Uhanalaiset metsälajit (4.8)
 |
Harmaasulkukotilo (Bulgarica cana) on Suomessa erittäin uhanalainen laji. |
Uhanalaisten31 lajien eurannalla selvitetään muutoksia metsäluonnossa.
Suomessa arvioidaan elävän noin 45 000 eliölajia, joista noin puolet on metsälajeja. Mahdollinen uhanalaisuus on voitu arvioida 21 400 lajista. Uhanalaisiksi lajeiksi on viimeisimmässä,
vuonna 2010 valmistuneessa selvityksessä luokiteltu 2 247 lajia eli noin kymmenesosa. Osuus ei ole muuttunut merkittävästi
edellisestä arviosta. Uhanalaisten lajien kokonaismäärästä
814 lajin (36 % lajeista) ensisijainen elinympäristö on metsä.
Uhanalaisista metsälajeista 82 % elää lehdoissa ja vanhoissa kangasmetsissä. Eniten metsien uhanalaisia lajeja on selkärangattomien
ja sienten eliöryhmissä. Metsäelinympäristön muutokset, erityisesti lahopuun väheneminen on tavallisin metsälajien
uhanalaisuuden syy ja uhkatekijä.
Suomen uhanalaisuusarviointi on maailman kattavimpia. Vastaavanlaisia
arviointeja on tehty vain Ruotsissa ja Norjassa. Vuoden
2010 arvioinnissa käytettiin toisen kerran kansainvälistä uhanalaisluokitusta (IUCN:n luokitus). Kahden peräkkäisen, 10 vuoden jakson välein tehdyn vertailukelpoisen arvioinnin perusteella
voitiin verrata ensi kertaa kehitystä.
Tiettyjen metsälajien uhanalaistuminen on Suomessa hidastunut,
tai pysähtynyt 1990-luvulta alkaen, vaikka kokonaisuudessaan
metsälajien uhanalaistumiskehitystä ei ole voitu pysähdyttää.
Metsälajien uhanalaisuudessa vuosien 2000 ja 2010 välillä tapahtuneet aidot luokkamuutokset osoittavat, että uhanalaisluokituksen
lieventymistä eli positiivisia luokkamuutoksia on tapahtunut 81 lajilla. Näistä puolet on kovakuoriaisia, joista moni laji on hyötynyt hakkualoille jätetystä säästöpuustosta, erityisesti haavoista.
Uhanalaisluokituksen kiristymistä oli samaan aikaan tapahtunut
108 ensisijaisesti metsissä elävän lajin kohdalla. Erityisesti jäkälien tilanne näyttäisi heikentyneen. Jäkälälajeista 34 lajin uhanalaisluokitusta kiristettiin, eikä minkään lajin luokitusta voitu lieventää. Heikentyneitä luokkamuutoksia arvioitiin myös perhosilla, kovakuoriaisilla ja pistiäisillä.
Metsien käyttöön liittyvät tekijät olivat ensisijainen uhanalaisuuden
syy yhteensä 606 lajille eli 74 % kaikista uhanlaisista metsälajeista. Metsätalouden toimet ovat sekä vähentäneet tiettyjen
elinympäristöjen kuten vanhojen luonnontilaisten metsien kaltaisten määrää että heikentäneet tiettyjen metsäelinympäristöjen
laatua. Nopeimmin uhanalaisten lajien lukumäärä on lisääntynyt perinneympäristöissä, joista puustoisia ovat hakamaat
ja metsälaitumet.
Taulukko 4.8. Metsien ja soiden uhanalaisten lajien määrä 2000 ja 2010 IUCN:n uhanalaisluokituksen mukaisesti
Lajin ensisijainen elinympäristö |
Selkä-
rankaiset |
Selkä-
rangattomat |
Putkilo-kasvit |
Itiökasvit |
Sienet ja jäkälät |
Yhteensä |
2000 |
2010 |
2000 |
2010 |
2000 |
2010 |
2000 |
2010 |
2000 |
2010 |
2000 |
2010 |
Lajeja kaikkiaan |
383 |
|
26 600 |
|
3 200 |
|
5 900 |
|
6 906 |
|
43 000 |
|
Lajit, joiden uhanalaisuuden arviointiin oli riittävät tiedot |
346 |
|
8 599 |
|
1 208 |
|
901 |
|
4 027 |
|
15 081 |
|
Uhanalaisia kaikkiaan |
50 |
|
759 |
|
180 |
|
142 |
|
374 |
|
1 505 |
|
Metsät |
12 |
14 |
252 |
476 |
35 |
32 |
15 |
18 |
250 |
274 |
564 |
814 |
Vanhat kangasmetsät |
4 |
2 |
69 |
80 |
- |
|
1 |
8 |
70 |
76 |
144 |
166 |
Muut kangasmetsät |
3 |
4 |
10 |
37 |
3 |
4 |
1 |
|
24 |
18 |
41 |
63 |
Vanhat lehtometsät |
1 |
1 |
58 |
66 |
- |
1 |
8 |
7 |
32 |
32 |
99 |
107 |
Muut lehtometsät |
2 |
1 |
64 |
140 |
26 |
21 |
4 |
3 |
120 |
112 |
216 |
277 |
Vanhat metsät erittelemättä |
|
|
|
4 |
|
|
|
|
|
8 |
|
12 |
Harjumetsät |
- |
|
15 |
104 |
6 |
6 |
- |
|
- |
2 |
21 |
112 |
Metsäpaloalueet ym. |
- |
|
29 |
6 |
- |
|
- |
|
- |
4 |
29 |
10 |
Tunturikoivikot |
|
|
|
2 |
|
|
|
|
|
|
|
2 |
Muut |
2 |
|
7 |
|
- |
|
1 |
|
4 |
|
14 |
|
Metsät erittelemättä |
|
6 |
|
37 |
|
|
|
|
|
22 |
|
65 |
Suot |
1 |
6 |
14 |
46 |
18 |
21 |
25 |
18 |
9 |
13 |
67 |
104 |
Letot |
- |
|
3 |
14 |
17 |
19 |
13 |
12 |
4 |
8 |
37 |
53 |
Nevat |
1 |
4 |
2 |
8 |
1 |
2 |
1 |
2 |
2 |
1 |
7 |
17 |
Rämeet |
- |
1 |
5 |
13 |
- |
|
- |
|
1 |
1 |
6 |
15 |
Korvet |
- |
|
2 |
5 |
- |
|
9 |
3 |
2 |
3 |
13 |
11 |
Muut |
- |
|
2 |
|
- |
|
2 |
|
- |
|
4 |
|
Suot erittelemättä |
|
1 |
|
6 |
|
|
|
1 |
|
|
|
8 |
Vedet |
20 |
|
48 |
|
11 |
|
21 |
|
3 |
|
103 |
|
Rannat |
5 |
|
98 |
|
37 |
|
9 |
|
13 |
|
162 |
|
Kalliot |
- |
|
11 |
|
14 |
|
56 |
|
44 |
|
125 |
|
Tunturipaljakat |
6 |
|
16 |
|
15 |
|
16 |
|
10 |
|
63 |
|
Perinneympäristöt ym. |
6 |
|
320 |
|
50 |
|
- |
|
45 |
|
421 |
|
Lähde: Rassi, P., Alanen, A., Kanerva, T. & Mannerkoski, I.(toim.) 2001: Suomen lajien uhanalaisuus 2000 ja Rassi,P., Hyvärinen, E., Juslén, A. & Mannerkoski, I.(toim.) 2010 Punainen kirja (The 2010 Red List of Finnish Species)
Linkkejä
31Uhanalaisuudella tarkoitetaan lajin häviämistodennäköisyyttä. Ihmisen aiheuttamaa
ja ihmisestä riippumatonta häviämisuhkaa ei eroteta uhanalaisuuden arvioinnissa toisistaan. Uhanalaiset lajit jaetaan äärimmäisen uhanalaisiin, erittäin uhanalaisiin ja vaarantuneisiin. |