä kuin kotimaiset
  • Kantojen nosto päätehakkuun jälkeen hävittää suurimman osan paikalla olevasta tartunnasta. Lahoja juuria jää jonkin verran maahan, mutta niiden merkitys taudin levittäjänä lienee pieni.
  • Maanmuokkauksella ei tiedetä olevan merkittävää vaikutusta lahon leviämisen kannalta suuntaan tai toiseen.
  • Myöskään uudistamistavalla ei näytä olevan olennaista vaikutusta. Vältä kuitenkin kuusen alikasvoksen käyttöä lahovikaisten metsien uudistamisessa, sillä alikasvos voi olla juurikäävän tartuttamaa. Tautipesäkkeissä alikasvosta on usein runsaasti ja houkutus sen käyttöön on suuri.
  • Istutus on tehtävä huolellisesti, jotta juuristo voi kehittyä vapaasti. Vältä kuusen istutusta tautipesäkkeisiin ja lahojen kantojen lähelle (lähemmäksi kuin 2.5 m). Kasvata tällaisilla paikoilla mieluummin lehtipuita tai kuusisekametsää, jossa lehtipuiden osuus on suuri.
Kasvatus
  • Taimikon perkauksen voi tehdä kesällä ilman kantokäsittelyä, sillä pienten kantojen merkitys taudin levittäjänä on vähäinen.
  • Pyri estämään kantojen itiötartunta kasvatushakkuissa – tee harvennukset talvella tai käsittele havupuiden kannot torjunta-aineella kesäaikaisissa harvennuksissa juurikäävän riskialueella..
  • Pyri estämään juuristojen vaurioituminen. Juurikäävän itiötartunta vaurioituneisiin juuriin ja tuoreisiin kantoihin tuottaa uusia elinvoimaisia tautipesäkkeitä.
  • Pidä harvennusten lukumäärä minimissä, kuitenkin niin että puiden kunto pysyy hyvänä.
  • Ravinnetasapinoa ylläpitävällä lannoituksella ei tiedetä olevan oleellista vaikutusta lahovikaisuuteen. Lahoa kuusikkoa ei kuitenkaan kannata lannoittaa, ja terveissä kuusikoissa on vältettävä yksipuolista typpilannoitusta.
  • Älä jätä kuusen lahoja tyveyksiä metsään, jos on syytä epäillä että laho on juurikäävän aiheuttamaa.
  • Jos kuusikko on pahasti lahovikainen lyhennä kiertoaikaa.

Alkuun

Päivitetty: 05.09.2013 /JVoi | Copyright Metla | Palaute