|
|
Kuollut puuaines (4.5)
 |
| Lahopuun jättäminen uudistamisalalle mahdollistaa tiettyjen eliölajien säilymisen kasvupaikalla puuston sukupolvesta toiseen. |
Tietyt metsien eliölajit tarvitsevat elinympäristökseen lahoavaa puuainesta. Useat näistä eliölajeista ovat uhanalaisia. Tuoreimman,
vuonna 2010 julkaistun eliöiden uhanalaisuutta koskevan raportin mukaan lahopuun väheneminen on ensisijainen uhkatekijä
164 lajille eli 11 prosentille kaikista uhanalaisista lajeista.
Etelä-Suomen metsissä (talousmetsissä ja luonnonsuojelualueilla)
yli 10 cm järeää kuollutta ja lahoavaa puuta oli VMI 10 (2004–2008) tulosten mukaan keskimäärin 3,3 kuutiometriä hehtaarilla ja Pohjois-Suomessa 9,0 kuutiometriä hehtaarilla.
Taulukko 4.5. Kuolleen puuston tilavuus metsä- ja kitumaalla 2008.
Metsäkeskus alueet |
Kuolleet puut |
Pystypuut m³/ha |
Maapuut m³/ha |
Yhteensä m³/ha |
Havupuu |
Lehtipuu |
Yhteensä |
Havupuu |
Lehtipuu |
Yhteensä |
Havupuu |
Lehtipuu |
Yhteensä |
Koko maa |
1,3 |
0,3 |
1,7 |
3,5 |
0,6 |
4,2 |
4,8 |
0,9 |
5,9 |
Etelä-Suomi |
0,9 |
0,3 |
1,2 |
1,6 |
0,4 |
2,1 |
2,5 |
0,7 |
3,3 |
Pohjois-Suomi |
1,8 |
0,4 |
2,2 |
5,9 |
0,7 |
6,8 |
7,7 |
1,1 |
9,0 |
Lähde: Metsäntutkimuslaitos, valtakunnan metsien inventointi.
Edelliseen VMI 9 (1996–2003) mittaukseen verrattuna lahopuun määrä oli lisääntynyt Etelä-Suomessa ja vähentynyt hieman Pohjois-
Suomessa. Vanhoissa luonnontilaisissa metsissä kuollutta ja lahoavaa puuta saattaa olla 60–120 kuutiometriä hehtaarilla, mutta määrä vaihtelee suuresti kasvupaikan viljavuuden, metsien
kehitysvaiheen ja luonnontuhojen mukaan.
Kuolleen puun määrä metsissä lisääntyy, koska nykyisin uudistusaloille
jätetään tarkoituksellisesti säästöpuita turvaamaan metsien monimuotoisuutta ja lahopuun määrää. Vuosina 1995–2010 yksityismetsien ja metsäteollisuusyritysten metsien uudistushakkuissa
oli säästetty keskimäärin 3,1 m³/ha elävää puustoa.
Kuolleen puuston määrä hakkuualoilla vaihteli välillä 1–1,4 m³/ha. Eläviä säästöpuita hakkuualoilla oli keskimäärin 11 kappaletta.
Metsäsertifioinnin standardien mukaan sertifioitavan alueen uudistusaloille tulee jättää keskimäärin vähintään 5–10 kuollutta
tai elävää pystypuuta, joiden rinnankorkeusläpimitta on yli 10 senttimetriä. Nykyisin myös yksittäiset tuulenkaatamat puut jätetään usein metsiin. Taloudellisesti vähäarvoiset lehtipuut jätetään korjaamatta kaikissa hakkuissa.
Linkkejä
|
