Metla on osa Luonnonvarakeskusta 1.1.2015 alkaen. www.luke.fi
  SUOMEKSI     PÅ SVENSKA     IN ENGLISH     AUF DEUTSCH     ПО-РУССКИ     
 
Metla-etusivuTutkimusPalvelutJulkaisutMetinfo-metsätietopalvelutTutkimusmetsätTietoa MetlastaStrategiaYhteystiedot

Suomen metsät 2012: Kriteeri 1 Metsävarat

Sivukartta | Haku

Metsäpinta-ala33 (1.1)

 

Kuva 1.1a. Metsäpinta-ala 1921–2010. Vuonna 1944 alueluovutuksia Neuvostoliitolle. Vuosien 1921–1953 metsä- ja kitumaan luokitukset eivät täysin vastaa nykyisin käytettyä luokitusta. Lähde: Metsäntutkimuslaitos, valtakunnan metsien inventointi.
Kuva 1.1b. Metsien puulajivaltaisuus 1921–2008. Vuonna 1944 alueluovutuksia Neuvostoliitolle. Vuosien 1921–1953 metsä- ja kitumaan luokitukset eivät täysin vastaa nykyisin käytettyä luokitusta.

Metsäpinta-ala kertoo metsäisen maa-alan määrän kehityksestä sekä metsien osuuden muutoksesta muuhun maankäyttöön verrattuna.

Suomen maa-alasta kolme neljäsosaa eli 22,8 miljoonaa hehtaaria on metsää (metsä- ja kitumaan ala yhteensä). Lisäksi metsätalousmaahan kuuluvaa puutonta tai vähäpuustoista joutomaata (avosuot, kalliomaat jne.) on 3,2 miljoonaa hehtaaria sekä muuta metsätalouden maata (metsäautotiet, puutavaran varastopaikat jne.) 0,2 miljoonaa hehtaaria. Yhteensä metsätalousmaa kattaa 86 % Suomen maapinta-alasta. Lukuihin sisältyvät myös luonnonsuojelualueet.

Toisen maailmansodan päätyttyä Suomi joutui luovuttamaan noin 12 % maa-alueestaan Neuvostoliitolle. Sen jälkeen vähäisiä muutoksia metsäpinta-alaan ovat aiheuttaneet peltojen metsitykset ja -raivaukset, metsäojitukset, yhdyskuntarakentaminen sekä muut maankäyttötoimenpiteet. Osa 1950-luvun alun jälkeen tapahtuneesta metsämaan alan kasvusta johtuu metsämaan luokituksen muuttumisesta.

Havupuuvaltaista metsämaata oli 17,9 miljoonaa hehtaaria (89 %) ja lehtipuuvaltaista 1,9 miljoonaa hehtaaria (10 %). Loput metsämaasta, noin yksi prosentti oli aukeana uudistushakkuiden ja niitä seuraavien metsänuudistamistöiden välisen ajan.

Männyn suosiminen metsänuudistamisessa ja soiden ojitukset ovat johtaneet mäntyvaltaisten metsien lisääntymiseen. Lehtipuuvaltaisten metsien pinta-ala on puolestaan vähentynyt. Samanaikaisesti lehtipuiden kokonaistilavuus metsissämme on kuitenkin lisääntynyt (kuva 1.2), koska lehtisekametsät ovat yleistyneet.

 

 

3 Raportissa esitettävät metsäalatiedot perustuvat VMI:ssä käytettyyn suomalaiseen, puuntuotoskyvyn mukaiseen luokitteluun. VMI:ssä on sovellettu myös kansainvälistä luokitusta kansallisen luokittelun rinnalla 9. inventoinnista (1996–2003) lähtien.

Linkkejä

Puuston määrä

Puuston ikärakenne

 

  Updated: 13.03.2012 /MLier |  Photo: Erkki Oksanen, Metla, unless otherwise stated | Copyright Metla | Feedback