Metsäpinta-ala33 (1.1)
 |
Kuva 1.1a. Metsäpinta-ala 1921–2010. Vuonna 1944
alueluovutuksia Neuvostoliitolle. Vuosien 1921–1953 metsä- ja
kitumaan luokitukset eivät täysin vastaa nykyisin käytettyä
luokitusta.
Lähde: Metsäntutkimuslaitos, valtakunnan metsien inventointi. |
 |
Kuva 1.1b. Metsien puulajivaltaisuus 1921–2008. Vuonna 1944
alueluovutuksia Neuvostoliitolle. Vuosien 1921–1953 metsä- ja
kitumaan luokitukset eivät täysin vastaa nykyisin käytettyä
luokitusta. |
Metsäpinta-ala kertoo metsäisen maa-alan määrän kehityksestä
sekä metsien osuuden muutoksesta muuhun maankäyttöön
verrattuna.
Suomen maa-alasta kolme neljäsosaa eli 22,8 miljoonaa hehtaaria
on metsää (metsä- ja kitumaan ala yhteensä). Lisäksi
metsätalousmaahan kuuluvaa puutonta tai vähäpuustoista joutomaata
(avosuot, kalliomaat jne.) on 3,2 miljoonaa hehtaaria
sekä muuta metsätalouden maata (metsäautotiet, puutavaran
varastopaikat jne.) 0,2 miljoonaa hehtaaria. Yhteensä metsätalousmaa
kattaa 86 % Suomen maapinta-alasta. Lukuihin sisältyvät
myös luonnonsuojelualueet.
Toisen maailmansodan päätyttyä Suomi joutui luovuttamaan
noin 12 % maa-alueestaan Neuvostoliitolle. Sen jälkeen vähäisiä
muutoksia metsäpinta-alaan ovat aiheuttaneet peltojen metsitykset
ja -raivaukset, metsäojitukset, yhdyskuntarakentaminen
sekä muut maankäyttötoimenpiteet. Osa 1950-luvun alun jälkeen
tapahtuneesta metsämaan alan kasvusta johtuu metsämaan
luokituksen muuttumisesta.
Havupuuvaltaista metsämaata oli 17,9 miljoonaa
hehtaaria (89 %) ja lehtipuuvaltaista 1,9 miljoonaa hehtaaria
(10 %). Loput metsämaasta, noin yksi prosentti oli aukeana
uudistushakkuiden ja niitä seuraavien metsänuudistamistöiden
välisen ajan.
Männyn suosiminen metsänuudistamisessa ja soiden ojitukset
ovat johtaneet mäntyvaltaisten metsien lisääntymiseen. Lehtipuuvaltaisten
metsien pinta-ala on puolestaan vähentynyt. Samanaikaisesti
lehtipuiden kokonaistilavuus metsissämme on
kuitenkin lisääntynyt (kuva 1.2), koska lehtisekametsät ovat
yleistyneet.
3 Raportissa esitettävät metsäalatiedot perustuvat VMI:ssä käytettyyn suomalaiseen,
puuntuotoskyvyn mukaiseen luokitteluun. VMI:ssä on sovellettu myös
kansainvälistä luokitusta kansallisen luokittelun rinnalla 9. inventoinnista
(1996–2003) lähtien.
Linkkejä
Puuston määrä
Puuston ikärakenne
|