Valko-Venäjä

Valko-Venäjä itsenäistyi vuonna 1990. Maan kokonaispinta-ala on 207 600 km², asukasluku 9,8 miljoonaa ja väestöntiheys 47 henkilöä/km². Väestöstä 29 % asuu maaseudulla. Tärkeimpiä luonnonvaroja ovat metsävarat, kalium, turve, savi, hiekka ja vähäinen määrä öljyä. Merkittävimmät vientituotteet ovat koneet ja laitteet, kivennäisainetuotteet, kemianteollisuuden tuotteet ja kumi, tekstiilit, metallit ja elintarvikkeet. Valko-Venäjän tärkeimmät kauppakumppanit ovat Venäjä, Ukraina ja Kazakstan.

Valko-Venäjän 20,7 milj. ha maapinta-alasta on metsiä  41 %. Metsäala on henkilöä kohden 0,9 ha. Ensisijaisen talousmetsän osuus on 51 %, suojametsän 28 % ja suojelumetsän 6 %. Loput metsistä on tarkoitettu ensisijaisesti mm. virkistyskäyttöön. Viimeisen 20 vuoden aikana metsävarantoon kuuluvien metsien pinta-ala on kasvanut 15 % lähinnä puiden istuttamisen tai maatalouskäyttöön soveltumattomien luonnollisen metsittymisen kautta. Metsävaroja suunnitellaan edelleen laajennettavan. Metsien potentiaalia on hyödynnetty heikosti ja vuotuiset sallitut hakkuumäärät eivät ole täyttyneet. Vuotuinen raakapuun tuotanto on noin 8 milj. m³.

Valko-Venäjä sai vuoden 1986 Tshernobylin ydinvoimalaonnettomuuden radioaktiivisesta laskeumasta 70 %, minkä seurauksena viidesosa metsien pinta-alasta on edelleen laskeuman saastuttamaa. Radioaktiivisen laskeuman saastuttamaa puustoa voidaan paikoittain korjata vasta vuosikymmenien kuluttua alueiden radioaktiivisuustason laskiessa.

Metsät ovat valtion omistuksessa. Maassa on käytössä FSC-sertifointi. Metsäsektorin arvonlisäyksen osuus BKT:sta on 2 %. Merkittävimmän osuuden tuotannosta muodostaa puutuoteteollisuus, etenkin puulevy- ja huonekaluteollisuus. Puun ja metsäteollisuustuotteiden osuus viennistä on noin 3 %. Metsäsektorin työllisten osuus on 4 % kaikista maan työllisistä.