Metla on osa Luonnonvarakeskusta 1.1.2015 alkaen. www.luke.fi
  SUOMEKSI     PÅ SVENSKA     IN ENGLISH     AUF DEUTSCH     ПО-РУССКИ     
 
Metla-etusivuTutkimusPalvelutJulkaisutMetinfo-metsätietopalvelutTutkimusmetsätTietoa MetlastaStrategiaYhteystiedot

Suomen metsät 2012: Kriteeri 4 Monimuotoisuus

Sivukartta | Haku

Uhanalaiset metsälajit (4.8)

Harmaasulkukotilo (Bulgarica cana) on Suomessa erittäin uhanalainen laji.

 

Uhanalaisten31 lajien eurannalla selvitetään muutoksia metsäluonnossa. Suomessa arvioidaan elävän noin 45 000 eliölajia, joista noin puolet on metsälajeja. Mahdollinen uhanalaisuus on voitu arvioida 21 400 lajista. Uhanalaisiksi lajeiksi on viimeisimmässä, vuonna 2010 valmistuneessa selvityksessä luokiteltu 2 247 lajia eli noin kymmenesosa. Osuus ei ole muuttunut merkittävästi edellisestä arviosta. Uhanalaisten lajien kokonaismäärästä 814 lajin (36 % lajeista) ensisijainen elinympäristö on metsä. Uhanalaisista metsälajeista 82 % elää lehdoissa ja vanhoissa kangasmetsissä. Eniten metsien uhanalaisia lajeja on selkärangattomien ja sienten eliöryhmissä. Metsäelinympäristön muutokset, erityisesti lahopuun väheneminen on tavallisin metsälajien uhanalaisuuden syy ja uhkatekijä.

Suomen uhanalaisuusarviointi on maailman kattavimpia. Vastaavanlaisia arviointeja on tehty vain Ruotsissa ja Norjassa. Vuoden 2010 arvioinnissa käytettiin toisen kerran kansainvälistä uhanalaisluokitusta (IUCN:n luokitus). Kahden peräkkäisen, 10 vuoden jakson välein tehdyn vertailukelpoisen arvioinnin perusteella voitiin verrata ensi kertaa kehitystä.

Tiettyjen metsälajien uhanalaistuminen on Suomessa hidastunut, tai pysähtynyt 1990-luvulta alkaen, vaikka kokonaisuudessaan metsälajien uhanalaistumiskehitystä ei ole voitu pysähdyttää. Metsälajien uhanalaisuudessa vuosien 2000 ja 2010 välillä tapahtuneet aidot luokkamuutokset osoittavat, että uhanalaisluokituksen lieventymistä eli positiivisia luokkamuutoksia on tapahtunut 81 lajilla. Näistä puolet on kovakuoriaisia, joista moni laji on hyötynyt hakkualoille jätetystä säästöpuustosta, erityisesti haavoista.

Uhanalaisluokituksen kiristymistä oli samaan aikaan tapahtunut 108 ensisijaisesti metsissä elävän lajin kohdalla. Erityisesti jäkälien tilanne näyttäisi heikentyneen. Jäkälälajeista 34 lajin uhanalaisluokitusta kiristettiin, eikä minkään lajin luokitusta voitu lieventää. Heikentyneitä luokkamuutoksia arvioitiin myös perhosilla, kovakuoriaisilla ja pistiäisillä.

Metsien käyttöön liittyvät tekijät olivat ensisijainen uhanalaisuuden syy yhteensä 606 lajille eli 74 % kaikista uhanlaisista metsälajeista. Metsätalouden toimet ovat sekä vähentäneet tiettyjen elinympäristöjen kuten vanhojen luonnontilaisten metsien kaltaisten määrää että heikentäneet tiettyjen metsäelinympäristöjen laatua. Nopeimmin uhanalaisten lajien lukumäärä on lisääntynyt perinneympäristöissä, joista puustoisia ovat hakamaat ja metsälaitumet.

Taulukko 4.8. Metsien ja soiden uhanalaisten lajien määrä 2000 ja 2010 IUCN:n uhanalaisluokituksen mukaisesti

Lajin ensisijainen elinympäristö

 

 

Selkä-
rankaiset

Selkä-
rangattomat

Putkilo-kasvit

Itiökasvit

Sienet ja jäkälät

Yhteensä

2000

2010

2000

2010

2000

2010

2000

2010

2000

2010

2000

2010

Lajeja kaikkiaan

383

 

26 600

 

3 200

 

5 900

 

6 906

 

43 000

 

Lajit, joiden uhanalaisuuden arviointiin oli riittävät tiedot

346

 

8 599

 

1 208

 

901

 

4 027

 

15 081

 

Uhanalaisia kaikkiaan

50

 

759

 

180

 

142

 

374

 

1 505

 

Metsät

12

14

252

476

35

32

15

18

250

274

564

814

Vanhat kangasmetsät

4

2

69

80

-

 

1

8

70

76

144

166

Muut kangasmetsät

3

4

10

37

3

4

1

 

24

18

41

63

Vanhat lehtometsät

1

1

58

66

-

1

8

7

32

32

99

107

Muut lehtometsät

2

1

64

140

26

21

4

3

120

112

216

277

Vanhat metsät erittelemättä

 

 

 

4

 

 

 

 

 

8

 

12

Harjumetsät

-

 

15

104

6

6

-

 

-

2

21

112

Metsäpaloalueet ym.

-

 

29

6

-

 

-

 

-

4

29

10

Tunturikoivikot

 

 

 

2

 

 

 

 

 

 

 

2

Muut

2

 

7

 

-

 

1

 

4

 

14

 

Metsät erittelemättä

 

6

 

37

 

 

 

 

 

22

 

65

Suot

1

6

14

46

18

21

25

18

9

13

67

104

Letot

-

 

3

14

17

19

13

12

4

8

37

53

Nevat

1

4

2

8

1

2

1

2

2

1

7

17

Rämeet

-

1

5

13

-

 

-

 

1

1

6

15

Korvet

-

 

2

5

-

 

9

3

2

3

13

11

Muut

-

 

2

 

-

 

2

 

-

 

4

 

Suot erittelemättä

 

1

 

6

 

 

 

1

 

 

 

8

Vedet

20

 

48

 

11

 

21

 

3

 

103

 

Rannat

5

 

98

 

37

 

9

 

13

 

162

 

Kalliot

-

 

11

 

14

 

56

 

44

 

125

 

Tunturipaljakat

6

 

16

 

15

 

16

 

10

 

63

 

Perinneympäristöt ym.

6

 

320

 

50

 

-

 

45

 

421

 

Lähde: Rassi, P., Alanen, A., Kanerva, T. & Mannerkoski, I.(toim.) 2001: Suomen lajien uhanalaisuus 2000 ja Rassi,P., Hyvärinen, E., Juslén, A. & Mannerkoski, I.(toim.) 2010 Punainen kirja (The 2010 Red List of Finnish Species)

 

Linkkejä

 

 

 

31Uhanalaisuudella tarkoitetaan lajin häviämistodennäköisyyttä. Ihmisen aiheuttamaa ja ihmisestä riippumatonta häviämisuhkaa ei eroteta uhanalaisuuden arvioinnissa toisistaan. Uhanalaiset lajit jaetaan äärimmäisen uhanalaisiin, erittäin uhanalaisiin ja vaarantuneisiin.

  Updated: 22.02.2012 /MLier |  Photo: Erkki Oksanen, Metla, unless otherwise stated | Copyright Metla | Feedback