Omakotitalon seinäelementin asennus.

Metsätalouden taloudellisen kannattavuuden ylläpitäminen (B.8)

Taloudellinen kannattavuus on metsien kestävän hoidon ja käytön perustekijä. Ilman kannattavaa metsätaloutta ei ole ekologisesti eikä sosiaalisesti kestävää metsätaloutta. Suomessa, useimmista muista Euroopan valtioissa poiketen, metsän tuotteista puulla on ylivoimaisesti tärkein vaikutus metsätalouden harjoittamisen kannattavuuteen.

Metsätalouden kannattavuus riippuu keskeisesti markkinoilla määräytyvistä puun hinnoista ja myyntimääristä. Koska valtaosa Suomen metsäteollisuustuotteiden tuotannosta menee vientiin, kotimaan raakapuumarkkinat ovat riippuvaisia vientituotteiden kansainvälisestä kysynnästä ja hinnoista. Raakapuun hintaan vaikuttaa myös tuontipuun määrä ja hinta.

Kannattavuutta voidaan parantaa hyödyntämällä hakkuumahdollisuudet, tekemällä metsänhoitotyöt oikea-aikaisesti, kehittämällä metsien hoito- ja perusparannustöiden työmenetelmiä, edistämällä kilpailua metsäpalvelumarkkinoilla ja ketjuttamalla metsänhoitotyö- ja puunkorjuukohteita. Tähän pyritään muun muassa metsänomistajien neuvonnalla. Kannattavuuden parantamiseksi on tarkistettu myös kasvatusmetsien käsittelymalleja ja puuston kasvatusaikasuosituksia.

Metsänomistaja voi parantaa metsätaloutensa kannattavuutta myös tekemällä itse tilansa metsänhoitotöitä. Kannattavuuden parantamista tukee myös puun energiakäytön lisääntyminen. Valtio voi vaikuttaa metsätalouden kannattavuuteen tuki- ja verotustoimenpitein.

Ohjelmat

Kansallisen metsäohjelman 2015 yksi keskeinen tavoite on metsiin perustuvan liiketoiminnan vahvistaminen ja tuotannon arvon kasvu sekä metsätalouden kannattavuuden parantaminen. Keinovalikoima on laaja ulottuen tilakoon kasvattamiseen tähtäävistä toimista yrittäjien liiketoimintaosaamisen lisäämiseen. Metsäalan strateginen ohjelma (MSO 2011–2015) tukee KMO 2015:n tavoitteita mm. kehittämistoimenpiteillään metsätalouden ja metsä- ja puutuoteteollisuuden kotimaisen tuotannon kilpailukyvyn ja metsäalan yritystoiminnan edellytysten ja liiketoimintaosaamisen parantamiseksi.

Koska metsätalouden harjoittamisen kannattavuudella on erittäin suuri merkitys maaseudulle asutuksen, työllisyyden ja yrittäjyyden ylläpitämisessä, pyritään metsätaloustoiminnan vahvistamiseen useilla aluepoliittisilla keinoilla. Yritystoimintaan kannustetaan muun muassa veroratkaisuilla sekä myöntämällä yritystoiminnan harjoittamisen aloittamiseen ns. starttirahoja. Alueellista metsä- ja puualan toimintaa tuetaan myös Euroopan unionin rakennerahastoista samoin kuin osaamiskeskusohjelmatoiminnalla.

Lainsäädäntö ja verotus

Kestävän metsätalouden rahoituslain nojalla yksityinen metsänomistaja voi saada valtion tukea metsänhoito- ja perusparannustöihin. Tuen perusteena ovat yhteiskunnalliset hyödyt, joita saadaan tukemalla yksityismetsätaloudellisesti heikoimmin kannattavia pitkäaikaisia investointeja sekä metsänomistajien yhteisesti toteuttamia hankkeita. Tuettavia toimenpiteitä ovat ennestään puuttomien alueiden metsitys ja vähäpuustoisten metsiköiden uudistaminen, kulotus, nuoren metsän hoito, metsien terveyslannoitus, kunnostusojitus, metsäteiden rakentaminen ja perusparannus sekä juurikäävän torjunta.

Verojen avulla valtiovalta voi vaikuttaa metsätalouden harjoittamisen kannattavuuteen ja kotimaisen puun markkinoille tulemiseen. Puun myyntitulojen verohuojennuksia sovellettiin vuosina 2008–2010 metsäteollisuuden puuhuollon turvaamiseksi. Puukauppatuloista sai 25–50 % suuruisen pääomatulojen vähennyksen.

Linkkejä

• Puun hinnat, MetINFO (Metsäntutkimuslaitos)
• Metsänomistajien neuvonta:
• Metsänhoitoyhdistys
• Metsäkeskus
• Metsänhoito-ohjeita:
• Hyvän metsänhoidon suositukset
• Metsähallituksen metsätalouden ympäristöopas
• Metsäohjelmat:

• Kansallinen metsäohjelma 2015 (MMM)
• Metsäalan strateginen ohjelma (TEM)
• Alueelliset metsäohjelmat

• Lainsäädäntö ja verotus:
• Laki kestävän metsätalouden rahoituksesta (KEMERA)
• Metsäverotus Suomessa