Metla on osa Luonnonvarakeskusta 1.1.2015 alkaen. www.luke.fi
  SUOMEKSI     PÅ SVENSKA     IN ENGLISH     AUF DEUTSCH     ПО-РУССКИ     
 
Metla-etusivuTutkimusPalvelutJulkaisutMetinfo-metsätietopalvelutTutkimusmetsätTietoa MetlastaStrategiaYhteystiedot

Suomen metsät 2012: Kriteeri 4 Monimuotoisuus

Sivukartta | Haku

Puulajikoostumus (4.1)

Kuva 4.1a Puulajien vallitsevuus metsämaalla vuonna 2009. Lähde: Metsäntutkimuslaitos, valtakunnan metsien inventointi.
Kuva 4.1b. Metsien yksi- ja monipuulajisuus metsämaalla vuonna 2009.
Lähde: Metsäntutkimuslaitos, valtakunnan metsien inventointi.
Sekametsien kasvatusta suositaan erityisesti viljavimmilla kasvupaikoilla, jossa siihen on luontaiset edellytykset. Lehtipuiden osuus on usein 10–30% puuston tilavuudesta.

Luontaisena kasvavien puulajien määrä on Suomessa pieni: neljä havupuulajia ja 27 puina, pensaina tai pieninä puina kasvavaa lehtipuulajia. Osalla lehtipuista on lisäksi hyvin rajoittunut levinneisyysalue. Useilla kasvupaikoilla kasvaa luontaisesti vain yhden puulajin metsiköitä, esimerkiksi kuivilla kankailla männiköitä. Sekametsät ja lehtipuusekoitus ovat yleisiä tuoreilla ja lehtomaisilla kankailla. Yleisin sekapuuna kasvava puulaji on hieskoivu.

Metsämaasta mäntyvaltaista metsää on 67 %, kuusivaltaista 22 % ja lehtipuuvaltaista 11 %. Metsien monimuotoisuuden ja maaperän kannalta tärkeiden, pääasiassa sekapuuna kasvavien lehtipuiden osuus puuston kokonaistilavuudesta on 20 % eli selvästi enemmän kuin mitä lehtipuuvaltaisten metsien pinta- alaosuus on.

Puulajisuhteet muuttuvat hitaasti. 1950-luvun alun jälkeen mäntyvaltaisten metsien osuus on männyn viljelyn myötä lisääntynyt koko maassa. Merkittävin muutos on Etelä-Suomen lehtipuuvaltaisten metsien pinta-alan puolittuminen. Puuston tilavuudessa puulajien väliset suhteet ovat muuttuneet vähemmän kuin metsien puulajivaltaisuudessa. Vain yhtä puulajia kasvavia metsiä18 on 55 % metsämaan alasta, jossain määrin sekapuuta sisältäviä19 metsiä 31 % ja varsinaisia sekametsiä20 13 %.

Suomessa luontaisesti kasvavat puumaiset kasvilajit

Havupuut (4)

  • mänty (Pinus sylvestris)
  • kuusi (Picea abies)
  • kataja (Juniperus communis)
  • marjakuusi (Taxus baccata)

Lehtipuut (27)

  • rauduskoivu (Betula pendula)
  • hieskoivu (Betula pubescens)
  • tervaleppä (Alnus glutinosa)
  • harmaaleppä (Alnus incana)
  • haapa (Populus tremula)
  • (koti)pihlaja (Sorbus aucuparia)
  • suomenpihlaja (Sorbus hybrida)
  • ruotsinpihlaja (Sorbus intermedia)
  • teodorinpihlaja (Sorbus teodori)
  • tuomi (Prunus padus)
  • metsälehmus (Tilia cordata)
  • vaahtera (Acer platanoides)
  • tammi (Quercus robur)
  • saarni (Fraxinus excelsior)
  • vuorijalava (Ulmus glabra)
  • kynäjalava (Ulmus laevis)
  • metsäomenapuu (Malus sylvestris)
  • orapaatsama (Rhamnus catharticus)
  • korpipaatsama (Rhamnus frangula)
  • tylppäliuskaorapihlaja (Crataegus monogyna)
  • suippoliuskaorapihlaja (Crataegus rhipidophylla)
  • raita (Salix caprea)
  • halava (Salix pentandra)
  • jokipaju (Salix triandra)
  • mustuvapaju (Salix myrsinifolia)
  • outapaju (Salix borealis)
  • talvikkipaju (Salix pyrolifolia)

Lähde: Hämet-Ahti, L. et al. 1992. Suomen puu- ja pensaskasvio. Dendrologian Seura.

Linkkejä

 

 

18 Yhden puulajin metsä: vallitsevan puulajin tilavuusosuus (taimikoissa osuus kehityskelpoisten taimien lukumäärästä) on yli 95 %.

19 Jossain määrin sekapuustoa: vallitsevan puulajin tilavuusosuus (taimikoissa osuus kehityskelpoisten taimien lukumäärästä) on 75–95 %.

20 Sekametsä: vallitsevan puulajin tilavuusosuus (taimikoissa osuus kehityskelpoisten taimien lukumäärästä) on alle 75 %.

  Updated: 21.03.2012 /MLier |  Photo: Erkki Oksanen, Metla, unless otherwise stated | Copyright Metla | Feedback