Metla on osa Luonnonvarakeskusta 1.1.2015 alkaen. www.luke.fi
  SUOMEKSI     PÅ SVENSKA     IN ENGLISH     AUF DEUTSCH     ПО-РУССКИ     
 
Metla-etusivuTutkimusPalvelutJulkaisutMetinfo-metsätietopalvelutTutkimusmetsätTietoa MetlastaStrategiaYhteystiedot

Suomen metsät eurooppalaisessa vertailussa
valikoitujen indikaattoreiden avulla kuvattuna

Sivukartta | Haku

Puuperäinen energia

Puuperäisten polttoaineiden osuus kansallisesta energian kulutuksesta Euroopan eri valtioissa.
Lähde: State of Europe´s Forest 2011.
Suomen energian kokonaiskulutus ja puuperäisten polttoaineiden osuus kulutuksesta 1970–2010.

 

Puu on Euroopan metsäisissä valtioissa yksi pääraaka-aine uusiutuvan energian käytössä. Puun energiakäytön mittarin tavoitteena onkin ilmaista puun merkitys energiantuotannossa suhteessa muihin energialähteisiin. Puun käyttö energialähteenä on kasvanut viime vuosina kaikkialla Euroopassa johtuen EU:n sitoumuksista ja päätöksistä lisätä merkittävästi uusiutuvan energian osuutta energian loppukäytöstä.

Euroopan tasolla vuonna 2007 metsäenergia merkitsi 3,7 % osuutta energian loppukäytöstä. Suomessa vuonna 2010 puuperäisten polttoaineiden määrä 312 petajoulea (PJ) merkitsi noin 22 % Suomen energian kokonaiskäytöstä. Suomi on Latvian jälkeen toisella sijalla Euroopassa puuperäisen energian tuotanto-osuudessa.

Puuperäisten polttoaineitten käyttö on kasvanut Suomessa vuodesta 1990 lukien. Useimmat metsäteollisuuslaitokset ovat omavaraisia energiantuotannossa, koska ne voivat käyttää kaiken päätuotteitten rinnalla syntyvän tähteen ja muut ainesosat energiantuotantoon. Puuperäisiä polttoaineita ovat mustalipeä, mänty- ja koivuöljy, metanoli sekä muut teolliseen tuotantoon kelpaamattomat ainesosat kuten metsätähteet, teollisuuden puujäte, sahanpuru, kuori, kierrätyspuu, pelletit, briketit ja energiapuu.

Teoreettinen metsäbiomassan käyttöpotentiaali Euroopan metsistä on arvioitu olevan vuonna 2010 lähes 1,3 miljardia kuutiometriä puuta sisällyttäen myös kuoren. Puolet tästä potentiaalista koostuu runkopuusta ja loppuosa hakkuutähteistä, kannoista ja nuorten metsien harvennuksessa ja hoidossa talteenotettavasta puubiomassasta.

Potentiaalia on kuitenkin alennettava 750 miljoonaan kuutiometriin johtuen erilaisista ympäristöön, teknologiaan ja sosiaalisiin kysymyksiin liittyvistä rajoitteista. Nämä rajoitteet vaikuttavat erityisesti metsätähteiden, kantojen ja ensiharvennuspuun biomassan käyttöön.

Metsäbiomassan käyttö energiatarkoituksiin Euroopassa oli vuonna 2009 720 miljoonaa kuutiometriä koostuen pääosin (yli 85 %) runkopuusta.

Suomessa hakkuutähteiden, oksien, pienikokoisen puun ja kantojen käyttö metsäbiomassana oli vuonna 2010 noin 7 miljoonaa kuutiometriä. Yli 90 % biomassasta koostui pienikokoisesta puusta ja hakkuutähteistä. Suomen kestävä potentiaali metsäbiomassan käytössä energiatarkoituksiin on arvioitu olevan noin 15 miljoonaa kuutiometriä vuodessa.

  Updated: 08.03.2012 /MLier |  Photo: Erkki Oksanen, Metla, unless otherwise stated | Copyright Metla | Feedback