Metla on osa Luonnonvarakeskusta 1.1.2015 alkaen. www.luke.fi
  SUOMEKSI     PÅ SVENSKA     IN ENGLISH     AUF DEUTSCH     ПО-РУССКИ     
 
Metla-etusivuTutkimusPalvelutJulkaisutMetinfo-metsätietopalvelutTutkimusmetsätTietoa MetlastaStrategiaYhteystiedot

Suomen metsät 2012 Kriteeri 2 Terveys ja elinvoimaisuus

Sivukartta | Haku

Ilman laadun ja meteorologisten tunnusten jatkuva, pitkäaikainen seuranta on erittäin tärkeää ilmaston muuttuessa. Erityisesti Pohjois- Suomessa tätä tietoa tarvitaan metsärajan mahdollisten muutosten seurantaa ja syiden tulkintaa varten. Kuvassa Pallaksella (Sammaltunturilla) sijaitseva maailmanlaajuisen seurantaverkoston mittausasema (Global Athmospare Watch, GAW), jota ylläpitävät yhdessä Ilmatieteen laitos ja Metsäntutkimuslaitos. Kuva: © Metla/Päivi Pietikäinen.

Metsien terveyden ja elinvoimaisuuden ylläpitäminen (B.3)

Metsien terveyteen vaikuttavat useat tekijät yhtä aikaa. Metsien terveydentila voi heikentyä ulkoisten tekijöiden, kuten ilman epäpuhtauksien, poikkeuksellisten sääolojen tai huolimattoman puunkorjuun tai puutavaran varastoinnin vuoksi. Terveydentilaa voivat heikentää myös metsien sisäiset tekijät, kuten sienten aiheuttamat taudit ja hyönteiset. Ilmastonmuutoksen ennustetaan lisäävän paikallisten lumi-, myrsky- ja hyönteistuhojen riskiä.

Kansainväliset sopimukset ilman epäpuhtauksien vähentämiseksi ja ilmastonmuutoksen hidastamiseksi

Ilman epäpuhtaudet ovat maailmanlaajuinen ongelma, sillä ne leviävät laajoille alueille valtioiden rajojen yli heikentäen muun muassa metsien elinvoimaisuutta. Valtiosta toiseen tapahtuvaa ilman epäpuhtauksien kaukokulkeutumista koskeva yleissopimus hyväksyttiin vuonna 1983. Sopimuksella pyritään vähentämään erilaisten haitallisten aineiden, kuten rikin, typen, raskasmetallien, haihtuvien orgaanisten aineiden ja pysyvien orgaanisten yhdisteiden päästöjä tai rajoittamaan niiden käyttöä.

EU:n ilman epäpuhtauksien kansallisten päästörajojen direktiivin 2001 toimeenpanemiseksi valtioneuvosto hyväksyi vuonna 2002 Ilmansuojeluohjelman 2010.

Kioton ilmastokokouksessa vuonna 1997 sovittiin kasvihuonekaasujen rajoittamisesta. Suomi osallistuu myös vuonna 1988 perustetun, ilmastotieteen asiantuntijoista koostuvan hallitustenvälisen ilmastopaneelin IPCC:n toimintaan. Euroopan parlamentin joulukuussa 2008 hyväksymä EU:n ilmasto- ja energiapaketti sisältää useita lainsäädäntöpäätöksiä koskien erityisesti kasvihuonekaasujen vähentämistä.

Kansainvälinen ilmansuojelupolitiikka on vaikuttanut merkittävästi ympäristön toipumiseen happamoitumisesta. Ilmastonmuutos asettaa kuitenkin tutkimukselle ja seurannalle lisävaatimuksia, sillä ilmaston lämpiäminen aiheuttaa monimutkaisia uusia kehityskulkuja luonnon toimintaan ja ekosysteemien tasapainoon

Puiden harsuuntuminen eli neulaskato on merkki puun elinvoiman heikentymisestä. Vasemmalta oikealle seurannassa käytetty harsuuntumisen luokitus mallipuiden ulkoasulla kuvattuna: ei harsuuntumista 0–10 %, lievä 10–25 %, kohtalainen 25–60 % ja vakava > 60–99 %.

 

Metsien suojelua koskeva lainsäädäntö, kansalliset ohjelmat ja muut keinot

Laki kasvinterveyden suojelemisesta (2003) koskee toimenpiteitä, joilla pyritään säilyttämään hyvä kasvinterveyden tila, ja joihin kasvintuhoojien torjumiseksi ja leviämisen ehkäisemiseksi voidaan ryhtyä. Laki koskee myös metsiä ja metsäpuita. Laissa metsän hyönteis- ja sienituhojen torjunnasta (1991) rajoitetaan havupuutavaran kesäaikaista varastointia metsissä ja pysyvillä varastopaikoilla, velvoitetaan poistamaan metsästä vahingoittuneet havupuut, jos niitä on säädettyjä vähimmäismääriä enemmän sekä annetaan mahdollisuus säädellä hyönteis- ja sienituhojen torjuntatoimenpiteitä hakkuiden ja taimikonhoitotöiden yhteydessä. Maa- ja metsätalousministeriö uudistaa metsän hyönteis- ja sienituhojen torjuntaa koskevaa lainsäädäntöä vuoden 2012 aikana. Tätä varten perustettu metsätuholakityöryhmä selvittää mm. sitä, miten energiapuun korjuu ja hyönteisten parveilun aikaistuminen kesien lämpiämisen vuoksi otetaan lainsäädännössä huomioon.

Laissa metsänviljelyaineiston kaupasta (2002) säädetään metsäpuiden taimien ja siementen tuottamisesta, myynnistä, tuonnista ja viennistä. Laki velvoittaa metsänviljelyaineiston tuottajaa ja markkinoijaa antamaan metsänomistajalle aineiston alkuperästä ja ominaisuuksista riittävät tiedot. Metsälaissa korostetaan Suomen luontaiseen lajistoon kuuluvien puulajien käyttöä uudistushakkuun jälkeen. Kasvupaikalle istutettavien taimien tai kylvettävien siementen tulee olla kasvupaikalle sopivaa puulajia ja alueelle sopivaa alkuperää, elinvoimaisia ja muuten tarkoitukseen soveltuvia. Kestävän metsätalouden rahoituslain perusteella voidaan myöntää valtion tukea metsän terveyslannoituksiin, luonnontuhon kohteeksi joutuneiden alueiden metsityksiin sekä juurikäävän torjuntaan sen leviämisen riskialueilla.

EU:n komission päätöksillä (2001–2009) pyritään estämään mäntyankeroisen leviämistä EU:n alueelle Portugalista ja EU:n ulkopuolelta tuotavan havupuutavaran, -sahatavaran tai havupuisen pakkausmateriaalin mukana. Päätöksen perusteella EU: n jäsenvaltioiden kasvintarkastusviranomaiset tarkastavat kaiken EU:n alueelle tuotavan havupuutavaran. Suomi on saanut poikkeusluvan Euroopan Venäjän puoleisesta osasta tulevan havupuun tarkastukseen. Tältä alueelta tulevasta havupuusta tarkastetaan otantamenettelyllä vähintään 3 %.

Kansalliseen kasvinsuojelustrategiaan 2004–2013 sisältyy arvio kasvinsuojelun nykytilasta sekä toimintaympäristön muutoksista ja kehittämistarpeista. Näiden pohjalta on laadittu myös metsäpuiden osalta kasvinsuojelualan tavoitteet ja toimenpiteet tavoitteiden saavuttamiseksi.

Hirvikantaa säädellään alueellisesti kaatolupiin perustuvalla metsästyksellä. Metsästyslain mukaan hirvieläinkanta olisi pidettävä sellaisena, että hirvieläinten aiheuttamat vahingot liikenteelle sekä maa- ja metsätaloudelle pysyvät kohtuullisella tasolla. Maa- ja metsätalousministeriö käyttää riistanhoito- ja pyyntilupamaksuista saatavia tuloja liikenteelle sekä maa- ja metsätaloudelle syntyvien vahinkojen korvaamiseen.

Seurantajärjestelmät

Ilmatieteen laitos seuraa 14 havaintoasemalla ilman laadun pitkäaikaiskehitystä ja Suomen ympäristökeskus 29 havaintoasemalla sadeveden ja laskeuman laatua. Suomi on osallistunut vuodesta 1985 lähtien yleiseurooppalaiseen metsien terveydentilan seurantaohjelmaan (ICP Forests). EU-maissa seuranta perustuu EU:n säädöksiin (Forest Focus -ohjelma). Vuonna 2007 Forest Focus –ohjelma muuttui Life+ -rahoituksesta tuettavaksi seurannaksi (FutMon), jossa terveydentilan ohella mitataan monimuotoisuustunnuksia. Seurantojen jatkoa selvitetään parhaillaan. EU:n pysyvä metsätalouskomitea perusti 2011 työryhmän selvittämään, mitä metsiin liittyvää tietoa on tarkoituksen- mukaista kerätä EU:n tarpeita varten ja miten tiedon keruuta ja raportointia voidaan yhtenäistää. Työ valmistuu 2012. Metsäntutkimuslaitos inventoi yksittäisten puiden kunnon vuosittain kansainvälisesti sovituin menetelmin noin 850 pysyvältä näytealalta. Metsien kunnon sekä ilman epäpuhtauksien ja puustolle muutoin stressiä aiheuttavien tekijöiden välisiä suhteita tutkitaan tarkemmin 18 metsikössä eri puolella Suomea.

Metsien yleistä terveydentilaa seurataan valtakunnan metsien inventoinneissa. Metsäntutkimuslaitos laatii vuosittain ennusteita eräiden tuhohyönteisten ja myyrien kannanvaihteluista sekä antaa asiantuntija-apua metsätuhoihin liittyvissä kysymyksissä.

Linkkejä

  Updated: 05.03.2012 /MLier |  Photo: Erkki Oksanen, Metla, unless otherwise stated | Copyright Metla | Feedback