Metla on osa Luonnonvarakeskusta 1.1.2015 alkaen. www.luke.fi
  SUOMEKSI     PÅ SVENSKA     IN ENGLISH     AUF DEUTSCH     ПО-РУССКИ     
 
Metla-etusivuTutkimusPalvelutJulkaisutMetinfo-metsätietopalvelutTutkimusmetsätTietoa MetlastaStrategiaYhteystiedot
Metla » Metinfo » Metsien terveys » Lahontorjunta

MetINFO - Metsien terveys

Sivukartta | Haku

Tietoa metsien terveydestä ja tuhonaiheuttajista

Kuusen ja männyn lahovikaisuus ja sen torjunta

[ Kantokäsittely | Kantokäsittelyn kannattavuus | Kannattavuuslaskelmiin liittyvät epävarmuustekijät | Rotstopin ja ureavalmisteiden vertailua ]

 

Kuva: Metla/Kari Korhonen

Juurikäävän aiheuttamaa lahoa kuusessa.

KANTOKÄSITTELY

Kantokäsittely kuusen- ja männynjuurikäävän torjumiseksi suositellaan tehtäväksi kaikissa havupuuvaltaisissa harvennus- ja päätehakkuissa sekä kivennäis- että turvemailla koko Suomessa Lapin lääniä lukuun ottamatta. Kantokäsittely on tarpeellista aloittaa keväällä, kun vuorokauden keskilämpötila on noussut pysyvästi yli +5 asteen (terminen kasvukausi alkanut). Syksyllä käsittelyä on syytä jatkaa pakkasten tuloon asti.

Havupuiden kantojen suojaamiseksi juurikäävän tartunnalta kesäaikaisissa hakkuissa on saatavissa sekä biologinen harmaaorvakkavalmiste (Rotstop®) että useita kemiallisia ureavalmisteita.

Yleensä käsittely tehdään levittämällä torjunta-aine hakkuukoneeseen liitetyllä lisälaitteella kaadon yhteydessä kannon pinnalle. Käsittelyn voi tehdä myös ruiskulla tai sivelemällä, mieluummin välittömästi kaadon jälkeen tai viimeistään kolmen tunnin kuluessa siitä.

Juurikääpätartuntaa tulee kantoihin eniten lämpimän ja heikkotuulisen säätyypin vallitessa. Valtaosa tartunnasta tulee ensimmäisinä öinä kaadon jälkeen. Viikon jälkeen kaadosta tartuntaa ei enää tapahdu. Lehtipuiden kantoihin juurikääpä ei tartu.

Maanomistajalle (valtiota lukuun ottamatta) maksetaan kestävän metsätalouden rahoituksen mukaista tukea juurikäävän torjuntaan 70€/ha.

Kantokäsittelyn kannattavuus

  1. Juurikäävän leviämisen kannalta suurin hyöty kantokäsittelystä saadaan sellaisilla kohteilla, joilla juurikääpää ei esiinny tai se on harvinainen, mutta joissa esiintyy juurikäävän itiöpainetta. Kuusenjuurikääpää esiintyy koko maassa siten, että se harvinaistuu kohti pohjoista. Männynjuurikäävän tiedetään esiintyvän käytännössä koko eteläisessä Suomessa Paltamoa myöden, mutta sen määrä on runsain kaakkoisessa Suomessa.
  2. Mallinnuksen perusteella kantokäsittelystä saadaan suurin taloudellinen hyöty sellaisissa eteläisimmän Suomen nopeakasvuisissa kuusikoissa, joissa ei vielä esiinny juurikääpää. Taloudellinen hyöty vähenee kohti pohjoista sekä puun hitaamman kasvun että vähäisemmän itiöpaineen takia saavuttaen kannattavuuden nollarajan noin 1000 asteen lämpösumman kohdalla. Tämä alue ulottuu viistosti Perämeren rannikolla Oulun ja Lapin läänin rajalta itärajalle Pohjois-Karjalan ja Oulun läänin rajalle.
  3. Ilmastonmuutoksen seurauksena koko Suomen ja erityisesti Pohjois-Suomen ilmaston on ennustettu lämpenevän. Tämän seurauksena puunkasvun on ennakoitu jopa yli kaksinkertaistuvan pohjoisessa Suomessa tämän vuosisadan aikana. Siten myös nyt istutettavien puiden elinaikana niiden kasvu ja tuotto sekä juurikäävän aktiivisuus lisääntyvät nykyisestä. Tämä kaikki parantaa juurikäävän torjunnan kannattavuutta.
  4. Käytetyn juurikääpämallin mukaan kantokäsittelyn taloudellinen kannattavuus saavuttaa nollarajan myös kohteilla, joilla edellisessä puusukupolvessa esiintyy juurikääpää noin joka toisessa puussa. Vaikka tällaisia yksittäisiä metsiä esiintyykin eteläisimmissä osissa maata, niiden osuus ei ainakaan toistaiseksi ole missään Kemera-tukialueeseen kuuluvassa kunnassa niin suuri, että kyseinen kunta kannattaisi rajata tuen ulkopuolelle.
  5. Tyvitervastaudin leviämisestä ei ole käytettävissä mallia, mutta koska se aiheuttaa kokonaisten puiden kuolemia, voidaan sen aiheuttaman taloudellisen menetyksen arvioida olevan juurikääpäisissä metsissä vielä kuustakin suurempi. Lisäksi kuivilla kankailla männylle ei ole vaihtoehtoista puulajia, minkä seurauksena juurikääpäepidemia poistaa nämä metsät käytännössä kokonaan pois tuottavan metsätalouden käytöstä.
  6. Juurikääpäinfektiot johtavat seurannaistuhoihin. Lahot kuusikot ovat terveitä alttiimpia tuulituhoille ja sitä kautta myös kirjanpainajat ja muut tuhohyönteiset lisääntyvät, mikäli puita ei korjata ajoissa pois. Siten kuusenjuurikäävän kannattavuuteen käytetty mallinnus, johon seurannaistuhot eivät sisälly, antaa todennäköisesti liian alhaisen estimaatin juurikääpätuhojen kustannuksista ja siten myös sen torjunnan kannattavuudesta.
  7. Kuusenjuurikäävän on aiempien käsitysten vastaisesti todettu kasvavan ja leviävän myös monilla turvekankailla. Todennäköisesti tämä koskee myös mäntyä.
  8. Juurikäävän itiötuotanto noudattaa nykyisen käsityksen mukaan termistä kasvukautta.

Kannattavuuslaskelmiin liittyvät epävarmuustekijät

  1. Kustannusten laskemiseen käytetty malli sisältää yksinkertaistuksia ja myös eräitä tutkimustiedon puutteesta johtuvia valistuneita arvauksia, vaikka se perustuukin aiemmin käytössä olleita malleja parempaan tietoon juurikäävästä.
  2. Juurikäävän itiöpaineesta ja sen sijoittumisesta ei ole käytettävissä hyvää tutkimustietoa etenkään Pohjois-Suomesta.
  3. Juurikäävän vaarallisuudesta myös turvekankailla on uutta tietoa, joten myös tutkimukset sen yksityiskohdista, kuten eri turvekangastyyppien alttiudesta, puuttuvat lähes kokonaan. Myöskään juurikäävän esiintymisestä turvekankaiden männyissä ei ole tietoa.
  4. Tuen yhteydessä on huolehdittava esimerkiksi omavalvonnan ja satunnaisen tarkastustoiminnan avulla siitä, että kantokäsittely tulee tehdyksi oikein. Huonosti tehty käsittely on pelkkä kustannus.
  5. Kaikki mallinnuksessa käytetyt laskelmat on tehty olettaen että kantokäsittely tehdään vain päätehakkuiden yhteydessä ja harvennukset talvella.

Rotstopin ja ureavalmisteiden vertailua

Kuva: Kari Korhonen
Harmaaorvakan itiöemä kuusen kannossa. Hakkuun yhteydessä kanto on käsitelty Rotstopilla, ja kuva on otettu noin kolme vuotta hakkuun jälkeen. Itiöemä on vaaleaa, paksuhkoa, kosteana hiukan läpikuultavaa peitettä puun pinnalla, usein osittain irronneen kuoren alla.
 
Kuva: Kari Korhonen
Kuusen kannosta leikattu kiekko vuosi hakkuun jälkeen. Hakkuun yhteydessä kaatopinnan oikea puoli on käsitelty Rotstopilla, vasen puoli on käsittelemätön. Harmaaorvakka on vallannut pääosan käsitellyn puolen mantopuusta (oranssinruskea väri). Käsittelemättömällä puolella on lukuisia eri sienten tartuntoja (eriväriset laikut), joukossa usein juurikääpää.
 
Kuva: Kari Korhonen
Harmaaorvakka valtaa yleensä vain osan käsitellystä kuusen kannosta. Usein se kasvaa vain kostean sydänpuun ja kuivemman mantopuun rajalla, jossa puu ei ole liian märkää ja jossa toisaalta on on vähemmän sienten kasvua ehkäiseviä aineita kuin sydänpuussa. Juurikäävän kasvuvaatimukset ovat samanlaiset, joten käsittely tehoaa tässäkin tapauksessa.
 
Kuva: Kari Korhonen
Kiekko ureavalmisteella käsitellystä kuusen kannosta vuosi hakkuun jälkeen. Puussa on vain muutamia sienitartuntoja (laikut).

1. Teho

Sekä urealiuos että Rotstop ovat tehokkuudeltaan samaa luokkaa. Ne vähentävät juurikäävän itiötartuntaa keskimäärin yli 90 %. Eri kokeista saadut tulokset kuitenkin vaihtelevat. Täysi torjuntateho (yli 90 %) saavutetaan vain, mikäli valmisteen käyttöohjeita noudatetaan ja mahdollisimman suuri osa kannon pinnasta peittyy torjunta-aineella.

Täyden torjuntatehon saavuttaminen erityisesti kuusen kannoissa edellyttää, että käsittely kastelee koko kaatopinnan. Teho alenee suunnilleen samassa suhteessa kuin käsittelyn peittävyys kannon pinnalla. Hyvä tulos edellyttää, että koko kaatopinta on torjunta-aineen peitossa.

Kantokäsittelyn pitkäaikaisvaikutukset ovat vielä puutteellisesti tunnettuja, mutta useimmat asiaa koskevat tutkimukset puoltavat kantokäsittelyn suurta merkitystä juurikäävän torjunnassa.

2. Mihin teho perustuu

Rotstop-valmiste sisältää eläviä harmaaorvakka-sienen (Phlebiopsis gigantea) itiöitä. Harmaaorvakka on hyvin yleinen kuollutta havupuuta lahottava sieni, joka tarttuu itiöiden välityksellä tuoreisiin havupuun kantoihin samalla tavalla kuin juurikääpä. Rotstopilla käsitellyssä kannossa harmaaorvakka valtaa nopeasti kannon pintaosan ja estää juurikäävän pääsyn. Se myös kasvaa syvemmälle kantoon ja todennäköisesti rajoittaa juurikäävän leviämistä kannon sisäosissa ja juuristossa. Se ei kuitenkaan syrjäytä juurikääpää tämän jo valtaamasta puusta. Kasvaviin puihin harmaaorvakka ei tartu.

Männyn kannoissa harmaaorvakka torjuu tehokkaasti juurikääpätartunnan. Kuusen kannoissa oleellinen tehokkuuteen vaikuttava tekijä on riittävä orvakan itiömäärä kannon pinnalla. Sen tulisi olla vähintään 200 ja mieluummin 500–1000 itiötä neliösenttimetrillä, ja se saavutetaan jos käsittelyaineessa on 2–10 miljoonaa harmaaorvakan itiötä litrassa. Jos juurikäävän itiöitä laskeutuu kuusen kannon pinnalle poikkeuksellisen paljon (enemmän kuin yksi itiö kymmentä orvakkaitiötä kohti), käsittelyn teho saattaa alentua. Tämä on Suomen oloissa kuitenkin poikkeuksellista.

Urea. Kannossa oleva ureaasi-entsyymi hajottaa urean ammoniakiksi (NH 3) ja hiilidioksidiksi. Ammoniakki yhtyy vetyionien kanssa ammonium-ioniksi (NH4 +) jolloin pH-arvo nousee yli 7. Näin korkeassa pH:ssa juurikääpä ei kasva. Estovaikutus säilyy useita viikkoja, mutta se rajoittuu kannon yläosaan.

3. Käyttömukavuus

Rotstop. Aikaisempi jauhemainen Rotstop-valmiste on nykyisin nestemäisessä muodossa. Itiöiden elävyyden varmistamiseksi Rotstop-pakkaukset on varastoitava jääkaapissa tai pakastimessa. Avaamaton pakkaus säilyy kuitenkin huoneenlämmössä useita päiviä. Valmisteesta veteen tehty käsittelyseos on uusittava joka päivä, ja käsittelylaitteen säiliö on tyhjennettävä vanhasta seoksesta, mieluummin huuhdellen. Päivää vanhempi käsittelyseos on käyttökelvotonta, koska siinä orvakan itiöt alkavat itää, jolloin ne eivät enää mahdu kannon pintasolukkoon suojaan kuivumiselta. Lisäksi bakteerit lisääntyvät vanhassa seoksessa ja saattavat heikentää orvakan itiöiden elävyyttä.

Pakkasöinä Rotstop-seos voi jäätyä käsittelylaitteen letkuihin. Toisaalta myös juurikäävän tartunta vähenee jyrkästi pakkasten tultua.

Urealiuos säilyy suljetussa astiassa käyttökelpoisena useita kuukausia eikä jäädy ensimmäisissä yöpakkasissa, sillä se säilyy sulana vielä muutaman asteen pakkasessa.

4. Ympäristövaikutukset

Rotstop-valmisteen sisältämä harmaaorvakka on metsissä yleisesti esiintyvä myrkytön sieni. Valmisteen muut komponentit ovat elintarvikelaatua olevia suoja-aineita. Terveydellisiä haittoja käyttäjille ei ole osoitettu. Harmaaorvakan käyttö kantokäsittelyssä mukailee luonnon omaa juurikäävän torjuntamenetelmää, eikä käsittelyllä ole kantojen ulkopuolelle ulottuvia vaikutuksia.

Kannoissa Rotstop-käsittely vähentää muiden sienten kuin harmaaorvakan määrää, mutta ainakin kuusen kannoissa sienilajisto säilyy suurin piirtein samana kuin käsittelemättömissä kannoissa. Vaarattomat lahottajasienet syrjäyttävät harmaaorvakan kuusen ja männyn kannoista alle 10 vuodessa.

Urea on lievästi myrkyllinen kemikaali, mutta se on myös aineenvaihdunnan tuote (’virtsa-aine’) ja yleisesti käytetty esimerkiksi lannoitteena. Ureavalmisteet sisältävät korroosionestoainetta sekä väriainetta.

Kantojen ympärille roiskuva väkevä urealiuos tappaa valtaosan käsittelyn saaneista kasveista, mutta kasvillisuus palautuu ennalleen muutamassa vuodessa. Kannoissa ureakäsittely muuttaa sienilajistoa enemmän kuin Rotstop: eräät homeet lisääntyvät ja lahottajasienet vähenevät.

Vesistöjen suojelemiseksi ureavalmisteiden käyttö on kielletty 10 metriä lähempänä vesistöjä. Ureavalmisteita ei suositella käytettäväksi myöskään sertifiointikriteerin 16 mukaisilla pienvesien eli ojien ja pikkupurojen suojakaistoilla, joiden leveydeksi suositellaan vähintään 3–-5 metriä. Sekä Rotstop- että ureavalmisteita voidaan käyttää pohjavesialueilla.

Urealla tehdyssä kantokäsittelyssä typpeä levitetään metsään hakkuutavasta riippuen muutamasta kilosta neljäänkymmeneen kiloon hehtaarille. Jos levityslaitteisto toimii oikein, valtaosa ureasta saadaan kohdistetuksi kantoihin. Kohonnut typpitaso ja pH maaperässä kantojen ympärillä palautuvat ennalleen noin vuoden kuluessa. Metsikön kehityksen kannalta ureakäsittelyn lannoitusvaikutus on vähäinen, sillä metsänlannoituksessa käytettävät typpimäärät ovat moninkertaisia (150 kg/ha) kantokäsittelyyn verrattuna.

Alkuun

Päivitetty: 27.10.2015 /JVoi | Copyright Metla | Palaute