Suomen metsät 2012: Kriteeri 4 Monimuotoisuus

Uhanalaiset metsälajit (4.8)

Harmaasulkukotilo (Bulgarica cana) on Suomessa erittäin uhanalainen laji.

Uhanalaisten³¹ lajien eurannalla selvitetään muutoksia metsäluonnossa. Suomessa arvioidaan elävän noin 45 000 eliölajia, joista noin puolet on metsälajeja. Mahdollinen uhanalaisuus on voitu arvioida 21 400 lajista. Uhanalaisiksi lajeiksi on viimeisimmässä, vuonna 2010 valmistuneessa selvityksessä luokiteltu 2 247 lajia eli noin kymmenesosa. Osuus ei ole muuttunut merkittävästi edellisestä arviosta. Uhanalaisten lajien kokonaismäärästä 814 lajin (36 % lajeista) ensisijainen elinympäristö on metsä. Uhanalaisista metsälajeista 82 % elää lehdoissa ja vanhoissa kangasmetsissä. Eniten metsien uhanalaisia lajeja on selkärangattomien ja sienten eliöryhmissä. Metsäelinympäristön muutokset, erityisesti lahopuun väheneminen on tavallisin metsälajien uhanalaisuuden syy ja uhkatekijä.

Suomen uhanalaisuusarviointi on maailman kattavimpia. Vastaavanlaisia arviointeja on tehty vain Ruotsissa ja Norjassa. Vuoden 2010 arvioinnissa käytettiin toisen kerran kansainvälistä uhanalaisluokitusta (IUCN:n luokitus). Kahden peräkkäisen, 10 vuoden jakson välein tehdyn vertailukelpoisen arvioinnin perusteella voitiin verrata ensi kertaa kehitystä.

Tiettyjen metsälajien uhanalaistuminen on Suomessa hidastunut, tai pysähtynyt 1990-luvulta alkaen, vaikka kokonaisuudessaan metsälajien uhanalaistumiskehitystä ei ole voitu pysähdyttää. Metsälajien uhanalaisuudessa vuosien 2000 ja 2010 välillä tapahtuneet aidot luokkamuutokset osoittavat, että uhanalaisluokituksen lieventymistä eli positiivisia luokkamuutoksia on tapahtunut 81 lajilla. Näistä puolet on kovakuoriaisia, joista moni laji on hyötynyt hakkualoille jätetystä säästöpuustosta, erityisesti haavoista.

Uhanalaisluokituksen kiristymistä oli samaan aikaan tapahtunut 108 ensisijaisesti metsissä elävän lajin kohdalla. Erityisesti jäkälien tilanne näyttäisi heikentyneen. Jäkälälajeista 34 lajin uhanalaisluokitusta kiristettiin, eikä minkään lajin luokitusta voitu lieventää. Heikentyneitä luokkamuutoksia arvioitiin myös perhosilla, kovakuoriaisilla ja pistiäisillä.

Metsien käyttöön liittyvät tekijät olivat ensisijainen uhanalaisuuden syy yhteensä 606 lajille eli 74 % kaikista uhanlaisista metsälajeista. Metsätalouden toimet ovat sekä vähentäneet tiettyjen elinympäristöjen kuten vanhojen luonnontilaisten metsien kaltaisten määrää että heikentäneet tiettyjen metsäelinympäristöjen laatua. Nopeimmin uhanalaisten lajien lukumäärä on lisääntynyt perinneympäristöissä, joista puustoisia ovat hakamaat ja metsälaitumet.

Taulukko 4.8. Metsien ja soiden uhanalaisten lajien määrä 2000 ja 2010 IUCN:n uhanalaisluokituksen mukaisesti

Lähde: Rassi, P., Alanen, A., Kanerva, T. & Mannerkoski, I.(toim.) 2001: Suomen lajien uhanalaisuus 2000 ja Rassi,P., Hyvärinen, E., Juslén, A. & Mannerkoski, I.(toim.) 2010 Punainen kirja (The 2010 Red List of Finnish Species)

Linkkejä

• Uhanalaisuusarvioinnit, SYKE:
• Suomen lajien uhanalaisuusarviointi
• IUCN -luokitus
• Metsätalous ja uhanalaiset lajit (METSO –hanke)

31Uhanalaisuudella tarkoitetaan lajin häviämistodennäköisyyttä. Ihmisen aiheuttamaa ja ihmisestä riippumatonta häviämisuhkaa ei eroteta uhanalaisuuden arvioinnissa toisistaan. Uhanalaiset lajit jaetaan äärimmäisen uhanalaisiin, erittäin uhanalaisiin ja vaarantuneisiin.