 Ilman laadun ja meteorologisten tunnusten jatkuva, pitkäaikainen seuranta on erittäin tärkeää ilmaston muuttuessa. Erityisesti Pohjois-
Suomessa tätä tietoa tarvitaan metsärajan mahdollisten muutosten seurantaa ja syiden tulkintaa varten. Kuvassa Pallaksella
(Sammaltunturilla) sijaitseva maailmanlaajuisen seurantaverkoston mittausasema (Global Athmospare Watch, GAW), jota ylläpitävät
yhdessä Ilmatieteen laitos ja Metsäntutkimuslaitos.
Kuva: © Metla/Päivi Pietikäinen.
Metsien terveyden ja elinvoimaisuuden
ylläpitäminen (B.3)
Metsien terveyteen vaikuttavat useat tekijät yhtä aikaa. Metsien
terveydentila voi heikentyä ulkoisten tekijöiden, kuten ilman
epäpuhtauksien, poikkeuksellisten sääolojen tai huolimattoman
puunkorjuun tai puutavaran varastoinnin vuoksi. Terveydentilaa
voivat heikentää myös metsien sisäiset tekijät, kuten sienten aiheuttamat
taudit ja hyönteiset. Ilmastonmuutoksen ennustetaan
lisäävän paikallisten lumi-, myrsky- ja hyönteistuhojen riskiä.
Kansainväliset sopimukset ilman epäpuhtauksien
vähentämiseksi ja ilmastonmuutoksen hidastamiseksi
Ilman epäpuhtaudet ovat maailmanlaajuinen ongelma, sillä
ne leviävät laajoille alueille valtioiden rajojen yli heikentäen
muun muassa metsien elinvoimaisuutta. Valtiosta toiseen tapahtuvaa
ilman epäpuhtauksien kaukokulkeutumista koskeva
yleissopimus hyväksyttiin vuonna 1983. Sopimuksella
pyritään vähentämään erilaisten haitallisten aineiden, kuten
rikin, typen, raskasmetallien, haihtuvien orgaanisten aineiden
ja pysyvien orgaanisten yhdisteiden päästöjä tai rajoittamaan
niiden käyttöä.
EU:n ilman epäpuhtauksien kansallisten päästörajojen direktiivin
2001 toimeenpanemiseksi valtioneuvosto hyväksyi vuonna
2002 Ilmansuojeluohjelman 2010.
Kioton ilmastokokouksessa vuonna 1997 sovittiin kasvihuonekaasujen
rajoittamisesta. Suomi osallistuu myös vuonna 1988
perustetun, ilmastotieteen asiantuntijoista koostuvan hallitustenvälisen
ilmastopaneelin IPCC:n toimintaan. Euroopan parlamentin
joulukuussa 2008 hyväksymä EU:n ilmasto- ja energiapaketti
sisältää useita lainsäädäntöpäätöksiä koskien erityisesti
kasvihuonekaasujen vähentämistä.
Kansainvälinen ilmansuojelupolitiikka on vaikuttanut merkittävästi
ympäristön toipumiseen happamoitumisesta. Ilmastonmuutos
asettaa kuitenkin tutkimukselle ja seurannalle lisävaatimuksia,
sillä ilmaston lämpiäminen aiheuttaa monimutkaisia
uusia kehityskulkuja luonnon toimintaan ja ekosysteemien tasapainoon
Puiden harsuuntuminen eli neulaskato on merkki puun elinvoiman heikentymisestä. Vasemmalta oikealle seurannassa käytetty
harsuuntumisen luokitus mallipuiden ulkoasulla kuvattuna: ei harsuuntumista 0–10 %, lievä 10–25 %, kohtalainen 25–60 % ja vakava
> 60–99 %.
Metsien suojelua koskeva lainsäädäntö, kansalliset ohjelmat
ja muut keinot
Laki kasvinterveyden suojelemisesta (2003) koskee toimenpiteitä,
joilla pyritään säilyttämään hyvä kasvinterveyden tila, ja
joihin kasvintuhoojien torjumiseksi ja leviämisen ehkäisemiseksi
voidaan ryhtyä. Laki koskee myös metsiä ja metsäpuita.
Laissa metsän hyönteis- ja sienituhojen torjunnasta (1991)
rajoitetaan havupuutavaran kesäaikaista varastointia metsissä
ja pysyvillä varastopaikoilla, velvoitetaan poistamaan metsästä
vahingoittuneet havupuut, jos niitä on säädettyjä vähimmäismääriä
enemmän sekä annetaan mahdollisuus säädellä hyönteis- ja sienituhojen torjuntatoimenpiteitä hakkuiden ja
taimikonhoitotöiden yhteydessä. Maa- ja metsätalousministeriö
uudistaa metsän hyönteis- ja sienituhojen torjuntaa koskevaa
lainsäädäntöä vuoden 2012 aikana. Tätä varten perustettu
metsätuholakityöryhmä selvittää mm. sitä, miten energiapuun
korjuu ja hyönteisten parveilun aikaistuminen kesien lämpiämisen
vuoksi otetaan lainsäädännössä huomioon.
Laissa metsänviljelyaineiston kaupasta (2002) säädetään
metsäpuiden taimien ja siementen tuottamisesta, myynnistä,
tuonnista ja viennistä. Laki velvoittaa metsänviljelyaineiston
tuottajaa ja markkinoijaa antamaan metsänomistajalle aineiston
alkuperästä ja ominaisuuksista riittävät tiedot.
Metsälaissa korostetaan Suomen luontaiseen lajistoon kuuluvien
puulajien käyttöä uudistushakkuun jälkeen. Kasvupaikalle
istutettavien taimien tai kylvettävien siementen tulee olla kasvupaikalle
sopivaa puulajia ja alueelle sopivaa alkuperää, elinvoimaisia
ja muuten tarkoitukseen soveltuvia. Kestävän metsätalouden
rahoituslain perusteella voidaan myöntää valtion tukea
metsän terveyslannoituksiin, luonnontuhon kohteeksi joutuneiden
alueiden metsityksiin sekä juurikäävän torjuntaan sen
leviämisen riskialueilla.
EU:n komission päätöksillä (2001–2009) pyritään estämään
mäntyankeroisen leviämistä EU:n alueelle Portugalista ja EU:n
ulkopuolelta tuotavan havupuutavaran, -sahatavaran tai havupuisen
pakkausmateriaalin mukana. Päätöksen perusteella EU:
n jäsenvaltioiden kasvintarkastusviranomaiset tarkastavat kaiken
EU:n alueelle tuotavan havupuutavaran. Suomi on saanut
poikkeusluvan Euroopan Venäjän puoleisesta osasta tulevan
havupuun tarkastukseen. Tältä alueelta tulevasta havupuusta
tarkastetaan otantamenettelyllä vähintään 3 %.
Kansalliseen kasvinsuojelustrategiaan 2004–2013 sisältyy
arvio kasvinsuojelun nykytilasta sekä toimintaympäristön muutoksista
ja kehittämistarpeista. Näiden pohjalta on laadittu myös
metsäpuiden osalta kasvinsuojelualan tavoitteet ja toimenpiteet
tavoitteiden saavuttamiseksi.
Hirvikantaa säädellään alueellisesti kaatolupiin perustuvalla
metsästyksellä. Metsästyslain mukaan hirvieläinkanta olisi
pidettävä sellaisena, että hirvieläinten aiheuttamat vahingot
liikenteelle sekä maa- ja metsätaloudelle pysyvät kohtuullisella
tasolla. Maa- ja metsätalousministeriö käyttää riistanhoito- ja
pyyntilupamaksuista saatavia tuloja liikenteelle sekä maa- ja
metsätaloudelle syntyvien vahinkojen korvaamiseen.
Seurantajärjestelmät
Ilmatieteen laitos seuraa 14 havaintoasemalla ilman laadun
pitkäaikaiskehitystä ja Suomen ympäristökeskus 29 havaintoasemalla
sadeveden ja laskeuman laatua. Suomi on osallistunut
vuodesta 1985 lähtien yleiseurooppalaiseen metsien
terveydentilan seurantaohjelmaan (ICP Forests). EU-maissa
seuranta perustuu EU:n säädöksiin (Forest Focus -ohjelma).
Vuonna 2007 Forest Focus –ohjelma muuttui Life+ -rahoituksesta
tuettavaksi seurannaksi (FutMon), jossa terveydentilan
ohella mitataan monimuotoisuustunnuksia. Seurantojen jatkoa
selvitetään parhaillaan. EU:n pysyvä metsätalouskomitea
perusti 2011 työryhmän selvittämään, mitä metsiin
liittyvää tietoa on tarkoituksen- mukaista kerätä EU:n tarpeita
varten ja miten tiedon keruuta ja raportointia voidaan yhtenäistää.
Työ valmistuu 2012. Metsäntutkimuslaitos inventoi yksittäisten puiden
kunnon vuosittain kansainvälisesti sovituin menetelmin noin
850 pysyvältä näytealalta. Metsien kunnon sekä ilman epäpuhtauksien
ja puustolle muutoin stressiä aiheuttavien tekijöiden
välisiä suhteita tutkitaan tarkemmin 18 metsikössä eri
puolella Suomea.
Metsien yleistä terveydentilaa seurataan valtakunnan metsien
inventoinneissa. Metsäntutkimuslaitos laatii vuosittain ennusteita
eräiden tuhohyönteisten ja myyrien kannanvaihteluista
sekä antaa asiantuntija-apua metsätuhoihin liittyvissä kysymyksissä.
Linkkejä
|
